Muistatko sinä, kun pankissa oli asioitava pankki kirjan kanssa. Kaikki tapahtumat merkattiin sinne kynällä
Mulla on vielä osuuspankin vanha pankkikirja tallessa. =)
Kommentit (62)
Yksi viimeisimpiä pankkikirjanostojani oli 13 markkaa. Tämä jäi kyllä mieleen, sillä pankkivirkailija (nuori mies) katsoi minua säälivästi ja sanoi, ettet sinä näillä kyllä pitkälle pääse. Heh. Juu. En tavallaan päässytkään, hänen standardeillaan, eikä hän kai sitä mitenkään pahalla edes tarkoittanut. No korkeakoulutuksen sain sentään hankittua, vaikka välillä oli vain se 13 markkaa taskussa. Ja nyt on hieman enemmän fyffee tilillä.
Pian tuon jälkeen kirja lakkautettiin ja käteen tuli eka pankkikortti. On se muistaakseni vieläkin jossain mun arkistolaatikossani.
Voi kyllä muistan , se oli hyvää Aikaa mutta , yhtenä kerralla Enkeli mua Suojeli " Volvo Markkanen" ryösti pankin ,jossa oli tilini ( en menny pankkiin kun tuumasin on mulla jokunen Markka vielä ) oli vielä markan aikaa.
Toki muistan. Ja tilin saldo katsottiin uusimmalta mikrofilmiltä.
Vierailija kirjoitti:
Olin Linnanmäellä töissä aikoinaan teininä ja palkka maksettiin ruskeassa kirjekuoressa ja sain myös palkan mukana vapaalippuja Linnanmäkeen.
Mä olin puutarhalla töissä kasarilla ja palkka maksettiin kahden viikon välein käteisenä ruskeassa kirjekuoressa. Voi aikoja!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kait suurin osa muistaa vielä 15v sitten tapahtumiin, sillä pankeilla oli pankkikirjat käytössä vielä v. 2010 Meritalla ja Osuuspankilla.
Ja se, että varoja ylläpidettiin käsin, on varmaan ajalta ennen v. 50-luvulta, koska sen jälkeen tulivat lukulaitteet, joilla tiedot "leimattiin" pankkikirjaan ja tilien tilitiedot onivat tietokoneella.
Merita lopetti jo vuonna 2001, että vuonna 2010 ei ole meritan pankkikirjoja enää käytetty. Itse olin Nordeassa töissä joskus 2007 ja silloin oli pankkikirjoja käytössä niilä viimeisillä tervaskannoilla, jotka eivät pankkikirjoistaan halunneet luopua. Se oli sitä aikaa kun asiakkaita alettiin siirtämään konttoreista puhelin aspaan ja verkkopankkiin.
Mulla oli säästöpankissa rahat ja ne pankkikirjat on vielä tallessa 80-luvulta. Ehkä ihan alkuun kirjasivat käsin mutta enemmän muistan että tulostivat printterillä siihen tilitapahtumat. On siinä ollut varmaan kohdistaminen että osuu tulostus oikealle riville kirjaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin Linnanmäellä töissä aikoinaan teininä ja palkka maksettiin ruskeassa kirjekuoressa ja sain myös palkan mukana vapaalippuja Linnanmäkeen.
Minä olin 90-luvun lopussa yhtenä kesänä Suonenjoella mansikoita poimimassa, ja siellä myös palkka maksettiin käteisenä kirjekuoressa kun pesti päättyi.
Muistan. Olen vanha. Siitä en tarvitse yhtään muistutusta. Saati siitä että olen ikäloppu sinkku.
Muistuttakaa vaan, kyllä harmittaa. Siksi juon liikaa. Eikä se auta kuin hetkellisesti.
Kun itse ensimmäistä kertaa hain rahaa pankista, ensi jonotettiin pankkineidille jonka tiskin yläpuolella luki otto, hän kirjasi summan kirjaan ja sitten jonotettiin kassalle, jossa ässävikainen pankkiikäneito suureen ääneen laski yksi sataa, kaksi sataa jne ja samalla koko pankkisalissa kaikuvalla äänellä ilmoitti tilin saldon. Oikeasti en muista ilmoittiko, mutta kylässä kulki huhu, että kailotti, jos palkkapäivänä tyhjensi tilin, ei tänä sitten mitään jäänytkään.
Muistan joo. Mun äitillä oli kaksi pankkikirjaa, sen oma ja minun jonne se oli tallettanut rahaa 35 vuotta. Sain tietää siitä vasta kun äitini oli kuollut ja tutkin äitini tavaroita. Siellä oli osuuspankissa minulle minun nimellä tili jossa oli 178000 euroa. Sain tietää siitä 2016 kun äitini kuoli.
Eipähän siitä kovin kauaa ole ja velipojalla taitaa olla vieläkin. 1983 aloin käyttämään pankkikorttia ja se on edelleen käytössä, mobiiliin kun ei nykypäivänä enää voi luottaa.
1990-luvun alussa Postipankin pankkikirjalla sai nostettua pankista rahaa Saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, mutta en ymmärrä, miten vuoden lopussa korko jaksettiin laskea ilman tietsikoita, kun oli kymmeniä panoja ja ottoja oitkin vuotta. Ei se mihinkään vuoden minimisaldoonkaan perustunut. Sano, miten.
No kyllä silloin tietokoneet oli.
Ja laskukoneet. Neuvostoliiton kaupoissa käytettiin pitkään helmitauluja.
Minulla on vieläkin tallessa shekkejä 80-luvulta. Jäivät käyttämättä, kun tuli pankkikortit, sellaiset höylättävät.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli säästöpankissa rahat ja ne pankkikirjat on vielä tallessa 80-luvulta. Ehkä ihan alkuun kirjasivat käsin mutta enemmän muistan että tulostivat printterillä siihen tilitapahtumat. On siinä ollut varmaan kohdistaminen että osuu tulostus oikealle riville kirjaan.
Se masiina veti sen kirjan aukosta oikeaan kohtaan, ei tarvinnut zoomailla.
Ex pankkineiti
Vierailija kirjoitti:
Hyvin muistan kaikki vaiheet ja niitä on paljon kuuskymppisellä elämäntaipaleella. Nuoriso pilkkaa meitä vanhoja muutosvastarintaisiksi mutta kun kerroin mitkä vaiheet on eletty pankkiasioissa niin kylläpä ne nuoret toiseksi jää. Tuttuja on käsinkirjoitetut ja konekirjoitetut pankkikirjat, shekkivihko, paperiset tiliotteet, pankin tuulikaapissa laskujen maksaminen, muovinen pankkikortti, lainaneuvottelu pankin konttorissa, opintolainan nosto konttorissa, lankapuhelimella laskujen maksaminen, verkkopankki, pankkisovellus, tunnuslukutaulukot, tunnuslukulaite jne. Oivoi, muutosta muutoksen perään. Mitähän kaikkea vielä ehtii ennen kuin kuolee.
Mahtava litania! Ja sitten vielä kolikoiden pistäminen säästöpossuun!
Tilipussin sai kätensä 2 viikon välein..Rahat käteisenä satelinippu kuoressa
Muistan. Tilipäivänä mentiin ruokiksella pankkiin jonottamaan, maksamaan laskuja ja hakemaan käteistä. Koskaan ei tiennyt mikä jono vetää, siinähän seisoit ja katsoit kun viereisessä jonossa jälkeesi tulleita palveltiin. Ei puhettakaan mistään oikeudenmukaisesta vuorojärjestyksestä. Sitten jossain vaiheessa tuli shekkivihot, katteettomiakin shekkejä kirjoiteltiin joskus viikonloppuna, jos maanantaina on tilipäivä, eikä shekkejä käsitelty pankissa viikonloppuna, vaan vasta maanantaina, kun tilillä oli taas rahaa. Oi niitä aikoja. Just tänään ajattelin, että on kyllä ajat muuttuneet, kun nykyään se pankki on taskussa.
Kyllä nyt vanha kultapossukerholainen tuollaiset muistaa.
No kyllä silloin tietokoneet oli.