Minkä verran alkoholia uskovainen voi käyttää?

JOS JOKU EI OTA ALKOHOLIA SE EI TEE HÄNSTÄ PYHEMPÄÄ TAI PAREMPAA. RAAMATTU EI KIELLÄ ALKOHOLIN KÄYTTÖÄ, MUTTA JUOPUMISEN KYLLÄKIN.

POIS OMAVANHURSKAUS JA TOISTEN TUOMITSEMINEN ,JOS ITSE EI OTA VIINIÄYM.

Tunnen yhden uskovaisen joka aina julistaa kuinka uskovainen hän onkaan. Vetää korillisen kaljaa päivässä. Ei minun mielestäni uskovaisuudella ja alkoholilla ole suuntaan tai toiseen mitään tekemistä keskenään, tosin se mitä siitä korillisesta yleensä sitten seuraa, ei ole uskovaisen toimintaa, jos nyt kuvittelisi uskossa olevan ihmisen käyttäytyvän jotenkin jalosti muita ihmisiä kohtaan.

Kukin tavallaan.

Minulle sopii hyvin uskonyhteisöni käsitys asiasta: alkoholia nautitaan vain ehtoollisviinissä.

Se ei haittaa, jos ruuanvalmistuksessa on käytetty alkoholia vrt. punaviinikastike tai risotossa valkoviini. Toisaalta sellaiset jälkkärit, joiden päälle on kaadettu jotain, jätän kyllä väliin.

Ei yhtään. Se on syntiä. Mutta jos osaa tehdä itse vedestä viiniä, sitten se on ok. 

No oikeesti, mitä se kellekään kuuluu. Sama laki se on uskovaisille kuin muillekin. Jos et ala kännissä riehua ja rötöstellä, tee mitä tykkäät. 

[quote author="Vierailija" time="31.05.2007 klo 16:29"]

Aiempi uskovaisketju herätti pohtimaan tätä. Vaikuttaa siltä, että uskovaiset yleisesti hyväksyvät " yhden saunaoluen silloin tällöin" , mutta humalahakuinen juominen tuomitaan.

Mihin tämä rajanveto perustuu? Jotenkin tuntuu, että kyseessä on enemmän yleisesti hyväksytty kulttuurikysymys kuin selkeästi Raamattuun perustuva totuus. Jotain aiheeseen liittyvää Raamatusta muistan, kuten " viini on viisasten juoma" tai " älkää juopuko viinistä, koska siitä tulee irstas meno" . Jossain kirjeessään Paavali taitaa myös nuhdella seurakuntalaisia siitä, että he tulevat humalassa ehtoolliselle.

Miksi lähes kaikki tulkitsevat tämän juuri niin, että sen yhden saunaoluen voi ottaa? Miksi ei voi samantien olla kokonaan ilman alkoholia? Tai miksi ei voi joskus ottaa enemmänkin?

[/quote]

Ja tottakai voi olla kokonaan ilman alkoholia. Itsekin olen, ja olen siis uskovainen.

Mutta eihän se automaattisesti niin mene. Tästä näkökulmasta on minusta ok humaltuakin, kun tietää rajansa ja sen, missä vaiheessa kontrolli hiipuu.



Eikä tuo suinkaan ainoa peruste humalattomuudelle ole. Muita ei vain ole Raamatussa erikseen mainittu.

Tosin se tapahtuu kotosalla ruoan kera ja jos siitä syntyy irstasta menoa, niin sekin sopii avioliiton sisälle oikein hyvin :)



Lähinnä kyse on siitä, ettei loukkaa toisen omaatuntoa.

että sitä on kautta aikojen pistetty sekaisin. Eikös ennen vanhaan kaikki juomat ole olleet enempi tai vähempi käyneitä, siis veden ohella.



Minusta raja menee siinä, onko humaltuminen hauskaa vai ei. Jos siitä ei seuraa kenellekään mitään negatiivista (päänsäryn lisäksi), niin mikä siinä on niin väärin? Jos se aiheuttaa riitoja, masennusta tai näkökyky sumentuu, niin sitten mennään ojasta allikkoon.

Miksi uskovainen olisi tässä jotenkin erilainen kuin ns tavis? Tarkoitan, että mikä sen takaa että uskovaisen juominen on hallittua kun niin valitettavan monen ihmisen kohdalla se ei sitä ole.

kerätä makuaistimuksia ja olla toistemme kanssa. Harrastamme myös viinimatkailua, ja ostamme hyviä viinejä usein laatikkokaupalla. Silti meille riittää se pullo puoliksi lauantaina ja satunnaisesti ruoanlaitossa ja sen kanssa lasillinen viikoilla. Keneltäkään se ei ole pois.

Vierailija:

Miksi uskovainen olisi tässä jotenkin erilainen kuin ns tavis? Tarkoitan, että mikä sen takaa että uskovaisen juominen on hallittua kun niin valitettavan monen ihmisen kohdalla se ei sitä ole.

Sekä uskovissa että ei-uskovissa on niitä, jotka hallitsevat alkoholinkäytön ja niitä, jotka eivät hallitse. Tärkeää on tuntea itsensä ja olla rehellinen.

ja minusta kohtuullinen alkoholinkäyttö on ok. Kun ottaa porukassa _vähän_ ja tunnelma rentoutuu, sehän on kivaa eikä siinä ole mitään pahaa! Änkyräkänni ei ole ole minusta mitenkään nautinnollinen olotila missään mielessä. Siksi pysyn mieluummin kohtuudessa.

Itse juon toisinaan " humalahakuisestikin" , mutta jos olen liian humalassa ja käyttäydyn typerästi, kadun kyllä syvästi. Mutta kristinusko on armon uskonto.

Vierailija:

Itse juon toisinaan " humalahakuisestikin" , mutta jos olen liian humalassa ja käyttäydyn typerästi, kadun kyllä syvästi.

niin jo taas voi hyvällä omallatunnolla jatkaa entiseen malliin!



Jee jee jee!!!!!

Vierailija:

niin jo taas voi hyvällä omallatunnolla jatkaa entiseen malliin!

Jee jee jee!!!!!

En todellakaan usko, että humaltumalla silloin tällöin syöksen itseni helvetin tuleen. Kristus opettaa, että synnit saa anteeksi kun niitä katuu. Toki täytyy olla aito pyrkimys yrittää olla lankeamatta uudelleen.

Ja on kytköksissä myös siihen missä tarkoituksessa sitä juo. Itse olen absolutisti, koska Suomessa näkee sen mihin alkoholin liikakäyttö johtaa.

Vierailija:

En todellakaan usko, että humaltumalla silloin tällöin syöksen itseni helvetin tuleen. Kristus opettaa, että synnit saa anteeksi kun niitä katuu. Toki täytyy olla aito pyrkimys yrittää olla lankeamatta uudelleen.

Ja kyllä, olen uskova, mutta uskon Raamattuun en kirkkoon