Koira ottaminen elämänhallinan tueksi?
Mulla on ollu koira ja rakas olikin. Nyt vuodet ovat vierineet ja haaveilen koirasta jälleen, taloudellinen tilanne hyvä. Käyn työssä. Mutta olen alkoholisoitunut yksinäisyyden vuoksi. Olen pohtinut, saanko elämään iloa ja tsemppiä koiran myötä.
Kommentit (4)
Se oliskin paras vaihtoehto saada koirakaveri lenkille
Älä ota. Hoida ensin itsesi kuntoon. Alkoholismi on parannettavissa ja siihen saa apua. Koira ei sinua pelasta.
Koira helposti pelkää humalaista omistajaansa kun ei ymmärrä tämän muutoksia käytöksessä.
Oli tyttären koira päivän hoidossa. Keskikokoinen, joku spanieli. Tosi kiva koira, alle vuoden ikäinen. Häntä heilui ja oli innokas kaikkeen. Vähän se kaipasi omistajaansa, mutta sen kanssa kyllä pärjäsin. Mutta kun lähdettiin lenkille metsään, oli aivan mahdottoman innoissaan. Kaikkea piti päästä nuuskimaan ja kiskoi hihnasta ensimmäisen puolen tunnin ajan. Hyvä että jaksoin pitää hihnasta kiinni. Rauhoittui sitten kun väsyi hieman, ja takaisin päin tultiin jo melkein rauhallisesti, koira enimmäkseen rinnalla kulkien. Välillä piti tietysti merkata joka kolmas puu. Tuon rotuiset ovat kuulemma pentuja pari vuotiaiksi asti.
Mutta sitä mietin, että kun tuollainen koira vaatisi varmaan vähintään viiden kilometrin lenkkejä päivittäin, siihen pitäisi sitoutua todella. Lenkille on lähdettävä satoi tai paistoi. Ja pienet koirat taas ovat minun makuuni aika ressukoita. Mieluummin kissa...
Mutta on se kyllä niin kiva koira, että vähän sitä tuli ikävä jo päivän tutustumisen jälkeenkin. Taas joskus myöhemmin yökylään.
Kokeile ensin jotain tukiryhmiä ja apua alkoholismiin, sitten yritä tutustua johonkin kenellä on koira jota voisit kokeeksi jonkin aikaa hoitaa, niin näet jaksatko huolehtia.