Miten kestätte pitkän, pimeän syksyn?
Kommentit (67)
Syksy ei ole paha, mutta tammikuu ahdistaa. Pimeää ja usein tosi kylmää täällä pohjoisempana.
Vierailija kirjoitti:
Paljon hyvää seksiä auttaa jaksamaan
Lucky you 💖
Valittamalla, että joku on jo laittanut jouluvalot.
Syyskuussa pari viikkoa Espanjassa ja marraskuussa kolme viikkoa thaikuissa. Taattu resepti.
Vierailija kirjoitti:
Syyskuussa pari viikkoa Espanjassa ja marraskuussa kolme viikkoa thaikuissa. Taattu resepti.
Oho. Espanja kiinnostais, Thaimaa ei niinkään 😬 Et sä töissä käy?
Me asutaan maalla ja lähin katuvalo on 21km päässä. Eli pimeää on. Mutta toisaalta juuri valosaasteen puuttumisen vuoksi ulkona näkee talvellakin. Joten me ulkoillaan kyllä pimeälläkin päivittäin. Sadekelillä ei ulkoilla pihaa pidemmällä, koska silloin valo kyllä katoaa lampuista.
Valosarjoja me pidetään piristykseksi pimeinä kuukausina. Patterikynttilöitä tunnelman tuojana.
Kaikki läheiset on siirtyneet parempaan tähtikuvioon talvella/keväällä/kesällä.
Ehkä siksi syksyt on henkisesti helpompia? Emt.
Ehtiikö joku miettiä jotain kestämistä? Aamulla töihin, iltapäivällä kotiin, ruokaa, kotitöitä ja sitä rataa. Siinähän ne päivät menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyskuussa pari viikkoa Espanjassa ja marraskuussa kolme viikkoa thaikuissa. Taattu resepti.
Oho. Espanja kiinnostais, Thaimaa ei niinkään 😬 Et sä töissä käy?
käyn ja silloin kun käyn teen ylitöitä. En ota rahana vaan vapaana sitten pitkin vuotta
Vierailija kirjoitti:
Ehtiikö joku miettiä jotain kestämistä? Aamulla töihin, iltapäivällä kotiin, ruokaa, kotitöitä ja sitä rataa. Siinähän ne päivät menee.
Miten kestät töissä?
En mene ulos pimeällä. Olen kotona pitkiä aikoja. Pelaan pleikkaria ja kuntoilen kotona.
Paljon paremmin kuin kesän. XP Mutta kyllähän se on niin, että kevät on ihmisen parasta aikaa.
En pidä syksyä pitkänä (syys-lokakuu) joten ei ole ongelma. Talvi on pskaa ja sen kestän sillä, että BB alkaa ja vietän suurimman osan Espanjassa.
Vierailija kirjoitti:
Tänäänkin ihana kultainen syksy. Kirkas auringonpaiste, aaltojen liikettä ja kuivuneiden lehtien ja heinän makeaa tuoksua. Aivan ihanaa.
No kyllähän se vielä hetken onkin valoisaa, nyt ei kuitenkaan puhuttu kultaisista alkusyksyn päivistä vaan pimeistä, märistä, tuulisista päivistä jotka nyt ovat alkamassa. Ei ole hehkuvia värejä vaan vain mustaa, ruskeaa, mätää.
Päivä kerrallaan se menee. Joulu tulee yllättävän nopeesti ja sit onkin taas tammikuu.
Retkeilen ympäri vuoden ja nautin hiljaisuudesta. Moni kesällä ruuhkainen paiikka om hiljainen lokakuusta maaliskuulle. Eräälläkin järvellä on möykkää lokakuussa vielä päivänvalossa, mutta pimeyden saapuessa on täydellinen hiljaisuus. Pimeys luonnossa ei tunnu pimeältä. On tähtitaivas/kuunvalo/mahdolliset revontulet, sekä nuotio/kynttilä myöskin valaisee.
Pimeys = rauha. Valoisuus ärsykkeitä täynnä.
Kun 99% ihmisistä auringonlaskun aikaan pimeän vuodenaikaan poistuu luontokohteesta kotiin, niin samalla hetkellä saavun paikalle.
En kestäkään. Olen yksinäinen ihmisraunio marraskuusta helmikuun loppuun.
Ei ole vaikeuksia kestää. Joka vuodenajassa on omat hyvät puolensa ja tunnelmansa.
Syksyyn sopivat kävelylenkit raikkaassa ilmassa, kuumat keitot ja pataruoat, kynttilät ja äänikirjojen kuunteleminen.
On ihanaa kun sisällä ei ole kuuma.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/