Miten saada päässä jatkuvasti vellovat eroajatukset pois, ja alkaa vaan elää tätä elämää?
Meillä on ollut isoja ongelmia suhteessa, mutta myös paljon hyvää. Kokonaisuus kallistuu kuitenkin plussalle kun ottaa muun hyvän lisäksi huomioon sen, että miehestä on iso apu talon töissä ym, ja kun tästä ei oma terveys ainakaan paremmaksi mene, niin on tuki ja turva jatkossakin. Mieskään ei eroa halua.
Minulla kuiten hyvin helposti iskee eroajatukset jossain vastoinkäymisessä ja ongelmien noustessa esiin. Kun pskaa on niin paljon ollut niin en osaa suhtautua ongelmiin olankohautuksella, vaan se ero tulee mieleen heti. Pienemmässäkin ongelmassa.
En pidä siitä. Haluaisin ajatella vaikkapa riitaa vain riitana, ja olla miettimättä eroa. Mutta miten pakottaa se pois mielestä? Onko kellään ollut vastaavaa ja oletko onnistunut?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ota aikaa ihan itsellesi, niin että olet jossain poissa miehesi luota muutaman viikon tai kuukauden. Jos palattuasi asia edelleen ärsyttää, voi olla että se ero on kuitenkin hyvä ratkaisu.
Olemme kyllä säännöllisesti erillämme ihan töidenkin vuoksi. Arki sinällään ei ärsytä eikä mies muutenkaan, mutta joskus harvakseltaan nämä vanhat isot ongelmat nostaa päätään ja silloin ajattelen heti eroa. Enkä pidä siitä, kun en kuitenkaan eroa halua. Ap
Puolisoni on myös ilmeisesti eronneiden kavereidensa ansiosta oppinut uhkailemaan erolla jokaisen erimielisyyden yhteydessä. Lopulta ehdotin hänelle, että voisi käydä asumassa hetken sijoitusyksiössämme, joka oli edellisen vuokralaisen lähdettyä hetken tyhjillään.
Hän kävi nukkumassa siellä yhden yön ja tuli aamulla takaisin. Sen jälkeen ei ole erolla uhkaillut. Ilmeisesti todellisuus ei ollut yhtä houkutteleva kuin uhkailu kotona.
Jos uhkailet erolla jatkuvasti, on se asia, johon puolisosi tulisi väsyä, jos suhteenne on terveellä pohjalla. Mutta monet suhteethan eivät ole terveellä pohjalla.
Se että joskus itsekseen miettii eroa, on eri asia. Jos ongelmia on ollut, ne eivät noin vain mielestä katoa.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on myös ilmeisesti eronneiden kavereidensa ansiosta oppinut uhkailemaan erolla jokaisen erimielisyyden yhteydessä. Lopulta ehdotin hänelle, että voisi käydä asumassa hetken sijoitusyksiössämme, joka oli edellisen vuokralaisen lähdettyä hetken tyhjillään.
Hän kävi nukkumassa siellä yhden yön ja tuli aamulla takaisin. Sen jälkeen ei ole erolla uhkaillut. Ilmeisesti todellisuus ei ollut yhtä houkutteleva kuin uhkailu kotona.
No itse en uhkaile. Erosta ollaan kyllä aiemmin puhuttu, että olisiko se järkevintä. Eropäätöstä ei tehty. Nämä jatkuvat eroajatukset ovat ihan vaan omassa päässäni, mutta haluan ne sieltä pois. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos uhkailet erolla jatkuvasti, on se asia, johon puolisosi tulisi väsyä, jos suhteenne on terveellä pohjalla. Mutta monet suhteethan eivät ole terveellä pohjalla.
Se että joskus itsekseen miettii eroa, on eri asia. Jos ongelmia on ollut, ne eivät noin vain mielestä katoa.
En tosiaan uhkaile, vaan pyöritän asiaa päässäni. Juuri siksi, että ongelmat, silloin kun niitä on, vaikuttavat minuun vahvasti, enkä saa päätäni "tyhjäksi".
Kunpa olisi nappi, jolla omat ajatukset saisi pois. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uhkailet erolla jatkuvasti, on se asia, johon puolisosi tulisi väsyä, jos suhteenne on terveellä pohjalla. Mutta monet suhteethan eivät ole terveellä pohjalla.
Se että joskus itsekseen miettii eroa, on eri asia. Jos ongelmia on ollut, ne eivät noin vain mielestä katoa.
En tosiaan uhkaile, vaan pyöritän asiaa päässäni. Juuri siksi, että ongelmat, silloin kun niitä on, vaikuttavat minuun vahvasti, enkä saa päätäni "tyhjäksi".
Kunpa olisi nappi, jolla omat ajatukset saisi pois. Ap
Selvittäkää ne ongelmat, työstäkää niitä. Päästäkää sitten irti ja lopettakaa vanhojen kaiveleminen.
Ota väliaika. Päätä, että nyt seuraavaan pariin kuukauteen et mieti eroa yhtään. Ehdit miettiä sitä sitten vaikka tammikuussa joulun jälkeen. Nyt vain elät elämää päivä kerrallaan. Koitat tehdä itsellesi mieluisia juttuja ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi. Saat palata eroajatuksiin sitten alkuvuodesta, katsot miltä silloin tuntuu ja teet ehkä jonkin alustavan päätöksen silloin. Anna itsellesi taukoa eroajatuksista, ne on tosi kuluttavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uhkailet erolla jatkuvasti, on se asia, johon puolisosi tulisi väsyä, jos suhteenne on terveellä pohjalla. Mutta monet suhteethan eivät ole terveellä pohjalla.
Se että joskus itsekseen miettii eroa, on eri asia. Jos ongelmia on ollut, ne eivät noin vain mielestä katoa.
En tosiaan uhkaile, vaan pyöritän asiaa päässäni. Juuri siksi, että ongelmat, silloin kun niitä on, vaikuttavat minuun vahvasti, enkä saa päätäni "tyhjäksi".
Kunpa olisi nappi, jolla omat ajatukset saisi pois. Ap
Selvittäkää ne ongelmat, työstäkää niitä. Päästäkää sitten irti ja lopettakaa vanhojen kaiveleminen.
On näitä selvitelty, vaan kun toistuvat. Eli eivät ole vain vanhoja juttuja. Silloin olisikin helppoa.
Pointtina nyt kuitenkin se, että en oikeasti sitä eroa halua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ota väliaika. Päätä, että nyt seuraavaan pariin kuukauteen et mieti eroa yhtään. Ehdit miettiä sitä sitten vaikka tammikuussa joulun jälkeen. Nyt vain elät elämää päivä kerrallaan. Koitat tehdä itsellesi mieluisia juttuja ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi. Saat palata eroajatuksiin sitten alkuvuodesta, katsot miltä silloin tuntuu ja teet ehkä jonkin alustavan päätöksen silloin. Anna itsellesi taukoa eroajatuksista, ne on tosi kuluttavia.
Ihan mielenkiintoinen neuvo. Että vaan toteaisi, etten mieti tätä nyt, ja se siitä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota väliaika. Päätä, että nyt seuraavaan pariin kuukauteen et mieti eroa yhtään. Ehdit miettiä sitä sitten vaikka tammikuussa joulun jälkeen. Nyt vain elät elämää päivä kerrallaan. Koitat tehdä itsellesi mieluisia juttuja ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi. Saat palata eroajatuksiin sitten alkuvuodesta, katsot miltä silloin tuntuu ja teet ehkä jonkin alustavan päätöksen silloin. Anna itsellesi taukoa eroajatuksista, ne on tosi kuluttavia.
Ihan mielenkiintoinen neuvo. Että vaan toteaisi, etten mieti tätä nyt, ja se siitä? Ap
Kyllä. Mulla mieli karkaa välillä nega ajatuksiin ja pysäytän ne heti. Samalla kannattaa alkaa tehdä jotain että saa ne ajatukset muualle. Eri
Suosittelen Arto Pietikäisen kirjaa "Joustava mieli parisuhteessa". Luen sitä parhaillaan ja itse asiassa myös mieheni kuuntelee sitä äänikirjana. Ollaan oltu jo yli vuosi asumuserossa. Nyt mies suostui myös siihen, että mennään ensi kuussa avioliittoleirille (viikonlopun kestävä).
Paremmin tässä ajassa pärjää taloudellisesti kun kuluja on maksamassa kaksi. Ja jos sairastut, on toinen auttamassa ja tukemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota väliaika. Päätä, että nyt seuraavaan pariin kuukauteen et mieti eroa yhtään. Ehdit miettiä sitä sitten vaikka tammikuussa joulun jälkeen. Nyt vain elät elämää päivä kerrallaan. Koitat tehdä itsellesi mieluisia juttuja ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi. Saat palata eroajatuksiin sitten alkuvuodesta, katsot miltä silloin tuntuu ja teet ehkä jonkin alustavan päätöksen silloin. Anna itsellesi taukoa eroajatuksista, ne on tosi kuluttavia.
Ihan mielenkiintoinen neuvo. Että vaan toteaisi, etten mieti tätä nyt, ja se siitä? Ap
Kyllä. Mulla mieli karkaa välillä nega ajatuksiin ja pysäytän ne heti. Samalla kannattaa alkaa tehdä jotain että saa ne ajatukset muualle. Eri
Kiitos! Ap
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Arto Pietikäisen kirjaa "Joustava mieli parisuhteessa". Luen sitä parhaillaan ja itse asiassa myös mieheni kuuntelee sitä äänikirjana. Ollaan oltu jo yli vuosi asumuserossa. Nyt mies suostui myös siihen, että mennään ensi kuussa avioliittoleirille (viikonlopun kestävä).
Kiitos! Harkitsetteko siis paluuta yhteen? Tsemppiä teille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Paremmin tässä ajassa pärjää taloudellisesti kun kuluja on maksamassa kaksi. Ja jos sairastut, on toinen auttamassa ja tukemassa.
Olen sairas, ja tuskin pysyn työkykyisenä eläkeikään saakka. Tai lähellekään. Siksikin parempi yhdessä. Ap
Ryhdyin ekaan parisuhteeseeni kolmekymppisenä, sitä ennen olin vannoutunut sinkku. Ei, ei mikään kreisibailaaja, vaan enemmänkin metsäretkiä ja neulomista. Joten kun elämäntilanteeseen tulee jokin ryppy joka kuormittaa, minun ensireaktioni on haluta olla vain yksin, ilman panostusta parisuhteeseen tai ylipäänsä toisen ihmisen huomioimiseen. Siksi olin aikanaan herkästi ehdottamassa eroa, ehkä jopa uhkailin sillä (vaikka en haluakaan sitä myöntää - en koskaan käyttänyt eroa kuitenkaan sellaisena aseena, jolla saisin oman tahtoni läpi).
On meilläkin ollut ongelmia, mutta aika usein ne suhteen vaikeat jaksot ovat tulleet silloin, kun jommalla kummalla on vaikka töissä erityisen rankkaa, eikä se parisuhteen silta silloin kestä niitä pieniä kitkoja niin hyvin. Kokonaiskuvassa kuitenkin parisuhde antaa enemmän kuin ottaa, joten on tässä vuosien mittaan vahvistunut sellainen samassa veneessä oleminen kun maailma myrskyää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Arto Pietikäisen kirjaa "Joustava mieli parisuhteessa". Luen sitä parhaillaan ja itse asiassa myös mieheni kuuntelee sitä äänikirjana. Ollaan oltu jo yli vuosi asumuserossa. Nyt mies suostui myös siihen, että mennään ensi kuussa avioliittoleirille (viikonlopun kestävä).
Kiitos! Harkitsetteko siis paluuta yhteen? Tsemppiä teille. Ap
Kyllä haluamme palata yhteen. Tarvitsemme siihen apua. Tuo Joustava mieli-kirjasarja on todella hyvä ja hyvä, että on parisuhteeseen liittyen ihan oma kirjansa. Olen sen jo melkein lukenut ja mielestäni siinä käsitellään erityisen paljon juuri tuota aloitukseesi liittyvää asiaa omista ajatuksista ja suhtautumisesta niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Arto Pietikäisen kirjaa "Joustava mieli parisuhteessa". Luen sitä parhaillaan ja itse asiassa myös mieheni kuuntelee sitä äänikirjana. Ollaan oltu jo yli vuosi asumuserossa. Nyt mies suostui myös siihen, että mennään ensi kuussa avioliittoleirille (viikonlopun kestävä).
Kiitos! Harkitsetteko siis paluuta yhteen? Tsemppiä teille. Ap
Kyllä haluamme palata yhteen. Tarvitsemme siihen apua. Tuo Joustava mieli-kirjasarja on todella hyvä ja hyvä, että on parisuhteeseen liittyen ihan oma kirjansa. Olen sen jo melkein lukenut ja mielestäni siinä käsitellään erityisen paljon juuri tuota aloitukseesi liittyvää asiaa omista ajatuksista ja suhtautumisesta niihin.
En ole aloittaja, mutta myös palannut "exän" kanssa yhteen. Silloin luin kirjaa "Hyvä parisuhde", oli tosi hassua lukea "omia ajatuksiani" sieltä jonkun vieraan ihmisen kirjoittamana! 😅 Eli, kyllä nämä parisuhteiden ongelmat ja asiat vaan on ihan tavallisia ja yleisiä juttuja.
Me kävimme myös pariterapiassa. Sitten palasimme yhteen, ja kyllä kannatti 😊
Ota aikaa ihan itsellesi, niin että olet jossain poissa miehesi luota muutaman viikon tai kuukauden. Jos palattuasi asia edelleen ärsyttää, voi olla että se ero on kuitenkin hyvä ratkaisu.