HS: Vauvan syntyminen voi herättää inhon omaa lemmikkiä kohtaan

Siksi kannattaakin hankkia kissoja.

Vierailija kirjoitti:

Heidän ei olisi milloinkaan koiraa pitänyt ottaakaan. Jos on oikeasti koiraihminen, menevät koirat ja lapset samaan kategoriaan. Yhtä rakkaita. Eikä rakkaus toiseen vähennä toista yhtään. 

 

Vain siinä tapauksessa ymmärrän, jos koira on esim. hyvin arka ja sen vuoksi tulee vaaratilanteita. Se on kuitenkin harvinaista. Oma rotuni ei ole sellainen milloinkaan, saksanpaimenkoira. Paras lasten kaveri kuten oli itsellenikin lapsena. Nukuimme kaikki samassa sängyssäkin ja koira on paras lapsen turvakaveri ja jaksaa leikkiä ikuisuuden.

Höpö höpö koko vastaus! Eläin ei ole yhtä rakas kuin lapsi, ei IKINÄ. Ja vauva ja koira on huono yhdistelmä. Saksanpaimenkoira voi hyvinkin purra lasta, joka ymmärtämättömyydessään tökkäisee koiraa silmään tai vetää korvista tai hännästä. Ja samassa sängyssä nukkumassa vauvan kanssa: HYI HITTO, olet ällöttävä!

Vierailija kirjoitti:

Heidän ei olisi milloinkaan koiraa pitänyt ottaakaan. Jos on oikeasti koiraihminen, menevät koirat ja lapset samaan kategoriaan. Yhtä rakkaita. Eikä rakkaus toiseen vähennä toista yhtään. 

 

Vain siinä tapauksessa ymmärrän, jos koira on esim. hyvin arka ja sen vuoksi tulee vaaratilanteita. Se on kuitenkin harvinaista. Oma rotuni ei ole sellainen milloinkaan, saksanpaimenkoira. Paras lasten kaveri kuten oli itsellenikin lapsena. Nukuimme kaikki samassa sängyssäkin ja koira on paras lapsen turvakaveri ja jaksaa leikkiä ikuisuuden.

Olisipa kurjaa olla sinun lapsesi, koiran arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvan syntyminen voi synnyttää myös inhon miestä ja seksiä kohtaan. Ja usein synnyttääkin.

Sillä tavoin luonto on järjestänyt, että nainen keskittää kaiken huomion avutonta vauvaa kohtaan eikä tule uudestaan raskaaksi. Miehen pitää hoitaa oma osuutensa tuossa vaiheessa äidin tukena.

Moni suomalainen mies ei ole mies.. vastuuta vältteleviä reppanoita.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kannattaakin hankkia kissoja.

Kaikki eläimet parantavat lapsen immuniteettiä. Meillä oli koirien lisäksi kissoja, hevosia, lampaita, kanoja, vuohia. Ei allergioita, korvatulehduksiakin vain pari. Lapsi oli aina terveenä, ei allergioita. Möyri tallilla mukana ja leikki koirien kanssa joka päivä. 

Neljä lasta, kolme koiraa ja olin vain onnellinen kun oli hyvä syy lähteä ulos koko sakin kanssa. Asuimme tosin silloin, kun lapset oli vielä pieniä, sellaisessa paikassa että kotiovelta pääsi suoraan metsään. Sielläpä rymysivät keskenään. Kasvoi muuten todella terveet kersat, eivät juurikaan sairastelleet edes kulkutauteja. Nyt jo aikuisia ja mulla edelleen kolme koiraa. 

Minullekin kävi niin, että alkoi hävettää kaikki aikaisemmat kissakuvani Facebookissa. Eläin ei ole YHTÄÄN sama asia kuin oikea vauva. Onneksi olen nyt päässyt kaikista kissoistani jo eroon.

Yritin joskus tästä aiheesta keskustella täällä niin se poistettiin hyvin nopeasti. Onneksi tästä on nyt lehtijuttu tehyt niin sitä ette saa poistettua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidän ei olisi milloinkaan koiraa pitänyt ottaakaan. Jos on oikeasti koiraihminen, menevät koirat ja lapset samaan kategoriaan. Yhtä rakkaita. Eikä rakkaus toiseen vähennä toista yhtään. 

 

Vain siinä tapauksessa ymmärrän, jos koira on esim. hyvin arka ja sen vuoksi tulee vaaratilanteita. Se on kuitenkin harvinaista. Oma rotuni ei ole sellainen milloinkaan, saksanpaimenkoira. Paras lasten kaveri kuten oli itsellenikin lapsena. Nukuimme kaikki samassa sängyssäkin ja koira on paras lapsen turvakaveri ja jaksaa leikkiä ikuisuuden.

Olisipa kurjaa olla sinun lapsesi, koiran arvoinen.

Et siis liiemmin koiria arvosta, mutta minä arvostan ja lapseni myös. Lapseni on myös useasti tuonut esille, että hänellä on ollut onnellinen lapsuus. Koetin järkätä hemmotellun ja rakastetun lapsuuden, jossa häntä arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Kuten koiriakin.

Koira on pelkkä rasite ja ekologinen katastrofi. Ei todellakaan kiinnosta lähteä paskattamaan koiraa johonkin vesisateeseen aamulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kannattaakin hankkia kissoja.

Kaikki eläimet parantavat lapsen immuniteettiä. Meillä oli koirien lisäksi kissoja, hevosia, lampaita, kanoja, vuohia. Ei allergioita, korvatulehduksiakin vain pari. Lapsi oli aina terveenä, ei allergioita. Möyri tallilla mukana ja leikki koirien kanssa joka päivä. 

Tuo käsittääkseni myytti eikä perustu mihinkään lääketieteelliseen faktaan.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kannattaakin hankkia kissoja.

Ei todellakaan kannata. T: Kissanomistaja

HS on nyt piilottanut jutun pois pääsivulta.pääsivulta.onko liikaa tunteita herättävä aihe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidän ei olisi milloinkaan koiraa pitänyt ottaakaan. Jos on oikeasti koiraihminen, menevät koirat ja lapset samaan kategoriaan. Yhtä rakkaita. Eikä rakkaus toiseen vähennä toista yhtään. 

 

Vain siinä tapauksessa ymmärrän, jos koira on esim. hyvin arka ja sen vuoksi tulee vaaratilanteita. Se on kuitenkin harvinaista. Oma rotuni ei ole sellainen milloinkaan, saksanpaimenkoira. Paras lasten kaveri kuten oli itsellenikin lapsena. Nukuimme kaikki samassa sängyssäkin ja koira on paras lapsen turvakaveri ja jaksaa leikkiä ikuisuuden.

Höpö höpö koko vastaus! Eläin ei ole yhtä rakas kuin lapsi, ei IKINÄ. Ja vauva ja koira on huono yhdistelmä. Saksanpaimenkoira voi hyvinkin purra lasta, joka ymmärtämättömyydessään tökkäisee koiraa silmään tai vetää korvista tai hännästä. Ja samassa sängyssä nukkumassa vauvan kanssa: HYI HITTO, olet ällöttävä!

:D  Menikö vähän jo tunteisiin. Saksanpaimenkoira on ihan parasta lasten kanssa. Koko riittävä, ettei tule vammoja, jos vaikka kävelemään opetteleva kaatuu päälle ja luonteeltaan vahva sekä suojeleva. Ei ollut terveydenhoitajalla kotikäynnillä asiaa yksin mennä vauvaan koskemaan. 

Koiran ja muiden eläinten hoitaminen myös opettaa lapselle pienestä alkaen vastuullisuutta, rutiinien tärkeyttä ja myös karman lakia. Jos ei tottele mitä äiti sanoi, että kepeistä ei taistella koiran kanssa, niin sitten voi tulla pipi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi kannattaakin hankkia kissoja.

Kaikki eläimet parantavat lapsen immuniteettiä. Meillä oli koirien lisäksi kissoja, hevosia, lampaita, kanoja, vuohia. Ei allergioita, korvatulehduksiakin vain pari. Lapsi oli aina terveenä, ei allergioita. Möyri tallilla mukana ja leikki koirien kanssa joka päivä. 

Tuo käsittääkseni myytti eikä perustu mihinkään lääketieteelliseen faktaan.

Tämä tiedettiin jo vuonna 1995 kun sain esikoiseni. Vertailtiin Venäjän Karjalassa asuvia lapsia ja suomalaislapsia, joiden mikrobiologinen ympäristö oli hyvin steriili. Sittemmin tutkimusnäyttöä on kertynyt vielä enemmän. Mm. maatiloilla ja kaupungeissa kasvaneista lapsista.

Ihminen on kyllä lähtökohtaisesti jo jotenkin päästään sairas ja epänormaali, jos noin käy.Ilmeisesti tämä viha lemmikkejä kohtaan tulee lähinnä naisille...

Olen omin silmin todistanut, miten koiraihmisen suhtautuminen koiriin muuttui aika radikaalistikkin kun hän sai lapsia.

Aluksi koirat oli maailmannapa, vähänniinkuin lapsen roolissa kaiketi, mutta kun oikeasti tulikin vauva, niin tämä ihminen alkoi kohdella koiria vähän toisen luokan kansalaisina. Siis toki koirat silti tuli hoidettua jne. mutta ihan selvästi motivaatio laski siihen, että haluaisi hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista.

Koirilla ei sitten ollutkaan enää asiaa esim. makuuhuoneeseen, autossakin joutuivat pieneen peräkonttiin, harrastukset loppui ja lenkit lyheni/osa jäi pois kokonaan ja muuttui takapihalla ulkoiluun. Silti edelleen koirat hoidettiin niin että ei nyt mitään rääkkäystä ollut, mutta vähän säälitti ne koirat jotka olivat siinä muutoksen keskellä ja kokeneet senkin elämän, että saivat olla ihmise lähellä ja pääsivät ihan kunnon lenkeille ja treeneihinkin.

Ja se ihminen itse ei ainakaan selvästi tiedostanut tuota muutosta. Pari kertaa hieman huomautin jostakin, että hei, ei nyt ole kovin kiva tuollainen, mutta hän vaan suuttui siitä huomauttamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Olen omin silmin todistanut, miten koiraihmisen suhtautuminen koiriin muuttui aika radikaalistikkin kun hän sai lapsia.

Aluksi koirat oli maailmannapa, vähänniinkuin lapsen roolissa kaiketi, mutta kun oikeasti tulikin vauva, niin tämä ihminen alkoi kohdella koiria vähän toisen luokan kansalaisina. Siis toki koirat silti tuli hoidettua jne. mutta ihan selvästi motivaatio laski siihen, että haluaisi hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista.

Koirilla ei sitten ollutkaan enää asiaa esim. makuuhuoneeseen, autossakin joutuivat pieneen peräkonttiin, harrastukset loppui ja lenkit lyheni/osa jäi pois kokonaan ja muuttui takapihalla ulkoiluun. Silti edelleen koirat hoidettiin niin että ei nyt mitään rääkkäystä ollut, mutta vähän säälitti ne koirat jotka olivat siinä muutoksen keskellä ja kokeneet senkin elämän, että saivat olla ihmise lähellä ja pääsivät ihan kunnon lenkeille ja treeneihinkin.

Ja se ihminen itse ei ainakaan selvästi tiedostanut tuota muutosta. Pari kertaa hieman huomautin jostakin, että hei, ei nyt ole kovin kiva tuollainen, mutta hän vaan suuttui siitä huomauttamisesta.

Ajattelitko että koirat tulisi hoitaa lasten kustannuksella? Jostain se paapomisaika olisi pois

Vierailija kirjoitti:

Yritin joskus tästä aiheesta keskustella täällä niin se poistettiin hyvin nopeasti. Onneksi tästä on nyt lehtijuttu tehyt niin sitä ette saa poistettua!

Koiraämmät saavat täällä kaiken aina poistettua kun eihän heidän Jeppeä saa kritisoida!

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on kyllä lähtökohtaisesti jo jotenkin päästään sairas ja epänormaali, jos noin käy.Ilmeisesti tämä viha lemmikkejä kohtaan tulee lähinnä naisille...

Vain epänormaalit menevät ottamaan itselleen "lemmikin".