Onko vielä TOUKOKUISIA
Jäinkö tänne yksin roikkumaan? Eilen on ainakin ollut hiljaista.
Tänään iltapäivällä lääkäri, katotaan sit suostuvatko huomenna käynnistämään.
Viikonloppuna liikkuminen käynnyt hankalammaksi joten enimmäkseen ollaan oltu kotona. Tänään olis tarkoitus lähteä puistoon.
Lapset haluis mennä kävellen mut autolla kyllä mennään =)
Pähe rv 41+1
Kommentit (15)
Oon lukenut enempi vähempi aktiivisesti toukoturinoita, aktiivisemmin näinä piinaviikkoina. Mulla oli la 23.5. eli nyt on 41+5. Täällä ei ole mitään yliaikaiskontrolleja vaan meen vasta tasan 42 (eli ke) klo 8.15 äitipolille ja toivon todella, että silloin käynnistetään suoraan. Sormet on kuin nakit, yhtä tunnottomat siis. Muuten olo on liiankin hyvä, ei oikeastaan ainuttakaan kipeetä supistusta vielä oo ollu. oon kyllä huomannu parina edellisenä yönä, että ennakoivia on jo sentään tullu enemmän. Tällä hetkellä pää ei oo pahimmassa mahollisessa jamassa, viime loppuviikko, eli samat hetket kuin teillä nyt, oli kamala. Nyt odotan vain käynnistystä, en uskokaan että syntyy itekseen. Meillä siis toinen lapsi, mutta eka syntyi 40+2 eli mikähän panttaaja tämä lie...
Tänään huolestuin neuvolassa kun syketaso oli tosi matala tälle vauvalle: aiemmin ei kertaakaan alle 140 ja nyt oli 128! Terkkari kyllä vakuutti, että vauva vain nukkui, kun oli ihan paikallaan, mutta näillä viikoilla tuollasesta huolestuu! En tiedä pitäisikö oikeesti?!
Ja niin hullulta kuin kuulostaakin: toivottavasti ei synny seuraavan vuorokauden aikana, kun esikon hoito on silloin mahdollisimman hankalasti järjestettävissä, tai ainakin ensi yönä on lähtö hankalaa. Tietysti syntyy just silloin, mitä muutakaan olisi näin pitkään odottanut? :)
lyyti
Eli itkuthan siellä tuli. Eivät otakkaan huomenna käynnistykseen vaikka viikko sitten lupasivat. On niin epäkypsä tilanne ettei kannata käynnistää.
Ensiks sano et on todella ihme jos tämä tästä itsekseen käynnistyy ja samaan syssyyn että odotellaan vielä viikko jos ei tarviskaan käynnistää. Ota näistä selvää. Kauheasti se selitti mut en saannut itkultani mitään kommentoitua.
Sen verran kuitenkin myönty että perjantaina menen sisään klo 8 ja sit aloitetaan käynnistys. Sihteeri sano et soita viel pe aamuna et jos on ruuhkaa ni tulet vähän myöhemmin, mut arvatkaa vaan soitanko.
Ukko vie samalla ku menee töihin klo 7.30.
Eli täällä vielä tämä viikko roikutaan =)
Tänään kotiuduttiin iltapäivällä ja tässä tämä imuttelija-tyttö nukkuu kantoliinassa. Pakko oli tulla kurkkaa onko teitä täällä vielä. Kamalan paljon voimia näille viimemetreille.. Meillekin se lähtö tuli sitten kumminin yllättäin. (vaikka sitä kerittiinkin tovi odotella)
Mies kävikin jo laittamassa tytön mitat jne. Synytyskertomuksen laitan kunhan jaksan ja kerkiän. Kädet on täynnä.. Olo on väsyny mutta onnellinen. :)
Kohta on kaikki toukotoukat maailmassa, ihanaa! <3
Tsemppiä vielä teille kärvistelijöille!!
t:tiitiäinen, ylpeä isoveikka 2v5kk ja Venla 2pv (reilu 3h:n päästä 3pv.. :) )
Ahkerasti vaan kirjottelemaan kaikki!
Pähe, mä luulen et mulla on keskiviikkona sama romahdus edessä, ku meen sinne polille kontrolliin. Oon niin herkkänä nyt että melkeempä itku tulee jo siitäki ku joku kysyy jotain synnytykseen liittyvääki.
Ajattelin tässä vaan, et eikö äidillä oo jossain vaiheessa oikeus vaatia jo jotain toimenpiteitä?? Mulla osuu päivä 42+2 nimittäin sunnuntaille, ni mietin että tehäänkö viikonloppusin mitään ns. sovittuja juttuja esim. käynnistyksiä? Voisko sitä vaatia jo perjantaina? Taidampa alkaa googlettamaan asiaa, ja sit painua pehkuihin.
Huomenna taas päivä uus, jospa olis parempi mieli = )
..sama pää kesä talvet, ei voi muistaa mitä piti kommentoida! Noista sykkeistä, meillä kanssa vaavin sykkeet laskenu tasasesta 145:stä 120-130:een, mutta ei kuulemma syytä huoleen. Helpommin sanottu kun tehty! Vielä oli joku toinenki asia.... ei kyllä nyt pysty muistamaan.
Oli pakko luntata taas..
Mullakaan ei oo ollut yhtään ainutta (!!!!) kipeetä supparia!! Ennakoivia on kyllä ihan napakoitaki, mutta eipä niillä viel synnytetä. Silloin rv 31 ja rapiat piti olla saikullaki supistusten ja pehmenemisen takia, tässä siis kiitos siitäkin..
Noniin, nyt menen täältä marisemasta, öitä ja suppareita, siis NIITÄ OIKEITA kaikille ketkä niitä tavitsee!
Jatkoinpa samaa ketjua, kun ajattelin, että kovin vähän meitä tuntuu olevan enää.
Pähe-raukka olikin vielä passitettu kotiin! Voimia, jos vielä olet kotona. Pelkään vähän samaa, mutta mennään päättäväisesti yhdessä miehen kanssa huomisaamuna polille eikä lähetä kulumallakaan. Paitsi mies tietysti välillä lähtee, mutta ajattelin, että saa olla kyllä siinä alkutuomion hetkellä siellä, jos vaikka sattuiskin niin, että kotiin vielä joutuisin... Mutta ei kai sitä voi tehä kellekään enää 42+0, eihän!? Jos ens yön unet menetän jännittäessä, niin kotiin ei enää lähetä useampia öitä valvomaan. Nytkin on muutama yö menny noitten suppareitten ja puutuvien käsien ja kipeitten liitosten (vain öisin) kanssa. Jänniä nuo supparit, kun niihin kyllä monesti herää ja heti jos kylkee kääntää niin tulee oikein timakka supistus, mutta päivällä niitä on tosi vähän! Voiko makuuasento niitä tuottaa?
Siispä pahimmat lapsenhoito-ongelmat sivuutettu, pian voisi vaikka lähteäkin, mutta eiköhän tässä odotella huomiseen. Hirvittää vaan se käynnistys, kun " tietää" , että huomenna se homma alkaa eikä tiiä kauanko siinä kestää! Olis mukavampi vaan huomata yllättäen, että tää onkin menoa nyt... Vaan pääasia olisi saada nyytti turvallisesti kainaloon.
Poika on kiukkuinen ja minä oo kiukkuinen ja kotona vaan sitkuillaan, kun aattelin yrittää saaha pyykkikorit tyhjäksi ennen lähtöä. On muuten noin neljäs kerta kun pesen pyykkiä sillä ajatuksella urakalla näitten viime viikkojen aikana... ;) Mutta tuntuu, ettei tuo poika osaa muuta kuin kiukutella ja tehä tyhmyyksiä ja minä vaan huutaa... Masentavaa sekin.
No olikohan tarpeeksi narinaa jo. Voimia teille viimeisille kanssasisseille! Jospas joku vielä lähtis ilman käynnistyksiä!
lyyti 41+6 ja poika 1 v 11kk
Täällä taas kitkuteltu yksi päivä eteenpäin.
Huomenna ois aika äitipolille, voi kunpa jo tapahtuis jotain! Ei kyl oo odotukset kovin korkeella,niin ei sitte joudu pettymään.
Jokos pähe on päässy synnärille??
Huomiseen,tuun ilmottelemaan tuomiosta!
Elisabet 41+4
Eli kotiin vaan kasvamaan. Suoraan sanottuna kyllä vittuttaa ja rankasti!! Perjantaille seuraava aika kontrolliin, ei silloinkaan vielä käynnistetä jos ei oo mitään hätää. Siis vauvalla.
Meni viimeyökin mukavasti valvoessa kahdesta viiteen, ihan vaan ilman syytä, ei vaan pysty nukkumaan.
Huoli vauvasta on kova, vaikka kaikki on ok. Jatkuvasti pitää laskee liikkeitä, kun on niin hiljasta. Ittekkään ei enää jaksais näiden kipeitten jalkojen ja selän kanssa, mutta kysehän on " vaan muutamasta päivästä" niin kun lääkäri sanoi... Muutama päivä on todella pitkä aika tässä kunnossa kun ei ees enää saa nukuttua! Ei auta itku markkinoilla, jaksettava on!
Yksinäni taidan täällä olla, muut toukoset jo vauva puolella, tai ainakin hakureissulla. Perässä tullaan!
Taas masentunut, Elisabet 41+5 *Huokaus*
Elisabet, paljon sulle jaksamista, eipä täällä näytä muita olevan mutta ajattele että jos niitä taustailijoita on ketkä ei hirveemmin kirjoittele! Tuntuu varmaan ikuisuudelta toi odottaminen, toivon että ne viim sit perjantaina alkais käynnistämään sua!! Kyllä se sunkin aika koittaa kohta, toivotaan että piankkoin:)
t:minnis80 + tyttö 1 vko 6 pvä
Tulin kurkkaamaan, kun muistissa ovat samantapaiset kirjoitteluni reilun vuoden takaa: Laskettu aika oli silloin joulukuun lopulla, ja kaikki, siis tasan KAIKKI palstailijat olivat jo päässeet pälkähästä ja imettelivät onnellisina vauvojaan kotona, kun minä yhä alati suurentuvin ja repeilevin vatsoin kannoin omaani sisälläni erittäin kypsässä, herkässä ja epätoivoisessa mielentilassa. Koin nuo äitipolilta kotiin passituksetkin. Tyttö, miltei viisikiloinen, syntyi sitten rv 42+1, puolivälissä tammikuuta. Ja keskiraskaudesta asti paikat olivat lerpattaneet auki ja kaikkea supistelua aiheuttavaa oli pitänyt vältellä parhaan mukaan, jotta päästäisiin turvallisille viikoille! Pienen pojan äitinä en ollut joutanut kovasti lepäilemään, vaan tyttö sinnitteli siis mahassa reilusti yli ajan.
Siksipä voin vain sympatiaterkkuja lähettää ja sanoa, että tilanne on tuttu monelle lukijalle, ette ole yksin, vaikka siltä voinee tuntuakin! Itse kärvistelen pakollisine hoitotukisukkineni ja valtaisine mahoineni nyt näissä kesähelteissä vielä elokuulle, ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin lisään suosista laskettuun aikaan sen pari viikkoa, jotten ihan heti romahda. Vaan paremmin sanottu kuin tehty, kun jo nyt alkaa kovasti tuntua sille, että olisi valmis synnyttämään, karmeista kokemuksista huolimatta...!
Voimia ja sisua viime päiviin!!!
Vitanova rv 31+4
kurkkimaan tuolta vauvoista mitä teille kuuluu.
Elisabetille tsemppiä ja vinkki: valitat sitten perjantaina polilla valtavaa väsymystä, kun et oo moneen päivään saanut enää nukuttua! Et jaksa synnytystä ja sen jälkeen vielä hoitaa vauvaa, kun on univelkaa jo valmiiksi. Yks unettomuudesta ja suppareista 2 pv kärsinyt kaveri oli päässyt helmikuussa tarkkailuhuoneeseen nukkumaan petidiinin voimin ja poika syntyi sinne 3 h päästä. :)
T: Äippä & nelikko
Kone on vain tökkinyt enkä ole päässyt kirjoittelemaan.
Samassa veneessä näköjään ollaan Elisabet, sillä erolla et mulla ne käynnistää silloin perjantaina. Mutta kyllä tää tilanne ottaa päähän. Tänään on ollu erityisen rankka päivä kun on ollut niin kuuma. Jalat on ku norsulla, sydän hakkaa hillitysti mutta supistuksia vaan ei ole eikä selvästikään tule ilman apuja.
Huomenna pitäs viel jaksaa mennä pojan kans keuhkoröntgeniin sairaalalle. Saas nähä miten sekin onnistuu, nyt jo kauhulla ajattelen.
Toi meidän 2v on nimittäin nykyään niin mahdoton, niin itsepäinen ku olla ja voi.
Mutta nyt iltatoimiin et saadaan lapset nukkumaan ja hetken rauhaa...
Pähe rv 41+3
Pähen kanssa siis täällä sinnitellään kaksistaan, kivempi se entä yksin!
Oon tässä koko päivän miettiny tota perjantaita. En kyllä aio suostua enää tulemaan kotiin! onko mulla oikeus vaatia, et jotain tehdään?
Vaivoja tosiaanki alkanu taas ilmaantumaan oikeen kunnolla, jopa supistelemaanki ihan sillee napakasti taas = ) Paikat vaan ei silleen oo vielä kypsät, mutta sitä vartenhan vissiin noita käynnistystabuja on olemassa! Ei nää mun supistukset nimittäin kyllä mitään saa aikaan.
Kiva että jo te jakautuneetki jaksatte tulla meitä tänne tsempaamaan, aina innolla odottaa, jos joku jotain kommentoi.. (ai miten niin aika käy pitkäks??)
Saapi siis nähdä kumpi meistä pähen kanssa kypsyy aiemmin! Toivottavasti molemmat jakaudutaan perjantaina, tai ehkä jo ens yönä..?!
Noniin, huomiseen taas!
Eli täällä roikun minäkin. Mieli tosi maassa, oon todellakin jo henkisesti ihan loppu.
Tänään oli vika neuvola, sielläkin itkua väänsin, ei vaan enää jaksa.. Keskiviikkona olis yliaikaiskontrolli äitipolilla, mutta tuskimpa mitään uutta eli kotiin vaan odottamaan!
Sinänsä ei pitäis valittaa, vauvalla on kaikki hyvin, ja kaikki turvotukset ym. on hävinny, viimeyönki nukuin kun tukki, en ees käyny vessassa. Mutta toi pääkoppa alkaa oireilemaan. Koko ajan mietti onko kaikki hyvin, toimiiko istukka vielä, lasken liikkeitä jne. Miksei nää meikäläisen lapset vaan voi syntyä " normaalisti" tai pikemminki luonnollisesti?? Ensimmäinen leikattiin, ja tää toinen joudutaan saletisti käynnistämään ja sit lopuks leikkaamaan.
Tyttö on sentään vielä päiväkodissa tän loppuodotuksen ajan maanantaista keskiviikkoon osa-aikasena ettei tarvi sen kattella täällä mun kurttusia kulmia! Sitte ku kotiudutaan sairaalasta niin olaan kotona koko perhe, mieskin pitää vähän isyyslomaa.
Todellista oman navan valitusta, mutta ei nyt muutakaan irtoo.
Elisabet 41+3
PS. Kirjotelkaa vielä ketkä kasassa ootte, edes jotain iloa näihin tuskaisiin viime hetkiin!!