Kodinhoidossa vituttaa, miten jatkuvaa se on

Valintoja, valintoja ja valintoja. Mulla ei ole esim kissaa. Ja lattiakaivossa on lattiakaivosuodatin ja vaatteet laitan suoraan telineestä päälle.😂

Miksi joka helkutin ketjuun pitää jonkun tulla pätemään? Miten olisi, jos vaan lukisitte aloituksen ja joko jättäisitten kirjoittamatta tai sitten miettisitte, miten voisitte osoittaa empatiaa aloittajaa kohtaan? 

Ymmärrän hyvin tuon loppumattomien kotitöiden aiheuttaman tunteen, kun on ensin tehnyt ne palkkatyöt. Useamman kerran viikossa teen illalla ruokaa muutamaksi päiväksi kerrallaan. Joka ilta siivoan keittiön vähintään sen verran, että saan astianpesukoneen päälle. Pitää ulkoiluttaa ja ruokkia koirat. Iltajumppa ettei yöllä tulisi päänsärkyä, koirien iltaulkoilu ja nukkumaan. Eipä siinä jää hirveästi aikaa vain olla. Mä kuuntelen yleensä äänikirjaa, katson pädiltä jotain suoratoistoa tai soittelen kavereille, niin lenkit ja kotityöt ei tunnu niin tylsiltä vaan menee vaan siinä sivussa.

 (Lemmikit tuli otettua aivan eri elämäntilanteeseen, jonka muuttumista ei olisi kukaan osannut ennakoida. Nyt tunnen välillä olevani niiden vanki, mutta kannan vastuuni ja hoidan ne, koska olen aikuinen ihminen.)

"Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas." Tällä metodilla toimin kotona ja töissä.

Esim. Kierrätys on meillä keittiön alakaapissa suurimmilta osin. Tavallisissa roskapusseissa. Kkhh:ssa on muovipussissa pullot, paperipussissa lehdet. Kun jokin näistä täyttyy otan pussin mukaani kun menen harrastukseen tai kauppaan ja samalla reissulla hoituu kierrätys ja asiointi.

Astianpesukoneen tyhjennyksen ja täytön hoidan kun teen tai lämmitän ruokaa eli joka päivä. Ja jos pn perhettä niin jaa vastuuta.

Pyykit viikkaan kun laitan pesukoneen päälle. Jokainen vie viikatut vaatteet omaan kaappiin jossain ajassa. Viikatut pinot odottaa yhden kuivaustelineen päällä. En silitä vaatteita kuin juhliin.

Pesuhuonetta pesen liian harvoin, mutta vessat pesen joka viikko. Pesuhuoneen lattiakaivon putsaan kun tarvetta. Se on parin minuutin homma ennen suihkua.

Lemmikki toki teettää työtä.Vesikupin täytän kun annan aamuruuan. Imuroin  noin viisi kertaa viikossa lemmikin takia osan talosta.

Rutiini ja ennakoitu rutiini on paras tapa selättää työkuormaa.

Ja kaikki tuntuu raskaalta väsyneenä.  Panosta myös nukkumiseen ja hyviin yöuniin. Kurjaa toki jos joutuuu ottamaan vapaata ja tehdä sisään tunteja, jotta huoltomies voi käydä. Ja onhan työ ilman mitään etätyömahdollisuutta on paljon raskaampaa kun mahdollisuus työskennellä edes osittain etänä. Tsemppiä ap!

Kävin juuri hakemassa ateriaedulla lounasta lisukkeineen sen verran, että syön siitä kahdesti. Ja se ettei ole lähtenyt mukaan tähän ilmastovouhutukseen voi vaan viedä ne roskat roskiin. 

Vierailija kirjoitti:

Valintoja, valintoja ja valintoja. Mulla ei ole esim kissaa. Ja lattiakaivossa on lattiakaivosuodatin ja vaatteet laitan suoraan telineestä päälle.😂

Heh, ihanan positiivinen viesti :D

Suosittelen myös tuota verkkosuodatinta :D

Vierailija kirjoitti:

Tossa on ongelmana se, että sulla ei ole näihin hommiin rutiinia, vaan joudut käyttämään energiaa näiden asioiden tarkkailuun, havaitsemiseen ja inspiraation etsimiseen. Tee kotitöille lukujärjestys ja tee hommat sen mukaan, jolloin ne eivät pyöri jatkuvasti mielessä "pitäis tehdä" -ajatuksen muodossa.

Tämä. Lukujärjestys voi olla ihan päässä vain. Tekemättömät hommat ja "hälytyksiin" reagointi rasitttaa aivoja.

”Tee työtäs laulellen…”

On siinäkin joku osannut aikanaan v*ttuilla :D

Vierailija kirjoitti:

Ootsä joku vastikään eronnut ukko, jonka vaimo on ennen hoitanut kaikki kotityöt ja niiden olemassa olo tulee sulle nyt yllätyksenä?

Omistan taloni yksin. Ei täällä ole ikinä asunut ketään muuta.

-ap

Olen järkeistänyt elämää kotitöiden osalta. Joka viikko ei tarvitse olla hurjaa siivoamista. Isommat kun imuroi, se riittää. Keittiössä tiskaa koneella ja käsin välillä sitten kun tarve on. Vessan putsaus sen mukaan, miltä näyttää. Enää en haravoi ollenkaan. Iso maalaispiha, paljon lehteä, ennen puunasin joka kolkan. Nyt pihan eliöstö ja minun selkäni kiittää. En enää pakasta kesäisin marjoja kuin hieman tai en ollenkaan. Ikkunoista pesen vain tärkeimmät, niistäkin usein vain ulko- ja sisäruudut. Pyykkiä tykkään pyörittää koneessa ja viikata. Silitän petivaatteet, mut sekään ei tunnu kesäaikaan tarpeelliselta, silloin en silitä. Itselle hankalinta on isot inventaariot, kuten kaapit/komerot/vintti. Siellä on paljon liikaa tavaraa. Mut se on tosi raskasta aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootsä joku vastikään eronnut ukko, jonka vaimo on ennen hoitanut kaikki kotityöt ja niiden olemassa olo tulee sulle nyt yllätyksenä?

Omistan taloni yksin. Ei täällä ole ikinä asunut ketään muuta.

-ap

😂😂😂

Kaikesta saa jatkuvan työleirin jos sen sellaisena ottaa.

Onhan pakko syödä, käydä vessassa ja nukkua ja jopa useita kertoja päivässä.

Ja pesulla pitää käydä, kynnet, hiukset ym. Hoitaa.

Kunnosta pitäisi huolehtia ym.

Ja silti jos edes puolet siitä ajasta mitä roikkuu puhelimella käyttäisi päivittäin kodinhoitoon, niin muuta ei tarvittaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa on ongelmana se, että sulla ei ole näihin hommiin rutiinia, vaan joudut käyttämään energiaa näiden asioiden tarkkailuun, havaitsemiseen ja inspiraation etsimiseen. Tee kotitöille lukujärjestys ja tee hommat sen mukaan, jolloin ne eivät pyöri jatkuvasti mielessä "pitäis tehdä" -ajatuksen muodossa.

Tämä. Lukujärjestys voi olla ihan päässä vain. Tekemättömät hommat ja "hälytyksiin" reagointi rasitttaa aivoja.

Kannattaa mieluummin kirjoittaa ylös, niin ei tarvitse muistella mitä tänään on ohjelmassa. Lukujärjestyksellä vähennetään myös aika reilusti kaikenlaista päätösväsymystä. En tiedä miksi tuo kommentti on saanut paljon alapeukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kun nautin sinkkuna olemisesta. Voi tehdä nuo kaikki sitten vasta kun alkaa itseä ahdistamaan ja ei ole ketään nalkuttamassa.

No kaikilla ne työt on kuitenkin samat. Joskus ne on tehtävä oli yksin tai yhdessä. Ei se kenellekään ole nautinnollista. Ei tuossa alussa sanottu, että joku nalkuttaa? Ne työt vain kasaantuvat.

Yksinasuja saa kuitenkin itse päättää, miten kotityöt hoitaa ja hoidettavana on vain omasta asumisesta ja elämisestä aiheutuvat askareet. Tilanne edelleen on se, että perheissä naiset tekevät enemmän kotitöitä ja ohjeistavat, suunnittelevat ja järjestävät asioita sen lisäksi, että käyvät töissä. Arjen pyöritys on naisten vastuulla, ja yksinasuvat naiset eivät joudu tekemään muiden puolesta tai olemaan kodin työnjohtaja muille.

Naiset tekevät paljon metatyötä eli ajatustyötä kodin ja kaiken suhteen. Se rasittaa aivoja.

Metatyön lisäksi tietysti itse fyysinen työ.

Koko ajan pyörii päässä, viikon ruoat, milloin palautan tyhjät pullot, milloin pyykkikone tulisi täyteen ja mitä vaatetta, saako ne samaan koneeseen vai pesenkö kaksi, kauppalista, miten työvuorot menee, ehdinkö missä välissä lenkille, imurointi, postitkin pitäs hakea, pölyjen pyyhkiminen, pitäskö matot ja viltit viedä ihan ulos ja tampata, vessojen pesu, lehdet, roskat, tiskit, moppaus, töistä jäi töitä kotiin, kerkeiskö jossain välissä nukkua, kenellä on lapsia niiden aikataulut ja harrastukset….

Miettikää. Ja tuo ei lopu koskaan.

Kenelle riittää kolmen viikon kesäloma vuodessa mihinkään palautumiseen!

Mulla on mökki täynnä post-it lappuja, jotka kirkuvat tekemättömiä töitä

Vierailija kirjoitti:

Olen järkeistänyt elämää kotitöiden osalta. Joka viikko ei tarvitse olla hurjaa siivoamista. Isommat kun imuroi, se riittää. Keittiössä tiskaa koneella ja käsin välillä sitten kun tarve on. Vessan putsaus sen mukaan, miltä näyttää. Enää en haravoi ollenkaan. Iso maalaispiha, paljon lehteä, ennen puunasin joka kolkan. Nyt pihan eliöstö ja minun selkäni kiittää. En enää pakasta kesäisin marjoja kuin hieman tai en ollenkaan. Ikkunoista pesen vain tärkeimmät, niistäkin usein vain ulko- ja sisäruudut. Pyykkiä tykkään pyörittää koneessa ja viikata. Silitän petivaatteet, mut sekään ei tunnu kesäaikaan tarpeelliselta, silloin en silitä. Itselle hankalinta on isot inventaariot, kuten kaapit/komerot/vintti. Siellä on paljon liikaa tavaraa. Mut se on tosi raskasta aloittaa.

Aloitus on raskasta, koska haluat tehdä sen isona könttänä. Mutta jos lähtee asenteella, että kerran viikossa vaikka 30 tavaraa, niin aloitus on helpompaa ja yllättäen saattaa mennä kerralla enemmänkin. Ja vaikka ihan joka viikko ei sitä tekisi, niin vuositasolla se on satoja tavaroita eteenpäin.

Niin mihin väliin tässä vielä kumppanin hommais?

Ekan sivun vasta luin, mutta heti kaksi täysin turhaa hommaa, joita jopa kehotetaan olemaan tekemättä, koska niistä on luonnolle haittaa: haravointi ja ikkunoiden pesu. Voitte siis vetää nämä to do - listalta ekana pois! 

Vierailija kirjoitti:

Se loppuu vasta sitten kun lakkaat huolehtimasta itsestäsi ja kodistaisi tai joudut loppusijoituspaikkaan ja olet kuollut. Millaista oikein olit kuvitellut elämän olevan? Et edes kirjoita mitään lastenhoidosta.

Niinpä.Itsellä lisäksi lapsia joita pitää koko ajan patistaa ja muistuttaa omien jälkien siivoamisesta tai muuten kämppä on kaatopaikka. Työpäivän jälkeen kotona on työmaa..

Loka-marraskuuhun päivän siivousteko-ohjelma.  Joka ikinen päivä yksi ylimääräinen siivous.  Kaappi kerrallaan.  Jouluksi on joka nurkka läpikäyty,  etenee kuin kone, mutta rytmiä ei saa yhtenäkään päivänä katkaista.  Voi vailita ihan pienen teon.  Yhden pienen nurkan.  Muutenkin maksimiaika puolesta tunnista tuntiin.