Olisin voinut vielä 45-vuotiaana tehdä lapsen
Ainakin gynekologin mukaan. Mies ei toki lasta enää halunnut.t. valis
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Miksi annoit ensimmäisen lapsesi adoptioon?
Se on pitkä juttu.ap
Miehen vuoksi ei saa toista lasta, ei voi muuttaa, ei voi ottaa lemmikkiä...Lista on loputon.
Vierailija kirjoitti:
Ihme ettet nuorempana tehnyt enempää. Mulla on lasten iköero 20v.
Mulla ei ole kun 19 vuotta nuorimman ja vanhimman ikäero.
Valiksen jutuista ei ota ikinä selvää. Haluaa asua yksin, väittää ettei enää halua uutta miestä ja sitten taas miettii, saakohan sitä vielä vanhana rakkautta? Niin tai näin, aina toisinpäin.
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
Typerää. Aina ei saa, mitä haluaa ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No etsi joku joka haluaa
Minähän olen jo yli viisikymppinen. Tuo oli silloin aikoinaan. ap
Sulla varmaan haikeaa ja mietit kaikenlaista koska teini täyttää 18v.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
Olethan sä siitä kertonut. Ja luultavasti se riittää. Sinun pitää ajatella myös niitä, jotka asiaan liittyvät.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
En suosittele kertomaan täällä , jätä se menneisyyteen ja omaan arvoon.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
Suosittelen, että et kerro täällä. Kerro lähimmille ihmisillesi pienessä piirissä.
Miksi et pohdi asioitasi vaikkapa terapeutin kanssa, joka on ammattilainen? Ei kaikkea tarvitse, eikä kannata julistaa täysin vieraille ihmisille vain saadakseen huomiota ja hyväksyntää. Aika monikin voisi opetella tämän.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pohdi asioitasi vaikkapa terapeutin kanssa, joka on ammattilainen? Ei kaikkea tarvitse, eikä kannata julistaa täysin vieraille ihmisille vain saadakseen huomiota ja hyväksyntää. Aika monikin voisi opetella tämän.
Kävin mä silloin adoption aikaan puoli vuotta psykiatrisella sairaanhoitajalla.ap
Halunnut tytön...Eihän sitä tiedä, kumpi sitä olisi tullut. Onhan näitä, jotka sitten jatkavat, kunnes saavat haluamansa. Väärin tuollainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
Suosittelen, että et kerro täällä. Kerro lähimmille ihmisillesi pienessä piirissä.
Ei mun nykyistä miestäni se kiinnosta.ap
Eihän se adoptio koske sun miestäsi, vaan esim. sitä adoptiolasta ja hänen nykyistä perhettään yms.? Miltä heistä tuntuu, jos kerrot heihin liittyviä asioita koko maailmalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä, kerronko adoptioasiasta täällä vai en.ap
Suosittelen, että et kerro täällä. Kerro lähimmille ihmisillesi pienessä piirissä.
Ei mun nykyistä miestäni se kiinnosta.ap
Jos ei lähipiirisi kuulu tällä hetkellä kuin miehesi, sinun on aika laajentaa lähipiiriäsi. Me tuntemattomat emme voi olla lähipiirisi.
Eikö Valis olekin joskus kertonut jotain tästä adoptiolapsesta ja niistä vanhemmista? Peräti arvostellut/ haukkunut heitä, mutta miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pohdi asioitasi vaikkapa terapeutin kanssa, joka on ammattilainen? Ei kaikkea tarvitse, eikä kannata julistaa täysin vieraille ihmisille vain saadakseen huomiota ja hyväksyntää. Aika monikin voisi opetella tämän.
Kävin mä silloin adoption aikaan puoli vuotta psykiatrisella sairaanhoitajalla.ap
Hae jatkopätkä, jos asia on nyt noussut uudelleen ylös, ja vaivaa sinua.
Miksi annoit ensimmäisen lapsesi adoptioon?