Muita, joilla vauva-aika on ollut näin pelottava?
Vauvan kotiinlähtötarkastuksessa löydettiin voimakas sydämen sivuääni. Kun diagnoosi ei ollut vielä ihan selvä, saimme lääkäriltä neuvon tarkkailla vauvan huulien ja sormenpäiden väriä ja jos olisi sinistynyt, olisi lääkäin ohjeen mukaan pitänyt kutsua heti ambulanssi. Näin siis meillä elettiin epätietoisuudessa vauvan ensimmäiset 3 viikkoa (ennen ensimmäistä EKG:ta). Olin aika hysteerinen, valvoin yötä päivää ja tarkkalin vauvan väriä. Imetys ei lähtenyt käyntiin, en edes uskaltanut kiintyä vauvaan, kun pelkäsin, että vauva kuolee. Vauvan ollessa 3-viikkoinen tehtiin tarkempia tutkimuksia ja todettiin, että vauvalla on sydämessä kaksi ylimääräistä reikää, yksi kammioiden ja yksi eteisten välillä. Yhtään aiemmin ei siis tutkimuksiin päästy! Eteisväliseinäaukko piti leikata lastenklinikalla vauvan ollessa 6 kk. Noin pienen vauvan sydänleikkaus oli todella pelottavaa. VSD meni onneksemme umpeen ihan itsekseen. Nyt esikoistyttömme 1,5-vuotias ja sydänterve. Kakkosta mietitään, mutta esikoisen alku oli niin rankka, etten tiedä miten uskallan. Ja vieläkin jotkut tuttavat paasaavat minulle, että minun olisi pitänyt jaksaa imettää. Maidontulo loppui silkkaan stressiin. Muilla tällä tai jollain muulla tavalla pelottava vauva-aika?
Kommentit (7)
Huolesi oli varmaan suuri, mutta onneksi leikkaus onnistui. Itselläni oli synnynnäinen reikä kammioiden välissä, mutta umpeutui itsestään. Periytyvyydestä kyselin lääkärissä, ja sanoi, että ei ole periytyvää. Mutta ainahan riskit mietityttävät. Siunausta ja voimia teidän perheelle!
odoteltiin kromosomitutkimuksen tuloksia ja ohjelmassa oli, aivotutkimuksia, ultria, tähystys .. sun muita. Epätoietoisuus oli kamalaa kun ei tiennyt kauanko saa lapsen luonnasa pitää. Imetys kyllä lahti käyntion vaikka vauva syntyikin keskosena eikä ekana kuukautena osannut imeä ( punppasin alkuun ) ja itse menin vaikean synnytyksen jälkeen huomoon kuntoon: olin sairaalassa kaksiviikkoa.
Kyllä tyuo sydänjuttu oli meillä rankempaa (kammioväliseinäaukko, joka leikattiin). Sydänleikauksessa kuolema ja sen pelko on niin lähellä. Keskoshoito on Suomessa huippuluokkaa ja rv 30 syntyneen vauvan alku oli kyllä helpompaa.
suurempi todennäköisyys saada lisää sydänvikaisia lapsia kun yhdellä on synnynnäinen sydänvika. Vaikka meillä kaikki meni hyvin niin alku oli tosi pelottavaa ja pitkään mietin uskallanko enää edes yrittää vauvaa. Onneksi uskalsin! Meillä siis esikoinen sydänterve, toisella VSD, sitten yksi keskenmeno ja sydänterve lapsi. Kaikenlaista muuta on kyllä sitten ollut mutta onneksi sydämen osalta muut lapset kunnossa!
Ymmärrän hyvin pelkosi, toivottavasti pystyt ne voittamaan. Paljon suurempi todennäköisyys on että seuraava lapsi on sydänterve kuin että sydämessä mitään olisi! Muistaakseni VSD:n osalta meille sanottiin että on 10% todennäköisyys että meidän seuraavilla lapsilla tai meidän sydänvikaisella lapsella on synnynnäinen sydänvika, kun muuten riski on kai n.1% luokkaa..??
Vierailija:
Huolesi oli varmaan suuri, mutta onneksi leikkaus onnistui. Itselläni oli synnynnäinen reikä kammioiden välissä, mutta umpeutui itsestään. Periytyvyydestä kyselin lääkärissä, ja sanoi, että ei ole periytyvää. Mutta ainahan riskit mietityttävät. Siunausta ja voimia teidän perheelle!
ja nelosella ilmeisesti oli ? Mikähän sua viitoinen oikein vaivaa??
Selviää ainakin se, onko perinnöllistä vai ei. Ja saatte tiiviimmän raskauden seurannan seuraavan kohdalla, ultria jne.
Ei kai sydänviat toistu kovin helposti, jos haluatte lisää lapsia, onko lääkärit sanoneet mitään?