Meni motivaatio olla ystävän kanssa tekemisissä kun kertoi hakevansa työkyvyttömyyseläkettä ahdistuksesta
Aina on ollut vaikeita aikoja itse kullakin ja niistä on menty eteenpäin joskus tosi pitkänkin ajan jälkeen. Ei tuollainen luovuttaminen ja näköalattomuus kuulu omaan arvomaailmaan.
Kommentit (21)
Minä kannustan sairasta ystävääni ottamaan kaiken irti valtiolta. Itseasiassa kannustan kaikkia tekemään niin. Hienoa, että ihmiset on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on kamala tauti AP.
Haista sinä aivovammainen paska.
Aloittaja lienee oikein asiantuntija mitä tulee järkyttävään ahdistukseen joka piinaa ihmistä yötä päivää😡🤬😡🤬
Ei kai kukaan saa ahdistuksen takia mitään eläkettä? Nykyihmisten pitäisi kyllä hoidattaa päänsä kuntoon muutenkin. Aikuisella on velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään.
ystäväsi onni, jos tuollainen "ystävä" häviää kuvioista...
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan saa ahdistuksen takia mitään eläkettä? Nykyihmisten pitäisi kyllä hoidattaa päänsä kuntoon muutenkin. Aikuisella on velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään.
Lääkärit ei halua parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja lienee oikein asiantuntija mitä tulee järkyttävään ahdistukseen joka piinaa ihmistä yötä päivää😡🤬😡🤬
Mikset hae apua ahdistukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan saa ahdistuksen takia mitään eläkettä? Nykyihmisten pitäisi kyllä hoidattaa päänsä kuntoon muutenkin. Aikuisella on velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään.
Lääkärit ei halua parantaa.
Ei se lääkärin tehtävä olekaan. Kuten sanoin, aikuisen on otettava itse vastuuta itsestään. Tämä on joillekin vieras ajatus. Hae apua, sitoudu hoitoon, tee itsehoito-ohjelmia ja aktiivisesti hoida itseäsi. Se, millaista hoito on, riippuu aivan paikkakunnasta ja iästäsi ym.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan saa ahdistuksen takia mitään eläkettä? Nykyihmisten pitäisi kyllä hoidattaa päänsä kuntoon muutenkin. Aikuisella on velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään.
Emme kuitenkaan robotteja ole. Sinäkin saatat särkyä - "hoidatit pääsi kuntoon" tai et ja pidit itsestäsi ja työkyvystäsi kuinka paljon huolta hyvänsä tai et. Usein juurikin sellaiset erinomaisuus-harhan valtaamat ovat eniten vaarassa totaaliseen romahdukseen pienenkin tuulenvireen käydessä.
Itse en ikimaailmassa hylkäisi masentunutta ystävääni.
Saahan sitä hakea. Eri asia on, myönnetäänkö. Itse sain tällä viikolla myönteisen tk eläkepäätöksen. Olin ollut sitä ennen 12 vuotta osatk eläkkeellä, polvien ja lannerangan nivelrikkojen vuoksi. Polviin tuli tekonivelet. Tämän osatk eläkkeen aikana tein pieniä osa-aikaisia töitä mihin työkyky riitti. Kuitenkin 12 vuoden aikana tuli uusia sairauksia, nivelrikko levisi peukalon tyviniveliin jotka odottaa nyt leikkauksia, ja sormien kärkiniveliin joille ei operatiivisia hoitoja ole. Lisäksi on oikean käsivarren kiertäjäkalvosimen oireyhtymä ja vaikeahoitoinen diabetes johon minulla on libre sensor "sokerisensori". Ikää on 58 vuotta. Näillä diagnooseilla ja pitkällä sairaslomalla edeltävästi osatk eläke muutettiin täydeksi tk eläkkeeksi. On ihan suunnattoman huojentunut olo, ja helppoa ei ole ollut eikä näitä eläkkeitä helposti saa. Minulla oli kuitenkin hyvä työterveyslääkäri joka teki laadukkaan B-lausunnon ja lisäksi oli muita dokumentteja kuten radiologin lausunto käsistä.
Luultavasti pelkkä ahdistus, vaikka olisi vaikeakin, ei riitä pysyvän eläkkeen saamiseen suoraan jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus on kamala tauti AP.
Haista sinä aivovammainen paska.
Se sinä olet itse. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan saa ahdistuksen takia mitään eläkettä? Nykyihmisten pitäisi kyllä hoidattaa päänsä kuntoon muutenkin. Aikuisella on velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään.
Emme kuitenkaan robotteja ole. Sinäkin saatat särkyä - "hoidatit pääsi kuntoon" tai et ja pidit itsestäsi ja työkyvystäsi kuinka paljon huolta hyvänsä tai et. Usein juurikin sellaiset erinomaisuus-harhan valtaamat ovat eniten vaarassa totaaliseen romahdukseen pienenkin tuulenvireen käydessä.
Itse en ikimaailmassa hylkäisi masentunutta ystävääni.
Minä olen kokenut ahdistuksen ja masennuksen, olen käynyt psykoterapiassa, olen tehnyt paljon töitä oman mielenterveyden eteen. Parannuin näistä ja yksi osa parantumista oli oivaltaa, että itse olen terveydestäni vastuussa. Kyse ei ole mistään psykoottisesta sairaudesta (poislukien psykoottinen masennus), joten ihminen pystyy vaikuttamaan elämäänsä. Koen olevani hyvin vahva nykyään. Niin kauan kun lapsillani on asiat hyvin, minullakin on asiat hyvin. Ymmärrän, että joidenkin masennus on parantumatonta, heille on sattunut kamalia asioita, mutta suurin osa ihmisistä pystyy työstämään mielenterveyttään.
Pelkän ahdistuksen takia ei eläkkeelle pääse. Varmaan joskus vuosia sitten oli mahdollista, mutta ei nykyään.
Ahdistus helpottaa, ainakin vähän. Kun pääsee eroon kuormittavista ihmisistä.
🥱