Kumpaa muuttaisit eläkepäiviksi: Espanjaan vai Italiaan? Aiotko hankkia sieltä oman asunnon?
Itse muuttaisin mieluummin Espanjaan, siellä hintataso halvempi ja rennompaa. Miehellä peritty kolmio lisäksi siellä. Sinne lähdemme joskus sitten pysyvästi.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainut joka ei haaveile tämmöisestä? Musta Etelä-Euroopan kulttuurit on tosi leväperäisiä. Huomasihan sen jo koronan alkaessa että kauhealla kiireellä kaikki oli palaamassa takaisin Suomeen kun pelkäsi sairaalaan joutumista Espanjassa tai Italiassa.. Ja että sellaiseen paikkaan pitäisi muuttaa siinä vaiheessa kun voi saada jonku slaagin koska tahansa.
Voin käydä kyllä lomilla vähän aurinkoa tankkaamassa matkavakuutuksen turvin, mutta noissa maissahan on suomalaiselle ihan liian kuumakin muutoin kuin marras-tammikuussa. Ja kuumenee vain koko ajan. Nestehukkakin tulee ikäihmiselle nopeammin kun ei tunne enää janoa. Suomessa ihmisen hyvä ja vuodenajat tuo kivaa vaihtelua. Nyt on niin ihana kun saa alkaa laittaa joulua ja käpertyä viltin alle rauhassa.
Kiinnostava ilmiö on myös se, että harva luopuu muutostaan huolimatta Suomen kansalaisuudesta.
Miksi siitä pitäisi luopua?
Miksi ei? Se juuri on kiinnostavaa.
No eipä ole kiinnostavaa, kun siihen ei ole yhtäkään syytä. Mikä sua siis siinä kiinnostaa?
Kiinnostaa se, miksi pitää eri maan kansalaisuuden, kuin missä aikoo viettää loppuelämänsä, ja mitä kokee hyötyvänsä siitä,kun asuu pysyvästi muualla.
Ja kyllähän bitkut luopuvatkin. Kaikki kuitenkaan eivät.
Aika harva haluaa asuinmaansa kansalaisuuden, jos sinne ei muuta jo nuorena. En yhtään saa kiinni siitä mitä kelaat.
Ja kaksoiskansalaisiahan nuo on, jotka asuinmaan kansalaisuuden haluaa. Kansalaisuudesta luopuminen ei tuo mitään lisäarvoa eikä myöskään toki sen säilyttäminen.
Voisin viettää kuukauden vaikka molemmissa. Mutta pysyvästi, ei kiitos. Turistien keskellä asuminen on peestä. Ja jos jonnekin syrjäkylille muuttaa, samat haasteet kuin Suomessa. Siihen vielä kulttuuriero, niin ei kiitos. Aika monet ei tätä ymmärrä, ja itkusilmin sitten ihmetellään vanhuuden yksinäisyyttä ja palveluiden vähyyttä.
Muuran venäjälle, siellä on kuulema halpaa viinaa ja kaalisoppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainut joka ei haaveile tämmöisestä? Musta Etelä-Euroopan kulttuurit on tosi leväperäisiä. Huomasihan sen jo koronan alkaessa että kauhealla kiireellä kaikki oli palaamassa takaisin Suomeen kun pelkäsi sairaalaan joutumista Espanjassa tai Italiassa.. Ja että sellaiseen paikkaan pitäisi muuttaa siinä vaiheessa kun voi saada jonku slaagin koska tahansa.
Voin käydä kyllä lomilla vähän aurinkoa tankkaamassa matkavakuutuksen turvin, mutta noissa maissahan on suomalaiselle ihan liian kuumakin muutoin kuin marras-tammikuussa. Ja kuumenee vain koko ajan. Nestehukkakin tulee ikäihmiselle nopeammin kun ei tunne enää janoa. Suomessa ihmisen hyvä ja vuodenajat tuo kivaa vaihtelua. Nyt on niin ihana kun saa alkaa laittaa joulua ja käpertyä viltin alle rauhassa.
Kiinnostava ilmiö on myös se, että harva luopuu muutostaan huolimatta Suomen kansalaisuudesta.
Miksi siitä pitäisi luopua?
Miksi ei? Se juuri on kiinnostavaa.
No eipä ole kiinnostavaa, kun siihen ei ole yhtäkään syytä. Mikä sua siis siinä kiinnostaa?
Kiinnostaa se, miksi pitää eri maan kansalaisuuden, kuin missä aikoo viettää loppuelämänsä, ja mitä kokee hyötyvänsä siitä,kun asuu pysyvästi muualla.
Ja kyllähän bitkut luopuvatkin. Kaikki kuitenkaan eivät.
Aika harva haluaa asuinmaansa kansalaisuuden, jos sinne ei muuta jo nuorena. En yhtään saa kiinni siitä mitä kelaat.
Ja kaksoiskansalaisiahan nuo on, jotka asuinmaan kansalaisuuden haluaa. Kansalaisuudesta luopuminen ei tuo mitään lisäarvoa eikä myöskään toki sen säilyttäminen.
Hän hakee varmaan tässä nyt sitä ”kuppaa Suomelta eläkkeet”-ajatusta. Mutta se koskee vain kansan- ja takuueläkettä ja aika harva heistä ulkomaille muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Baskimaahan, sieltä on jo kämppä, johon muutamme pysyvästi sitten eläkkeellä.
Kummalle puolelle rajaa,?
Espanjan puolelle.
Voisin viettää kuukauden vaikka molemmissa. Mutta pysyvästi, ei kiitos. Turistien keskellä asuminen on peestä. Ja jos jonnekin syrjäkylille muuttaa, samat haasteet kuin Suomessa. Siihen vielä kulttuuriero, niin ei kiitos. Aika monet ei tätä ymmärrä, ja itkusilmin sitten ihmetellään vanhuuden yksinäisyyttä ja palveluiden vähyyttä
Pakkoko on muuttaa turistialueelle, tätä on kysytty monta kertaa!?
Olen nähnyt suunnilleen 5 turistia omalla kotikylälläni tänävuonna, lähikaupungeissa alle 20. En nyt noista vielä kärsi.
Mitähän haasteita tarkoitat? Syrjäkylä on toki syrjäkylä mutta turistialueen ja syrjäkylän väliin jää satojatuhania rauhallisia turistivapaita kyliä joissa on kaikki palvelut kävelyetäisyydellä toisin kuin Suomessa. Itse asun pikkukylässä 18km lähimmästä kupungista ja meillä on lääkärit, pankki, posti, 4 kahvilaa, 3 ruokaravintolaa, 2 markettia, 3 pikkukauppaa, kultasepänliike, vaatekauppa, sekatavarakauppa (laastista lannoitteisiin ja astioista auranteriin), taidemuseo, kunnantoimisto ja pari kiinteistövälittäjää. Monessako n 2500 asukkaan kunnassa on vastaavat? Vertaa vaikka Punkalaidun
Vierailija kirjoitti:
Voisin viettää kuukauden vaikka molemmissa. Mutta pysyvästi, ei kiitos. Turistien keskellä asuminen on peestä. Ja jos jonnekin syrjäkylille muuttaa, samat haasteet kuin Suomessa. Siihen vielä kulttuuriero, niin ei kiitos. Aika monet ei tätä ymmärrä, ja itkusilmin sitten ihmetellään vanhuuden yksinäisyyttä ja palveluiden vähyyttä
Pakkoko on muuttaa turistialueelle, tätä on kysytty monta kertaa!?
Olen nähnyt suunnilleen 5 turistia omalla kotikylälläni tänävuonna, lähikaupungeissa alle 20. En nyt noista vielä kärsi.
Mitähän haasteita tarkoitat? Syrjäkylä on toki syrjäkylä mutta turistialueen ja syrjäkylän väliin jää satojatuhania rauhallisia turistivapaita kyliä joissa on kaikki palvelut kävelyetäisyydellä toisin kuin Suomessa. Itse asun pikkukylässä 18km lähimmästä kupungista ja meillä on lääkärit, pankki, posti, 4 kahvilaa, 3 ruokaravintolaa, 2 markettia, 3 pikkukauppaa, kultasepänliike, vaatekauppa, sekatavarakauppa (laastista lannoitteisiin ja astioista auranteriin), taidemuseo, kunnantoimisto ja pari kiinteistövälittäjää. Monessako n 2500 asukkaan kunnassa on vastaavat? Vertaa vaikka Punkalaidun
Minkä ikäisenä muutit sinne? Mietin vain, että oletko integroitunut jo vuosikausia? Jos 70-vuotias muuttaa pikkukylään, se voi olla vähän eri asia kuin esim nuorana muuttaneet. Sitä tarkoitin.
Ja se, että sinä koet asian noin, ei tarkoita että kaikki muut kokevat sen noin. Johan tuota itkua on saanut lukea lehdistä, kun ei eläke riitä Espanjassa elämiseen. Monella on sellainen ruusunpunainen unelma, kun se arki kuitenkin iskee vasten kasvoja.
Pakkoko on muuttaa turistialueelle, tätä on kysytty monta kertaa!?
Olen nähnyt suunnilleen 5 turistia omalla kotikylälläni tänävuonna, lähikaupungeissa alle 20. En nyt noista vielä kärsi.
Mitähän haasteita tarkoitat? Syrjäkylä on toki syrjäkylä mutta turistialueen ja syrjäkylän väliin jää satojatuhania rauhallisia turistivapaita kyliä joissa on kaikki palvelut kävelyetäisyydellä toisin kuin Suomessa. Itse asun pikkukylässä 18km lähimmästä kupungista ja meillä on lääkärit, pankki, posti, 4 kahvilaa, 3 ruokaravintolaa, 2 markettia, 3 pikkukauppaa, kultasepänliike, vaatekauppa, sekatavarakauppa (laastista lannoitteisiin ja astioista auranteriin), taidemuseo, kunnantoimisto ja pari kiinteistövälittäjää. Monessako n 2500 asukkaan kunnassa on vastaavat? Vertaa vaikka Punkalaidun
Minkä ikäisenä muutit sinne? Mietin vain, että oletko integroitunut jo vuosikausia? Jos 70-vuotias muuttaa pikkukylään, se voi olla vähän eri asia kuin esim nuorana muuttaneet. Sitä tarkoitin.
Ja se, että sinä koet asian noin, ei tarkoita että kaikki muut kokevat sen noin. Johan tuota itkua on saanut lukea lehdistä, kun ei eläke riitä Espanjassa elämiseen. Monella on sellainen ruusunpunainen unelma, kun se arki kuitenkin iskee vasten kasvoja.
60+ v:nä. Kyläläiset ovat ystävällisiä ja avuliaita, helposti löytynyt uusia ystäviä. Lomaillut toki jo aiemmin (ei Espanja, huom!).
Ei varmaan koekaan mutta tuntuu että tässä ketjussa oikein hakemalla haetaan epäkohtia joita ei välttämättä ole olemassakaan.
Oma työeläkkeeni riittäisi täällä yksistäänkin oikein hyvin, Suomessa ei. No puolison kanssa sitten huoletonta kun kaksi jakaa kulut. Omassa talossa asumiskulut pienemmät kuin Suomentalossamme.
Kansaneläkkeellä ei varmasti selviä missään koska kukaan ei maksa asumista puolestasi kuten Suomessa. Ja on totta että ihmiset lähtevät ihan käsiä heilutellen liikkeelke, ei vaivauduta edes ottamaan selvää asioista ennen muuttoa. No se on vain omaa tyhmyyttä ja ne porukat lienevät enemmän tuolla Espanjan puolella
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin olitte? Firenzessä ja Sienassa (Toscanan kuumimpia alueita ) oli yhden kerran 35, 36 ja 37 asteen päivät syyskuussa. Muut viileämpiä
Oli kyllä useampana päivänä.
Ok, virallinen tilasto on siis väärässä
Taitaa olla omassa päässäsi koko tilasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainut joka ei haaveile tämmöisestä? Musta Etelä-Euroopan kulttuurit on tosi leväperäisiä. Huomasihan sen jo koronan alkaessa että kauhealla kiireellä kaikki oli palaamassa takaisin Suomeen kun pelkäsi sairaalaan joutumista Espanjassa tai Italiassa.. Ja että sellaiseen paikkaan pitäisi muuttaa siinä vaiheessa kun voi saada jonku slaagin koska tahansa.
Voin käydä kyllä lomilla vähän aurinkoa tankkaamassa matkavakuutuksen turvin, mutta noissa maissahan on suomalaiselle ihan liian kuumakin muutoin kuin marras-tammikuussa. Ja kuumenee vain koko ajan. Nestehukkakin tulee ikäihmiselle nopeammin kun ei tunne enää janoa. Suomessa ihmisen hyvä ja vuodenajat tuo kivaa vaihtelua. Nyt on niin ihana kun saa alkaa laittaa joulua ja käpertyä viltin alle rauhassa.
Kiinnostava ilmiö on myös se, että harva luopuu muutostaan huolimatta Suomen kansalaisuudesta.
Miksi siitä pitäisi luopua?
Miksi ei? Se juuri on kiinnostavaa.
No eipä ole kiinnostavaa, kun siihen ei ole yhtäkään syytä. Mikä sua siis siinä kiinnostaa?
Kiinnostaa se, miksi pitää eri maan kansalaisuuden, kuin missä aikoo viettää loppuelämänsä, ja mitä kokee hyötyvänsä siitä,kun asuu pysyvästi muualla.
Ja kyllähän bitkut luopuvatkin. Kaikki kuitenkaan eivät.
Aika harva haluaa asuinmaansa kansalaisuuden, jos sinne ei muuta jo nuorena. En yhtään saa kiinni siitä mitä kelaat.
Pysyvä, lopuĺinen irtiotto.
En tiedä kummassa maassa eläminen teltan kanssa tulisi halvemmaksi tai kummassa maassa olisi turvallisempaa elää.
Harkitsin ulkomaille muuttamista kun eläkepäivät koittavat, mutta nyt olen muuttanut mieleni. En sittenkään olisi onnellinen, muuttaisin yksin ja olisin kuin orpo piru. Haluaisin puhua asuinmaan kieltä sujuvasti, espanjaa osaan auttavasti mutta en tarpeeksi. Huomaan olevani mukavuudenhaluinen ja laiska, yllättäen kotimaahan jääminen alkoi tuntua parhaalta vaihtoehdolta.
Oli kyllä useampana päivänä.
Ok, virallinen tilasto on siis väärässä