Lue keskustelun säännöt.
Ensin lakkautetaan koulut, sitten valitetaan syntyvyyden laskusta
05.10.2026 |
Nyt puhutaan niin monella suulla lapsiköyhistä perheistä ja syntyvyyden vähenemisestä. Syy on ihan päivänselvä: poliittisen kunnian takia täytyi tehdä maaseudun olosuhteista mahdottomat.
Koulut lakkautettiin ja näin tuhottiin kylien elinkelpoisuus, koska kylien toiminta pyöri koulujen ympärillä.
Lapset on alistettu istumaan tuntitolkulla linja-autoissa.
Koulujen mukana meni kylistä Osuuspankki ja kyläkauppa. Kaupunkien ja kuntien päättäjien tulee nyt katsoa peiliin eikä ihmetellä, miksi syntyvyys on niin alhaalla eikä lapsia uskalleta tehdä.
Kommentit (59)
Erinomaista. Lakkauttakaa päiväkoditkin, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Jos paikkakunnalla ei ole koulua tai muutakaan lapsille tarkoitettua, on hankalaa keksiä syitä asua siellä enää, varsinkin jos seuraava koulu on kovin kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Erinomaista. Lakkauttakaa päiväkoditkin, kiitos!
Sitten ei kannata ihmetellä, ettei alueella ole enää lapsiperheitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Miksi edes työttömät ei muuta Helsingistä vaikka Rautavaaralle. Siellä on asuntoja syrjäkylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kepulaista keskittämistä ja samaan aikaan haukkuvat muita puolueita keskittämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Missä valitetaan?
Maaseudun tulevaisuuden mielipidepalstalla vuonna 2019?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista mutta totta. Meillä on alle kouluikäiset lapset ja pohdinnassa pitäisikö muuttaa pois Helsingistä, jotta saisi enemmän tilaa ympärille. Mutta enpä tiedä minne uskaltaisi muuttaa, kun haluaisi asua lähellä kouluja. Kivoja koteja löytyy vaikka mistä mutta onko niiden koulut kohta lakkauttamisuhan alla.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Ei tietenkään. Mutta me valittiin asuinpaikka myös sen mukaan että tarjolla oli pienempi koulu, kyläkoulu. Nyt se on lopetusuhan alla ja lasten pitäisi siirtyä koulukyyteihin ja todella isoon kouluun. On todella petetty olo ja surullinen lasten puolesta. Haluaisin vaan ottaa perheeni ja muuttaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Jos paikkakunnalla ei ole koulua tai muutakaan lapsille tarkoitettua, on hankalaa keksiä syitä asua siellä enää, varsinkin jos seuraava koulu on kovin kaukana.
Helsingissä itketään kun lähikoulu lakkautetaan ja tulee kilometri toiseen kouluun.
Tuossa kouluasiassa tulee miettiä kumpi oli ensin muna vai kana. Omalla kylälläni oli useampikin alakoulu ja isompi yläkoulu. Kun lasten määrä väheni, ei niitä alakouluja enää tarvittu ja ne oli lakkautettava. Muutama kylällä vielä oleva lapsi menee koulukyydillä kauemmas.
Toki olisi mukavaa että olisi kouluja, mutta mistä ne oppilaat saadaan sinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Miksi edes työttömät ei muuta Helsingistä vaikka Rautavaaralle. Siellä on asuntoja syrjäkylillä.
Sinähän nerokas olet
Vierailija kirjoitti:
Surullista mutta totta. Meillä on alle kouluikäiset lapset ja pohdinnassa pitäisikö muuttaa pois Helsingistä, jotta saisi enemmän tilaa ympärille. Mutta enpä tiedä minne uskaltaisi muuttaa, kun haluaisi asua lähellä kouluja. Kivoja koteja löytyy vaikka mistä mutta onko niiden koulut kohta lakkauttamisuhan alla.
Pikkukuntien / -kaupunkien keskustan lähelle esim. 3 km koulumatka kannattaa muuttaa. Kyllä melkein joka kunnassa, jos yli 3000 asukasta, 1 koulu säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?
Jos kaikki palvelut on naapurikaupungissa 30 km päässä, niin miksei muuttaisi suoraan sinne missä ne palvelut ovat.
Vierailija kirjoitti:
Missä valitetaan?
Huhuu ap...missä keskustelu käy kuumana? En ole aiheesta nähnyt keskustelua sitten Kurvinen ehdottaa ratkaisuksi feminististä aluepolitiikkaa. Ja siitäkin on jo ainakin pari vuotta aikaa.
Alhainen syntyvyys on mahdollisuus, ei uhka. Tai olisi ollut ellen ratkaisuksi oli keksitty tuodaan ulkomailta työvoimaa, joka maksaa meidän veromme ja hoitaa meidän vanhuksemme. Ulkoistetaan hyvinvointivaltion rahoitus ulkomaalaisille.
Koulukyydissä on jotain vikaa jos lasten koulumatka kestää 1,5 h suuntaansa. Millaisten mutkien takana ihmiset oikein asuu, jos sellainen ei onnistu että lapset tulevat omin voimin päätien varteen pysäkille, josta bussi heidät poimii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erinomaista. Lakkauttakaa päiväkoditkin, kiitos!
Sitten ei kannata ihmetellä, ettei alueella ole enää lapsiperheitä.
No, kannattaako tälläisiä alueita sitten tekohengittää verovaroin? Tosiasiassa Suomi ei ole ollut asuttu koko maan näkökulmasta enää vuosikymmeniin. ’Koko maan asuttuna pitäminen’ on mantra, jota mielellään toistetaan sopivissa yhteyksissä, vaikka keskittymis- ja kaupungistumiskehitys on jatkunut vaihtelevalla voimakkuudella jo vuosikymmenien ajan. Suurin osa maapinta-alasta on vakituisen asutuksen osalta asumatonta tai rakentamatonta ja väestörakenne muuttuu jatkossakin samaan suuntaan, kun koko väestö on vaihtumassa.
Kumpikohan lie syy ja kumpiko seuraus. Mutta kyllä näille muutaman lapsen kylille on palkattu entisiä kansanedustajia kunnanjohtajiksi ym tärkeisiin virkoihin.
Tiedän kuitenkin yhden kylän , jonka ainoa koululainen on sentään siirretty naapurikunnan kouluun. Kunta maksaa kyydityksen.
Onhan meillä jossain saaristosssa koulu, jossa on vain yksi oppilas. Toki opettaja on sitten samalla ruoan laittaja ja hoitaa muitakin pienen kunnan asioita.
Kuntia pitäisiyhdistää kovemmalla vauhdilla. Kepu ei tietysti tykkää.
On lähes elinkelpoisia maalaiskyliä, mutta esim kyläkauppias, jossa lähes kaikki asukkaat käyvät,( jos eivät posota kaupunkiin Prismaan tai Lidliin kelataksilla) ja vaatii miljoonan euron tukia, että kylä pysyisi asuttuna.
Maksaako todella pienen koulun ylläpito niin paljon, että koulujen lakkauttamisesta saatavat säästöt kannattavat?
Koulun lopettaminen sementoi kuitenkin ikuisiksi ajoiksi sen, ettei kyseiseen pitäjään muuta enää yhden yhtä lapsiperhettä tai nuorta pariskuntaa. Paljonko se tulee maksamaan?
Onko kyläkoulujen lasten vanhemmat kaikki töissä koulussa, pankissa ja kaupassa, jos koulujen lopetus tappaa kylät?