Mitä sitä huomenna tekisi.
Työttömän päivät on vaan makoilua kotona enimmäkseen. Ei jaksa liikkua, ei jaksa pelata pleikkaria, ei jaksa ryypätä, ei oikein huvita mikään.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi pääsin työttömyydestä eläkkeelle, kävin illalla ilta ale ruoka ostoksilla, ei tarvitse lähteä mihinkään. Ootko käynyt ruoka jakeluissa ?
Opettele yhdyssanat
Nämä toisten kirjoitusvirheistä nipottajat ovat kyllä palstan typerintä sakkia.
Kielen tarkoitus on mahdollistaa vuorovaikutus. Jos se sujuu osallistujien ymmärtämällä tavalla niin homma on hanskassa. mahdolliset kielioppivirheet on sivuseikka. Toki on aina uuvatteja jotka ei ymmärrä kuin juuri ne virheet mutta minkäs sille voi jos niiden nokkeluus riitä kuin semmoiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään tekemättömyydestä on se huono puoli, että siitä kierre vain syvenee, ja kynnys olla tekemättä mitään madaltuu entisestään. Jostain täytyy yrittää kaivaa sitä motivaatiota, että tekisi edes jotain. Tee vaikka jokin kotikuntoilutreeni ja mene raikkaaseen syysilmaan kävelylle. Liike on lääke.
Ei ole. Mä parantelem vieläkin vuoden takaista kylkirustovammaa, nyt olen liikuntakiellossa leikkauksen takia ja jo sitä ennen fysio käski hiljentämään vauhtia ja paljon. Oon ollut päivystyksessä ja loukannut itseäni pakkolepoon liikunnan takia lukemattomia kertoja.
Ai että inhoan tota sanontaa.
No totta kai vammasta toipuvan täytyy levätä, jos lääkäri niin käskee. Nyt puhutaan kuitenkin terveestä ihmisestä, jota lääkäri ei ole käskenyt olla liikkumatta. Ja vaikka ei pystyisi liikkumaan, se ei tarkoita, että pitäisi olla passiivisena eikä tehdä mitään.
Kylkirustovammainenkin voi todennäköisesti tehdä paljon sellaista, mikä ei rasita vammaa esimerkiksi lukea kirjoja, kuunnella podcasteja, opiskella jotain uutta kuten kieliä, tehdä palapelejä, piirtää, kirjoittaa, pelata, tehdä käsitöitä, tavata ystäviä, käydä kahvilla jne.
Pointti ei varmasi ollut, että jokaisen pitäisi lähteä täysille treenaamaan, vaan siinä, että jos ihminen jää kokonaan tekemättömäksi, se helposti ruokkii itse itseään. Kun tekee edes jotain pientä ja mielekästä, voi saada vähän rytmiä ja tekemisen tunnetta takaisin.
T. Eri.
Ei minulla ainakaan työttömänä ole makoilua kaiket päivät. Päinvastoin, monta kertaa on ottanut päähän, ettei ole vain makoilua, koska tekemistä riittää aina, pakollista ja muuta.