Naapurisi kutsuisi naapuruston kylään

Onneksi ei ole tommosia naapureita.

Naapuri on ihan varmasti rikollinen. Etsin seurani Tinderistä tai somesta. 

En. En ole kyläilijä enkä kyyläilijä. Voin moikata pihalla ja vaihtaa pari sanaa. Riittää mulle.

Itken yksinäisyyttäni mieluummin täällä. 

Naapuri on kumminkin vailla jotain. Lastenhoito tms.

Onneksi en asu Suomessa. Minusta on mukavaa, kun naapurit pitävät yhtä.

Vierailija kirjoitti:

Naapuri on ihan varmasti rikollinen. Etsin seurani Tinderistä tai somesta. 

Yllättävän monet ovat, vähintään ennen olivat. 

Naapuri järjestää joskus grilli-iltoja. Hyvää ruokaa ja juomaa.

Tuskin menisin. Riippuu tosin paljon taloyhtiöstä ja siitä, millaisia ihmisiä siinä asuu. Mutta 70% todennäköisyydellä en menisi. 

Nykyään on vielä harvakseltaan taloyhtiön talkoita, jonka jälkeen myös kokoonnutaan yhteen syömään, juomaan ja seurustelemaan. Vähemmäksi sellaisissa olen viihtynyt talkoitten jälkeen, kun ei muutenkaan olla kyläilty naapureitten kanssa.

Ja yhteissaunomisiakin löytyy joistakin taloyhtiöistä. Semmoiseen en todellakaan osallistuisi.

En, koska sinne kutsuttaisi vain vanhat tutut. Meitä uudisasukkaita ei kutsuttaisi.

Juttelen mielelläni pihalla, jos minulle sopii. Kylään en kuitenkaan mene.

Pikkujoulut aikoinaan aina järjestin naapurustolle.  Kyllä kaikki tuli.

Että oudon negatiivista suhtautumista täällä.

Asun isohkossa kerrostalossa. Olen käynyt kolmen naapurini luona. Yksikään ei ole ollut seinänaapurini. 

Kyllä menisin ja olen mennytkin.

Meillä on ihan huiput naapurit ja järjestämme pari kertaa vuodessa illanistujaiset kiertävällä vuorolla. Ei tarvii mitään hienoja järjestelyä ja ruuat tuodaan nyyttärimeiningillä, jokainen tuo jotain. Ei tämä silti tarkoita, että huononakin päivänä täytyisi jaaritella jokaisen naapurin kanssa postilaatikolla, mutta onhan se mukava tietää, että tarpeen sattuessa apu on aina tarjolla. T. Introvertti

Olen täällä kantakaupungin talossa luulen ainut syntyperäinen. Kaikella kunnioituksella, mutta en kestä enää maalaisia Helsingissä. Maalaiset maalla ovat ihan hyvä ja ok. Mies voi lähteä pohjanmaalta, mutta pohjanmaa ei lähde miehestä. Nämä vetävät herneet nenään jo siitä jos kerron syntyneeni ja kasvaneeni Helsingissä. Kun kukaan muu ei ole. 

Joskus minäkin ajattelin, etten piittaa yhteisöllisyydestä. Sitten sain kokea yhteisöllisyyden hyvät puolet, eli sen miten joukolla voi vaikuttaa. Jos asuinympäristöä uhkaa jokin, yksi ihminen voi harvoin tehdä mitään. Isompi joukko ihmisiä taas saattaa saada ihmeitä aikaan. 

En ole myöskään saanut kenestäkään naapurista riesaa, vaikka olenkin heidän kanssaan joskus sanan vaihtanut. Ihan yhtä rauhassa saan elää kuin ennenkin eikä kukaan ole tunkemassa kotiini väkisin. 

Tää selittääkin paljon palstasta. Kommentoijat elävät av palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Joskus minäkin ajattelin, etten piittaa yhteisöllisyydestä. Sitten sain kokea yhteisöllisyyden hyvät puolet, eli sen miten joukolla voi vaikuttaa. Jos asuinympäristöä uhkaa jokin, yksi ihminen voi harvoin tehdä mitään. Isompi joukko ihmisiä taas saattaa saada ihmeitä aikaan. 

En ole myöskään saanut kenestäkään naapurista riesaa, vaikka olenkin heidän kanssaan joskus sanan vaihtanut. Ihan yhtä rauhassa saan elää kuin ennenkin eikä kukaan ole tunkemassa kotiini väkisin. 

Minä taas olen kuulunut tiiviiseen yhteisöön lähes koko ikäni. Missään en ole kokenut itseäni niin yksinäiseksi kuin siinä yhteisössä. Se, kun seuraa sivusta muiden tiivistä yhteisöllisyyttä, ja toinen toisensa auttamista, mutta itse ei kelpaa siihen mukaan kuin kulujen maksajaksi.

Onneksi sain rohkeuden jättäytyä siitä porukasta pois.

Varmasti menemme 

ainakin pistäytymään taloyhtiön 

grillijuhliin esimerkiksi 

turvallisuusalalla työskentelevän 

'tulevaisuuden mieheni' kanssa,

no problem. Mutta yksin en

naisena aio mennä. Tämän 

olen päättänyt. Tietty määrä 

traumatrigeä jättää jälkensä.

Pysyvästi. Nothing personal,

mutta en halua tutustua. 

Stâlkkéri voi yhtä hyvin olla 

nainen, ja aivan minkä tahansa 

ikäinen. Sehän tässä vielä on. 

🤨-E-