Lue keskustelun säännöt.
Puolison krooniset sairaudet ja ylipaino
20.10.2026 |
Lääkityksen ja kuormituksen takia on kuulemma vaikea laihtua. On uniapneaa, unettomuutta, astmaa, ruoansulatusvaivoja, herkistymistä sille ja tälle. Uniapneassa maski kuulemma tuntuu pahalta kasvoilla ja ne muoviviikset kuivattavat limakalvoja, siitä valittaa.
Ei voida käydä pyörälenkeillä koska polviin kolottaa, ei voida mennä juoksemaan koska nivelet ei tykkää ja astma oireilee. Ei voida kokata luovasti kaikkia reseptejä, kun suolisto ei tykkää. Keväällä haluaa siitepölyn takia olla sisällä. Sanoo että vaivoja olisi vaikka ei olisi lihava, minä veikkaan että moni helpottuisi laihduttamalla.
Lääkärissä on käyty, mutta ei sielläkään ihmeitä tehdä. Muuten arki rullaa ja on usein mukavaakin yhdessä. Puoliso ei ole täysin liikkumaton sentään, siivoaa ja käydään kävelyillä. Hänellä on jotain omia (helppoja) jumppia.
Mietin pitäisikö erota vai jäädä. Tuntuu että omakin elämä rajoittuu tässä, kun toinen ei halua tehdä asialle mitään, tai jos tekee niin se ei auta. Haaveilen normaalipainoisesta puolisosta, jonka kanssa mennään juoksemaan yhdessä ja kokeillaan omia rajoja.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuttavapariskunta. Toinen osapuoli on ollut sairaseläkkeellä kolmikymppisestä saakka. Avioliitto toimii silti, vaikka toinen on rähjäisemmässä kunnossa.
Meillä on myös näin. Mies on ollut poissa työelämästä kolmekymppisestä ja eläkkeellä alle nelikymppisestä. Mä olen meistä nykyään se raihnaisempi, dosetti löytyy eikä ikää vielä viittäkymmentä. Käyn kuitenkin töissä, osittain.
Paljonko meni kaljaa ja röökiä nuorempana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuttavapariskunta. Toinen osapuoli on ollut sairaseläkkeellä kolmikymppisestä saakka. Avioliitto toimii silti, vaikka toinen on rähjäisemmässä kunnossa.
Meillä on myös näin. Mies on ollut poissa työelämästä kolmekymppisestä ja eläkkeellä alle nelikymppisestä. Mä olen meistä nykyään se raihnaisempi, dosetti löytyy eikä ikää vielä viittäkymmentä. Käyn kuitenkin töissä, osittain.
Paljonko meni kaljaa ja röökiä nuorempana?
Suloinen kesän lapsi olet :) Ei ole kumpikaan kiinnostellut kumpaakaan. Mä olen geneettisesti kasa paskaa, kuten itse sanon, tai kuten lääkärini sanoo, länsimainen lääketiede tunnistaa ongelman olevan t-imusoluissa, muttei osaa tehdä asialle mitään. Toiset keräilevät autoimmuuneja, kunnes ikä hellittää vastustuskyvyn laskiessa eikä raivoava puolustus enää riko paikkoja koheltaessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet sinä kanssa varsinainen puoliso. Mene sinne pyöräilemään ynnä muualle yksin tai jonkun ystävän kanssa. Luulisi sinun niin kuin jo tajunneen, ettei se monisairas puoliso pysty sellaisiin suorituksiin, joten miksi koitat saada häntä liikunnalliseksi, vaikka sitä on muutakin ajankulua ja tekemistä maailmassa.
Ja tämä toinen osapuoliko on aivan viaton eikä kertakaikkiaan mahda mitään tilanteellensa? Sen ymmärtää, jos vaikka tapaturman takia jää heikkoon kuntoon, mutta ei sitä, että päästää itsensä sairastumaan noin. Liikunnan aloitus olisi ollut helpompaa yli kymmenen kiloa sitten.
Uniapnea, astma ym. ovat sinun mielestäsi itse aiheutettuja, ei vaan ole saanut itseään niskasta kiinni, niinkö...?
Uniapnea on monimutkainen oireyhtymä, johon vaikuttavat useat tekijät, kuten perinnöllinen anatomia, ikä ja sukupuoli. Vaikka elintavat voivat merkittävästi lisätä riskiä sairastua tai pahentaa oireita, sairauden taustalla on lähes aina tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. (Terveystalo)
Astma ei ole itse aiheutettu sairaus. Se on monimutkainen, pitkäaikainen keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, jonka taustalla vaikuttavat pääasiassa perintötekijät ja ympäristöolosuhteet. Kukaan ei siis voi omalla toiminnallaan suoraan "aiheuttaa" itselleen astmaa, sillä sairauden puhkeaminen vaatii lähes aina geneettisen alttiuden. (kaypahoito.fi)
Ylipaino pahentaa uniapneaa huomattavasti. Astmalle ei välttämättä voi mitään, mutta kolotuksille kyllä. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat johtuvat lähes aina liikunnan puutteesta.
Astmaankin auttaa liikunta.
Siitä vaan tulee helposti noidankehä, kun ei uniapnean takia saa nukuttua kunnolla ja väsyneenä ei saa pidettyä itsestään huolta jne. Puolisosi tarvitsisi tukea ja keskusteluapua, tilanne voi aiheuttaa myös masennusta. Kerro mieluummin hänelle, että olet huolissasi hänestä ja ehdota vaikka pariterapiaa kuin kysele täällä lupaa erota. Asioista on helpompi keskustella neutraalin osapuolen läsnäollessa, kun kumpikin saa kerrottua oman näkemyksensä.
Ja ylipaino pn astmaatikolle myrkkyä. Pahentaa oireita ja heikentää lääkkeiden tehoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puolisosi on ylipainoinen ja kolotukset vaikuttavat jaksamiseen niin jonkinlainen ruokaremontti olisi paikallaan. Kannattaisi jättää sokeri pois tai ainakin vähentää, samoin höttöhiilarit ja itse noilla oireilla kokeilisin olla vaikka kuukauden ilman maitotuotteita. Turha kysellä lenkille raihnaisessa kunnossa olevaa puolisoa. Toisaalta puolison voi olla vaikea ottaa sulta vastaan yhtäkään liikuntaan tai ruokavalioon liittyvää neuvoa, jos hän kokee ehdotuksesi painostavina. Ja jos uni on huonoa apnean ja huonosti sopivien välineiden takia, niin jatkuva väsymys tekee kaikesta vielä monta kertaa vaikeampaa. Vastaavassa tilanteessa yrittäisin olla tukena ja osoittaa puolisolle rakkautta ja sitä, että hän on tärkeä ja hyväksytty omana itsenään. Samalla kyllä ymmärrän turhautumisesi, olisihan se kiva, jos toisella olisi pyrkimys selvittää, voiko jollain elämäntapojen muutoksella helpottaa sitä kipuista oloa.
Jotenkin outo aloitus. Toisaalta tuli, että kiva että jaksat hänen kanssaa touhuta sen mitä hän jaksaa... ja silti ihmettelen tuota juoksujuttua, että kuinka oleellista yhdessä juokseminen voi parisuhteelle ollakaan.. Ihan kuin sä puolestasi keksisit tekosyyn, että voisit erota hyvällä omalla tunnolla.
Entäs jos sä diggaisit ralliurheilusta, niin pitäisi sen kumppanin ajaa autoa sun kanssa, vieressä vaiko olla mekaanikkona.. äh, en odota vastausta.
Eroa, jos siltä tuntuu. Turhaa sä väkisin itseäsi ei mieluisassa pidät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee ap puolison ylipainosta pääasiaa. Ylipaino ei välttämättä ole muiden oireiden varsinainen alkusyy, vaikkakin varmasti pahentaa esim. apneaa ja kolotuksia, vaan seurausta siitä samasta alkusyystä, joka aiheuttaa myös kipuja ja muita oireita.
Minkä ikäisiä olette? Vähän eri jos olette kolmekymppisiä kuin jos olette tulevasti keski-iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetken luulin että tämä on avomieheni kirjoitus.
Olen monisairas ja lihava,mieheni lenkkeilee ja tekee pihatöitä sekä motkottaa että vain istun ja syön. Minulla on nivelreuma,uniapea ja ibs. Polvet eivät kestä pyöräilyä eivätkä portaiden nousua tai epätasaista maastoa,uniapnean hoitoon käytettävä maski kuivattaa suun korpuksi sekä puhaltaa mahan täytee ilmaa mikä koskee,joten en mielelläni käytä maskia. Ja sitten vielä ibs,äkkiä saattaa tulla kamala ripuli joten en mielelläni senkään takia lähtisi mihinkää metsää ja paskoisi puun takana.
Tiivistettynä: joko polvet pettää tai paska tulee housuun joten ole siinä sitten himolenkkeilijä. On turvallisempaa olla lihava sohvaperuna.
Itse en jaksaisi tuollaista puolisoa. Olen 45v. Käytän verenpainelääkkeitä. Yritän pitää huolta itsestäni. Olen lievästi ylipainoinen. Tähtään parempaan tai ainakin vältän visusti alamäkeä. Haluan olla jonkinlaisessa kunnossa vielä viisikymppisenä. En voi olla huonokuntoiset passiivisen seurassa. Vetäisi minuakin alaspäin. Suojelen itseäni sillä että en pidä puolisona ketä vaan
Meillä on myös näin. Mies on ollut poissa työelämästä kolmekymppisestä ja eläkkeellä alle nelikymppisestä. Mä olen meistä nykyään se raihnaisempi, dosetti löytyy eikä ikää vielä viittäkymmentä. Käyn kuitenkin töissä, osittain.