Viiskymppinen ja kilot kertyy. Olisiko juoksuharrastus sellainen jolla kilot lähtee varmasti ja ei tartte ruuasta välittää?
Olen yrittänyt vuosia laihduttaa ties miten, mut tulos on vaivaiset -3 kiloa.
Pari-kolme kaveriani juoksee päivittäin n.5-6 km ja ovat kuivan kesän oravia. Eräs lehdenjakaja sanoi myös, että kun kipittää joka yö 3 tuntia rapuissa, on ihan sama mitä päivisin syö, ja hän oli pulska ennen. Yötyökään ei tuo kiloja, vaikka siitä varoitetaan, koska se yötyö on treeniä.
Onko juoksuharrastus sellainen että ne kilot lähtee pakostikin, keski-ikäiselläkin?
En siis jaksa kytätä tarkkaan ruokaa, syön n.1800 kalorin edestä päivittäin normiruokaa, välillä herkuttelen.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Mainosten jako laihduttaa paremmin kuin juoksu. Juoksu on iskutuslaji eikä sovi kaikille, eikä varsinkaan ylipainoisille.
Ihmiskeho on rakennettu paremmin juoksuun kuin monen eläimen. Esi-isämme afrikassa juoksivat riistansa kiinni, koska pystyivät hikoilemaan, mutta saaliinsa ei, vaan sen oli pakko pysähtyä viilentymään.
Juoksu nostaa stressihormonitasoja, jotka on vaihdevuosi-iässä muutenkin jo koholla. Kannattaa varmaan ainakin aloittaa kevyemmällä liikunnalla kuten kävelyllä.
Juokseminen pitää sisäelimet paremmin kunnossa kuin sali mutta painonpudotus tapahtuu aina keittiössä.
Minä laihduin kun söin vähemmän, ja muutin ruoka-aikoja: söin aamupalan vasta töissä noin klo 9, lounaan normaaliin aikaan klo 12 töissä, hyvin pienen palan jotain lempikakkua tai suklaata iltapäiväkahvin kanssa noin klo 15 töissä, ja kevyen iltapalan klo 18. Usein oli nälkä, mutta totutin itseni siihen, että se on normaalia.
Liikkumista en lisännyt: olen aina kävellyt paljon.
Peskää hampaat kun nälkä kiusaa. Ihan totta, se auttaa! En tiedä, miksi.
Ei ole automaatio. Minä olen juossut aina paljon, mutta aina kun juoksen kilometrejä enemmän viikossa ja treenaan maratonille, painoni nousee. Se voi nousta jopa 7kg. Kyse ei ole lihaksista, vaan kortisonia vaikutuksesta. Palautuminen vie joillakin stressitasot korkeaksi.
Tavallisen ihmisen (ei siis tuntitolkulla päivittäin treenaavan huipun) on hyvin helppoa saada syömisistään enemmän energiaa kuin kuluttaa (vaikka juoksisi esim. tunnin joka päivä). Ei siihen kovin paljon tarvita makeaa ja/tai rasvaista napostelua.
Vierailija kirjoitti:
Peskää hampaat kun nälkä kiusaa. Ihan totta, se auttaa! En tiedä, miksi.
Ei auta. Pesen hampaat ennen aamupalaa, joten aivot tietävät, että hampaiden pesemistä seuraa syöminen.
Toinen mikä ei auta, on vedenjuominen. Minulla se lisää nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Ja kestääkö nivelet? Vaikka onhan niitä 70-vuotiaita maratoonareitakin.
Joo, tulee luukato ja nivelet sökönä. Elämä on, kaikkea ei voi saada😬Mutta olethan ollut ilo silmälle 50 -60 -vuotta, omalle ja muiden silmälle😁
Aika harva pitkän juoksutaustan omaavista, jotka kiertävät säännöllisesti juoksemassa puolikkaita tai maratoneja, on ylipainoinen. Joten sanoisin kyllä.
Toki aloittaminen kysyy pitkäjänteisyyttä, koska kroppa pitää totuttaa juoksemiseen ja nivelet saa varmasti rikki jos aloittaa liian rajusti. Mikään pikadietti se(kään) ei ole.
Nukkuminen ja stressi ovat painonpudotuksen kriittisimpiä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan kehon hormonitoimintaan, aineenvaihduntaan ja syömiskäyttäytymiseen. Vaikka söisit terveellisesti ja liikkuisit, univaje ja korkea stressi voivat merkittävästi jarruttaa laihtumista tai jopa aiheuttaa painonnousua.
Unella oli nuorempana erittäin suuri suojaava vaikutus painonhallintaan. Nuorena hyvät yöunet pitivät nälkähormonit tasapainossa ja aineenvaihdunnan vilkkaana.
Pitkät kävelylenkit parempia, hiekkatiet, polut ja ihan metsä alustana. Ja jos ei muuten halua muuttaa syömisiä, niin lisää vaan kasvisten ja marjojen (ei hedelmien) määrää.
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa nyt jo ettei mikään kävely paljon auta keski-iässä siihen röllykkään vaan LIHASKUNTO. Ota salilta PT ja kunnon ohjelma eikä mikään jumppa.
Ottiko AP tästä nyt kopin vai meinaatko vuoden päästä ihmetellä edelleen miksi olen kuin pullataikina?
Vierailija kirjoitti:
Minä laihduin kun söin vähemmän, ja muutin ruoka-aikoja: söin aamupalan vasta töissä noin klo 9, lounaan normaaliin aikaan klo 12 töissä, hyvin pienen palan jotain lempikakkua tai suklaata iltapäiväkahvin kanssa noin klo 15 töissä, ja kevyen iltapalan klo 18. Usein oli nälkä, mutta totutin itseni siihen, että se on normaalia.
Liikkumista en lisännyt: olen aina kävellyt paljon.
Itse en kestä nälkää ja jos on nälkä töistä kotiintullessa, niin syön noin kolminkertaisesti oikeaan tarpeeseen nähden. Syömällä tasaisesti heräämisestä nukkumaanmenoon asti, olen pysynyt hoikkana. Saa nähdä pysyykö paino kurissa kun vaihdevuodet kunnolla alkaa.
Minäkin lomilla "välillä " juopottelen.
(humalassa 24/7)
Välillä herkuttelet...
Olen 65v nainen, ylipainoa n 20kg, Syön päivässä tällä hetkellä noin 800-1000kcal peruskotiruokaa eli noin 2 krt päivässä, aamiainen noin klo 12-13, illallinen 18-20 , ei herkkuja koska en edes pidä makeasta. , näillä paino pysyy ennallaan, Jos haluaisin laihtua, pitäisi syömiset tiputtaa alle 800 kcal, mutta en viitsi enkä halua. Kelpaan itselleni ihan tämmöisenä, ja terveysongelmia ei ole. En keksi miksi haluaisin nääntyä vielä tästä.Mutta tosiasia on että iäkäs nainen tarvitsee todella vähän kaloreita elääkseen.
Dietti tehdään keittiössä. Liikunta tukee dieettiä. Juokseminen kasvattaa ruokahalua helposti. Kävely on parempi jos ei halua syödä enenpää tai jos budjettiin ei pysty sisältämään lisää ruuan ostamista. Oliko sulla istumatyö, tällöin 1800 kaloria päivässä on todennäköisesti liikaa jos et liiku. Lisää tuohon 10 000 askelta päivässä ja katso lähteekö kiloja jo sillä pois.
Mun fiidi on täynnä tai chi mainoksia ja muodonmuutoskuvia. Kokeilemisesta tuskin on haittaa.
Mainosten jako laihduttaa paremmin kuin juoksu. Juoksu on iskutuslaji eikä sovi kaikille, eikä varsinkaan ylipainoisille.