Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka tähtäävät elämässään kaikessa korkealle?
Tai oletko itse tällainen? Miksi uskot heidän tekevän näin ja uskotko, että ovat enemmän onnellisia vai vähemmän onnellisia kuin vähempään tyytyvät?
Kommentit (16)
Siinä mielessä eivät ole onnellisempia, että haluavat aina lisää eivätkä osaa aina nauttia siitä mitä on.
Mutta siinä mielessä vaikuttavat kyllä onnellisemmilta, että eivät arvostele muita ja osaavat kannustaa. Eivät lannista. Arvostan.
Näitä kun sattuu kaksi pariutumaan niin siinä se sitten olikin. Kumpikin elää työlle ja näkyville saavutuksille. Perhe-elämälle ei ole aikaa ja lapsiakaan tuskin siunaantuu siihen hätään, koska olisivat uran esteitä. Tunnen tällaisia ihmisiä.
Joka katajaan kurkottaa se kuusen alle kupsahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä eivät ole onnellisempia, että haluavat aina lisää eivätkä osaa aina nauttia siitä mitä on.
Mutta siinä mielessä vaikuttavat kyllä onnellisemmilta, että eivät arvostele muita ja osaavat kannustaa. Eivät lannista. Arvostan.
Se, että tähtää korkeammalle, ei mielestäni kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö voisi samalla olla tyytyväinen siihen, mitä jo on. Eikä vastaavasti se, että elää vähemmän tavoitteellista elämääkään, automaattisesti tarkoita, että ihminen olisi tippaakaan tyytyväinen siihen elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Joka katajaan kurkottaa se kuusen alle kupsahtaa.
Joka kuusen kurkottaa se voipi myös kuusen latvan saavuttaa :)
Tavoitteet tuovat elämään sisältöä, mutta pakkomielteen puolelle ei pitäisi lipsahtaa. Ja onko valmis esim. huijaamaan tai puukottamaan toista selkään päästäkseen tavoitteeseensa.
En ole mitään mieltä. Mua ei kiinnosta muiden tekemiset eikä muiden elämä muutenkaan.
Halun kehittyä paremmaksi voi tulkita virheellisesti että sen kokisi stressaavana. Kyse on enemmän asenteesta elämään ja edistys tapahtuu pienin askelin.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun sattuu kaksi pariutumaan niin siinä se sitten olikin. Kumpikin elää työlle ja näkyville saavutuksille. Perhe-elämälle ei ole aikaa ja lapsiakaan tuskin siunaantuu siihen hätään, koska olisivat uran esteitä. Tunnen tällaisia ihmisiä.
Aloitus ei kuitenkaan koskenut pelkästään uraa. Uran lisäksi ihminen voi tähdätä korkealle myös perhe-elämän suhteen, esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti treffi-iltoja, panostamalla merkkipäiviin ja yhteisiin hetkiin sekä kehittämällä parisuhteessa tarvittavia tunnetaitoja. Toki tässä haasteena on löytää tasapaino eri elämän osa-alueiden välillä, koska aika ja voimavarat ovat rajallisia, mutta kyse oli nimenomaan henkilöistä, jotka tähtää korkealla myös sen perheen suhteen.
Tavoitteiden saavuttaminen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, johon liittyy dopamiinin vapautumista.
Masennukseen liittyy se, että ei tähdätä mihinkään, joten kyllä ainakin jonkinmoinen tavoitteellisuus tekee onnellisemmaksi. Toki eri ihmisillä se merkkaa varmaan eri asioita.
Raha. Osaaminen. Ei kaikki ole olleet onnellisia varmaan, ehkä osa on elänyt kuplassa jossa onni.
Tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Ellei niihin yllä, ei pidä pettyä, vaan yrittää uudelleen. Liian vähään, eli alle oman suoritustasoon tyytyminen vain laiskistaa.
Tyhjänpäiväistä Suomessa. Niitä hillotolppia on tässä maassa kovin vähän ja niitä harvoin jaetaan lahjakkuuden perusteella pelkästään. Auttaa jos on syntynyt oikeaan sukuun.
No enpä tiedä, mutta ainakin korkeushypyssä se on olennaista.