Taloudellinen eriarvoisuus perheessä
Sivusta katson siskon tilannetta, joka ei ole mitenkään hyvä, mutta en tiedä miten asian voisi ratkaistakaan.
Siskoni on naimisissa miehen kanssa, joka tienaa tuplaten häneen verrattuna. Molemmat ovat akateemisesti koulutettuja, mutta sisko pienipalkkaisessa kunnan virassa ja mies yksityisellä. Ostivat vuosia sitten omakotitalon ja niin, että sisko omistaa paljon vähemmän ja mies enemmän ja kummallakin omat lainat. Sitten mies peri lapsettoman tätinsä ja maksoi oman lainansa kokonaan pois. Nyt mies on velaton, tienaa hyvin, saa rahaa säästöön ja sijoituksiin. Sisko sai burnoutin ja sairaslomalla tulot tippui ja hänen piti maksaa lainaansa pienistä säästöistään. Miehellä on varaa harrastaa kalliita asioita ja matkustella kavereidensa kanssa vaikka Alpeille laskettelemaan. Sisko on vaan onneton, eikä hänellä ole varaa erotakaan, heillä on avioehto. Mitä itse tekisit tässä tilanteessa?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vihjeenä: keskustelu olisi asiallisempaa jos ei puhuttaisi siitä, kumpi sukupuoli oli "rikas" ja kumpi "köyhä". Sukupuolellahan ei ole tässä tilanteessa merkitystä, ihan yhtä hyvin taloudellisesti heikommassa tilanteessa voi olla mies tai nainen. Ja jos nyt joku pitää tätä keskustelunavausta provosaationa misten/naisten-vihaan, niin keskustelu on hedelmätön.
Yleisellä tasolla voin sanoa omana mielipiteenä, meidän perheessä on isot tuloerot mutta omistus on 50/50 ja aina kaikkien tarpeet on otettu huomioon eikä kumpikaan vanhemmista ole saanut käyttää suhteettoman paljon rahaa omiin harrastuksiinsa. Samaa suosittelen muille, mutta kaikillehan se ei käy. Meillä näin toteutettuna kaikki on mennyt hyvin pian 30 vuotta.
Sama meillä. Minä olen parempituloisena maksanut kaikesta selvästi enemmän, mutta omistukset ovat silti puoliksi. Minusta se on ainoa oikea malli avioliitossa.
Onko sitten vielä kun toinen osapuoli löytää uuden kumppanin ja haluaa erota? Toivottavasti teillä on avioehto.
Jos noin kävisi, en olisi katkera taloudellisesta puolesta, koska minun mielestä se nyt vaan on niin, että avioliitossa kaikki on yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siinä miehessä mitään hyvää miksi siskon kandeis sitä vielä katella? Kuulostaa ettei ole. Siinä vastaus. Sisko alkaa saamaan tukea Kelasta kun eroaa.
Se hyvä, että mahdollistaa katon pään päälle, perheen ruuat, vaatteet, kaiken. Ilman tätä hyvää sisko jäisi vaille tätä kaikkea. Kelan tuet on pientä tähän verrattuna.
Ei huonoa avioliittoa kannata taloudellisista syistä jatkaa.
Ei sinänsä kannatakaan, raha-asiat pitäisi pitää rakkausasioista erillään. Mutta yllättävän moni päätyy jatkamaan, se on monelle elämän realiteetti.
On pakko, jos ei halua elää nälässä ja kurjuudesta. Pakko kestää narsistin kanssa elämisen helvettiä. henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Kiitos oikeisto tukien leikkauksesta!
Naisen pitäisi hakea muita töitä tuossa tilanteessa jos kerran burnoutikin tullut. Eroon myös on varaa ihan jokaisella. Silloin pitää vaan hankkia alussa se halvin vuokra-asunto, mikä on monelle omaisuuteen kiintyneelle iso kynnys. Tai muuttaa vaikka huolestuneen siskon luokse hetkeksi, joka tietenkin on jo tarjonnut apuaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen on törkeää taloudellista hyväksikäyttöä. Avioliitto on lähtökohtaisesti taloudellinen sopimus, jossa kaikki on yhteistä. Tieto siitä, että heillä on avioehto, ei kerro kovinkaan paljon. Pitäisi tietää millainen ehto on. Jos ehto on kaiken pois sulkeva, niin tilanne on todella huono pienempituloisen kannalta. Kenenkään pienituloisen ei pitäisi ikinä allekirjoittaa sellaista avioehtoa, koska siitä saa kärsiä myöhemmin, niin kuin tässäkin näemme. Sellaista ehdottava on yleensä henkilö, joka välittää vain itsestään ja hälytysmerkkien pitäisi soida jo siinä vaiheessa, kun tuollaista ehdotetaan.
Avioehto on paikallaan johinkin tilanteisiin kuten ennen avioliiton solmimista kertyneen omaisuuden suojaamisen ja perintöjen pitämiseen suvussa. Avioliiton aikana kertyvän omaisuuden pitäisi olla tuloista riippumatta yhteistä ellei ole kyse jostain poikkeuksellisen suurista miljoonatuloista, joita on hyvin harvalla. Jos aviopuolisoilla on keskenään erilainen elintaso, se ei ole mikään avioliitto.
Tämä on ihan puppua. Omaisuus on yhteistä jos pari keskenään niin sopii. Avioliitto ei siihen velvoita millään tapaa, eikä se ole mahdotonta avoliitossa.
Juridisesti omaisuus on tietenkin sen, kenen nimissä se on. Se, mitä tarkoitin, että avioeron sattuessa omaisuus menee puoliksi ilman avioehtoa, ja minun mielestä niin sen moraalisesti kuuluukin olla. Tavallisille palkansaajille avioehto on täysin turha muuta kuin ennen avioliiton solmimista kertyneen omaisuuden turvaamiseksi, jos niiden määrässä on eroa, sekä perintöjen pitämiseksi suvussa.
En nyt ihan saa kiinni, mikä tässä on ongelma. Jos tosiaan myöhemmin mainitusti se mies maksaa ruuat ja laskut kun toisella ei varaa ole lainan maksun jälkeen. Pitäisikö sen miehen sitten hoitaa se toisen omaisuuden kartuttaminenkin, vai?
Itse olen sitä mieltä, että avioliitossa kaikki on yhteistä, mutta jos pari päättää että eivät näin halua toimia niin sekin on ihan ok, mutta siinä tapauksessa on erikoista myöhemmin pahoittaa mielensä, jos joutuu omista lainoistaan vastaamaan...
Sukupuoliviha on vihapuhetta! Ap on vihapuhuja.
Vierailija kirjoitti:
Siskon mies toimii laittomasti.
Siskon mies toimii täysin sen mukaisesti mitä Avioliittolain 2. pykälässä aviopuolisoiden keskinäisestä elatusvelvollisuudesta säädetään.
Vai keksitkö jonkin toisen lain, jota koet tässä rikotun?
Puhtaan taloudellisesti ja juridisesti ajatellen tuossa liitossa on kaikki ihan ok. Sen sijaan henkisellä tasolla suhde on ihan syvältä. Nämä on syytä erottaa toisisyansa. Liitto voi olla paperilla ja loogisesti ajatellen kaikin puolin reilu ja silti ihmissuhdetasolla se ei ole.
Näin on nyt tässä tapauksessa päässyt käymään. Mies tuskin kauheasti rakastaa vaimoaan jos itse reissaa laskettelemassa samalla kun vaimo viruu burnoutissa ja taloudellisissa vaikeuksissa.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan saa kiinni, mikä tässä on ongelma. Jos tosiaan myöhemmin mainitusti se mies maksaa ruuat ja laskut kun toisella ei varaa ole lainan maksun jälkeen. Pitäisikö sen miehen sitten hoitaa se toisen omaisuuden kartuttaminenkin, vai?
Itse olen sitä mieltä, että avioliitossa kaikki on yhteistä, mutta jos pari päättää että eivät näin halua toimia niin sekin on ihan ok, mutta siinä tapauksessa on erikoista myöhemmin pahoittaa mielensä, jos joutuu omista lainoistaan vastaamaan...
Valitettavasti tuo yhteinen päätös on yleensä parempituloisen tahto ja toinen on suostunut siihen joko ehtona avioliiton solmimisesta ylipäätään tai sitten tietämättömyyttään ja typeryyttään.
"En nyt ihan saa kiinni, mikä tässä on ongelma."
Eiköhän se ole pohjimmiltaan se että tuo mies tuskin kauheasti rakastaa aloittajan siskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen on törkeää taloudellista hyväksikäyttöä. Avioliitto on lähtökohtaisesti taloudellinen sopimus, jossa kaikki on yhteistä. Tieto siitä, että heillä on avioehto, ei kerro kovinkaan paljon. Pitäisi tietää millainen ehto on. Jos ehto on kaiken pois sulkeva, niin tilanne on todella huono pienempituloisen kannalta. Kenenkään pienituloisen ei pitäisi ikinä allekirjoittaa sellaista avioehtoa, koska siitä saa kärsiä myöhemmin, niin kuin tässäkin näemme. Sellaista ehdottava on yleensä henkilö, joka välittää vain itsestään ja hälytysmerkkien pitäisi soida jo siinä vaiheessa, kun tuollaista ehdotetaan.
Avioehto on paikallaan johinkin tilanteisiin kuten ennen avioliiton solmimista kertyneen omaisuuden suojaamisen ja perintöjen pitämiseen suvussa. Avioliiton aikana kertyvän omaisuuden pitäisi olla tuloista riippumatta yhteistä ellei ole kyse jostain poikkeuksellisen suurista miljoonatuloista, joita on hyvin harvalla. Jos aviopuolisoilla on keskenään erilainen elintaso, se ei ole mikään avioliitto.
Tämä on ihan puppua. Omaisuus on yhteistä jos pari keskenään niin sopii. Avioliitto ei siihen velvoita millään tapaa, eikä se ole mahdotonta avoliitossa.
Juridisesti omaisuus on tietenkin sen, kenen nimissä se on. Se, mitä tarkoitin, että avioeron sattuessa omaisuus menee puoliksi ilman avioehtoa, ja minun mielestä niin sen moraalisesti kuuluukin olla. Tavallisille palkansaajille avioehto on täysin turha muuta kuin ennen avioliiton solmimista kertyneen omaisuuden turvaamiseksi, jos niiden määrässä on eroa, sekä perintöjen pitämiseksi suvussa.
Ethän sinä noin sanonut, vaan että avioliitossa omaisuus on yhteistä. Se ei pidä paikkaansa, ellei niin erikseen sovita. Ero on asia erikseen.
Tätä on ihan turha puida puhtaasti taloudellisena kysymyksenä koska parisuhteissa sellaisia ei ole. Kaikki mitä parisuhteessa tapahtuu vaikuttaa aina enemmän tai vähemmän suhteen tunnepuoleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siinä miehessä mitään hyvää miksi siskon kandeis sitä vielä katella? Kuulostaa ettei ole. Siinä vastaus. Sisko alkaa saamaan tukea Kelasta kun eroaa.
Se hyvä, että mahdollistaa katon pään päälle, perheen ruuat, vaatteet, kaiken. Ilman tätä hyvää sisko jäisi vaille tätä kaikkea. Kelan tuet on pientä tähän verrattuna.
Ei huonoa avioliittoa kannata taloudellisista syistä jatkaa.
Ei sinänsä kannatakaan, raha-asiat pitäisi pitää rakkausasioista erillään. Mutta yllättävän moni päätyy jatkamaan, se on monelle elämän realiteetti.
On pakko, jos ei halua elää nälässä ja kurjuudesta. Pakko kestää narsistin kanssa elämisen helvettiä. henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Kiitos oikeisto tukien leikkauksesta!
Väität että tukien varassa olevat elävät nälässä?
Tällä palstalla roikkuu niin paljon tukien varassa eläviä, että tuet on pakko vetää mukaan joka keskusteluun. Niin tähänkin, vaikka ne eivät kuulu tähän millään tavalla.
"Väität että tukien varassa olevat elävät nälässä?"
Se ei enää vuoden 2026 Suomessa ole ainoa kärsimyksen muoto jota on syytä torjua. Normaaliin ihmisarvoiseen elämään sisältyy muutakin kuin vain se että ei kuole nälkään.
Tämä on ihan puppua. Omaisuus on yhteistä jos pari keskenään niin sopii. Avioliitto ei siihen velvoita millään tapaa, eikä se ole mahdotonta avoliitossa.