Lue keskustelun säännöt.
Miten kestätte pitkän, pimeän syksyn?
Kommentit (50)
Kirkasvalolamppu auttaa, kun pimeää ja masentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastelu ja rakastuminen antaa energiaa.
Tee jotain hyviä piristäviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Pidän pimeydestä.
"Säde vastas:"Peikko kulta,
Pimeys vie hengen multa,
Enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
Ellen kohta valoon lennä,
Niin en hetkeäkään elää saa."
Niin lähti kaunis päivänsäde,
Mutta vieläkin,
Kun menninkäinen yksin tallustaa,
Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on,
Ja toinen yötä rakastaa...
En valitettavasti osaa auttaa, kun nautin syksystä ihan luonnostaan. Minulle aika syyskuusta helmikuuhun on se "parempi puoli vuotta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon valoa pimeyteen. Paljon kauniita jouluvaloja. Tuoreita kukkia pöytään. Ulkoilen koiran kanssa, käyn jumpassa ja ulkona kavereiden kanssa. Suunnittelen matkoja ja kulttuuririentoja. Syön hyvää ruokaa ja juon viikonloppuna hyvää viiniä. Opiskelen uutta kieltä, luen hyviä kirjoja. Jos tulee lunta, käyn hiihtämässä. Siinä se talvi pikkuhiljaa menee.
Laittakaas kausivaloja ja kuvioita parvekkeelle. Kävelijät katsoo niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdä, kun ulkoilun jälkeen on vain entistä masentuneempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etelä-Euroopassa on valoa. Jouluna käyn Suomessa
Vierailija kirjoitti:
En valitettavasti osaa auttaa, kun nautin syksystä ihan luonnostaan. Minulle aika syyskuusta helmikuuhun on se "parempi puoli vuotta".
Samoin. Tykkään syksystä ja talvesta. Parhaat vuodenajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lämpö, lepo välillä. Kävelyt. Tavalliset asiat kuten lähikauppa, pikkusiivouksia. Ideoita ja värejä. Kuu. Luonto. Virkistysjuoma.
Pesänrakennus on mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän pimeydestä.
"Säde vastas:"Peikko kulta,
Pimeys vie hengen multa,
Enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
Ellen kohta valoon lennä,
Niin en hetkeäkään elää saa."
Niin lähti kaunis päivänsäde,
Mutta vieläkin,
Kun menninkäinen yksin tallustaa,
Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on,
Ja toinen yötä rakastaa...
Tämä on mielestäni yksi kauneimmista (lasten)lauluista, jonka sanat puhuttelelevat.
Alkusyksystä on ihania ulkoilusäitä ja kaunis luonto virkistää mieltä. Kun illat pimenevät kohti vuoden karmeinta kuukautta marraskuuta, aloitan leipomisen. Siivoan kodin perusteellisesti ja marraskuussa aloitan jo joulukoristelun, että ehdin nauttia tarpeeksi joulutunnelmasta. Fiilistelen hyviä ruokia ja erilaisia makuja. Joskus juon kuumaa glögiä. Kuuntelen joululauluja. Luen kirjoja. Odottelen lunta. Mielestäni luminen luonto on upea. Hiihdän, jos on hiihtokelejä. Heti joulun jälkeen haluan joulukoristeet pois ja aloitan sinnikkäästi etsimään kevään merkkejä. Pidän kaikista vuodenajoista. Joskin marraskuu ottaa koville ja keväällä huhtikuu, kun maa on paljas ja likainen ja saattaa iskeä takatalvi.
Onko siinä muka jotain kestämistä?
Keskityn kotoisan tunnelman luomiseen, harrastan sisäliikuntaa työpäivinä., punttia, tanssia, crossaria, joogaa.
Neulon sukkia, paitoja ja mekkoja. Leivon juurileipää.
Päivän kerrallaan kuten muutkin vuodenajat.
(Syksy on tosin lempivuodenaikani, se on palkinto siitä että selvisi piiiiiiiiitkästä loputtomasta kesästä.)
Hyvin, koska rakastan syksyä. Paras vuodenaika.
Kivasti kirjoitettu.