Moni tapaamani ikisinkkumies olisi enemmän kuin valmis sitoutumaan
mutta pelkäävät tehdä aloitteen eivätkä halua avioeroa. Samanhenkisen puolison löytäminen on haastavaa vaikka haluja olisi. Keskustelua aiheesta.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Jos henkilö on ollut sinkkuna pitkään sanotaan vaikka viisi vuotta, niin hän on vaikea ihminen eikä kykene parisuhteeseen? Mikä painava syy?
Kyllä. Vaikea sen täytyy olla.
Jokapaikan hooraaja on paras vaihtoehto parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Jos henkilö on ollut sinkkuna pitkään sanotaan vaikka viisi vuotta, niin hän on vaikea ihminen eikä kykene parisuhteeseen? Mikä painava syy?
Ei kai viisi vuotta tee ikisinkkua, vai oletko 23?
Olen ollut pitkään sinkkuna, kun edellinen parisuhde päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Jos henkilö on ollut sinkkuna pitkään sanotaan vaikka viisi vuotta, niin hän on vaikea ihminen eikä kykene parisuhteeseen? Mikä painava syy?
Ei kai viisi vuotta tee ikisinkkua, vai oletko 23?
Olen ollut pitkään sinkkuna, kun edellinen parisuhde päättyi.
Pidätkö itseäsi ikisinkkuna? Mä olen mieltänyt että ikisinkku on kirjaimellisesti aina ollut sinkku tai vain hyvin lyhyiksi jääneissä suhteissa.
Kaikki naisethan eivät halua naimisiin, eivätkä halua välttämättä muuttaa yhteenkään. Jää kumminkin epäselväksi, millaisen suhteen nämä aloituksen miehet haluaisivat. Jos ei tee aloitteita ja on liian arka, niin ei niitä samanhenkisiä naisia välttämättä ikinä tunnista ja kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Jos henkilö on ollut sinkkuna pitkään sanotaan vaikka viisi vuotta, niin hän on vaikea ihminen eikä kykene parisuhteeseen? Mikä painava syy?
Ei kai viisi vuotta tee ikisinkkua, vai oletko 23?
Olen ollut pitkään sinkkuna, kun edellinen parisuhde päättyi.
Pidätkö itseäsi ikisinkkuna? Mä olen mieltänyt että ikisinkku on kirjaimellisesti aina ollut sinkku tai vain hyvin lyhyiksi jääneissä suhteissa.
Lähipiirin mielestä olen, vaikka olenkin ollut parisuhteessa kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Jos henkilö on ollut sinkkuna pitkään sanotaan vaikka viisi vuotta, niin hän on vaikea ihminen eikä kykene parisuhteeseen? Mikä painava syy?
No se että on ollut sinkkuna 5v.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitotunut ikisinkkuuteen. Tästä en luovu. M67
🤣🤣🤣
Itseäni ei kyllä kiinnostaisi enää alkaa sitoutumaan, yksin eläminen on helpointa.
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
Oon täysin eri mieltä :) N34
Ikisinkkumies ei halua avioeroa? Miten sinkku voi olla aviossa ja sanoa silti itseään sinkuksi?
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kyllä kiinnostaisi enää alkaa sitoutumaan, yksin eläminen on helpointa.
Mua kiinnostaa nimenomaan vaikka se ei olisi helpointa. N34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä nämä ikisinkut tietävät olevansa valmiita sitoutumaan avioliittoon saakka, jos heillä ei ole minkäänlaista kokemusta parisuhteista?
Ikisinkuilla tarkoitetaan pitkään sinkkuina olleita miehiä, joilla ei ole parisuhdetta eikä naisystävää.
Mikä minä sitten voin sanoa olevani kun olen vuosia elänyt ilman parisuhdekumppania mutta naisa minulla (heteromiehellä) on ystävinä, kuten toki myös miehiä. - Ei montaa naista mutta useampi kuitenkin, silti tärkeämpi ei ei heidän määrnsä vaan laatunsa. Ja heidän lisäkseen vielä useampi nainen kaverina.
Olen siis luullut, että iksisinkkuudella viitataan siihen ettei ole ollut pitkään aikaan, jos lainkaan parisuhteessa naisen (tai miehen) kanssa, - Muilla läheisillä, kuten ystävillä tai kavereilla ja muilla ei verisukulaisilla ei ole mitään tekemsitä sinkkuuteni kanssa. - Olen sen verran konservatiivi, ettäö minulle jotkin asiat nyt vain kuuluvat parisuhteeseen kahen ihmsien välille. eikä ystävien tai kavereiden kanssa jaettaviksi/ toteutettavisko
Itselleni minä tosinaan havveksin ja toivoisin mahd kumppanin löytää ja kohdata en ensi-sijaisesti kenellekään muulle mutta toki olisi mukava, jos kumppanini tulisi toimeen mudien läheisteni kanssa.
Joskus aikanaan eräs nainen, jonka kanssa ennätin jonkin aikaa tapialla esitti, että mies joka olisi hänen kanssaan tulevaisduudessa parisuhteessa, olisi päätettvä kaikki muut läheiset suhteeni naispuolisiin ystäviini ja kavereihin
En tarvinnut muuta ymmärtääkseni, että minulle ja tuolle naiselle on jatkossa parempi, että emme olisi yhdessä, ainakaan parisuhteessa, niin iso epäluottamuslause se on
Mitä tulee haluuni sitoutua, niin itse olen kyllä ollut huomaavinani, että ei pariutuminen ole ainakaan vuosien saatossa, mitenkään erityisen paljon helpottanut. Päinvastoin se on tehnyt minusta itseriittosamman, mah, myös vähän itsekkäämmänkin.
Olen myös ollut huomaavani, että haave ja toive parisuhdekumppanin löytämisestä kulkee enempi aalloissa ja on ajoittaista, kuin jatkuva syyhy tai kivuliastunne siitä, että eläisim jotenkin puolinaista elämää siksi, että en ole parisuhteessa.
Joitain kertoja on mielessäni käynyt sekin avihtoehto, että entä, jos eläisin loppuikänikin sinkkuna? - olsiko se oikeasti niin hirveää ja kamalaa? - Ja jos olsi niin miksi?
Tosiaalta varaan oikeuden muuttaa mielräni ja yrittvää parhaani, enkä jästipäisesti pysyä sinkuna, jos kohdalleni osuisi "Se" oikealta tuntuva, joka toisi "riittvän paljon" lisäarvoa elooni, kuten minäkin hänen, niin että me kaksi hyvää vosimme olla yhdessä paremmat; enemmän kuin 1+1.
Vaan missä me kohtasimme?
Ikisinkku mies 40+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin parisuhteen ja naimisiin, koska oma perhe toisi vakautta elämääni. Olen ollut vuosia sinkku ja edellinen suhde kesti on-off kolme vuotta ja siitä kesti kauan toipua. En halua kokea samaa eroa uudestaan, joten toiveissa olisi löytää sopiva kumppani loppuelämäksi. M39
Miten sinä olet kasvanut ihmisenä, mitä aiot tehdä toisin jotta seuraava suhde kestäisi? Vai onko vika aina ajassa?
Miksi etsit syyllisiä? En ole ollut valmis uuteen suhteeseen, koska olen halunnut keskittyä uraani ja itseni kehittämiseen. Suhde exän kanssa ei kestänyt, ja nyt ymmärrän täysin mitä tarvitsen ja millainen kumppani minulle sopii. Suhde, jossa ei ole molemminpuolista luottamusta ei toimi eikä myöskään jos molemmat valehtelevat haluavansa samoja asioita eivätkä voi olla omia itsejään. M39
Hyvin sanottu. N34
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ei kyllä kiinnostaisi enää alkaa sitoutumaan, yksin eläminen on helpointa.
Haluatko edes parisuhdetta? Vastaa rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitotunut ikisinkkuuteen. Tästä en luovu. M67
No shit Sherlock.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en haluaisi sitoutua tyyppiin joka jo valmiiksi ajattelee noin avioerosta, että valmiiksi pelkää sitä vaikkei ole parisuhteessa saati naimisissa, kuulostaa siltä että olisivat vaarallisia mahdollisen eron tapahtuessa. Mistä he tietävät vaikka itse olisivat lopulta se joka haluaa erota, mutta ei, heillä on automaattinen oletus että naisen menettäminen olisi kauhea asia. Miettivät asioita aivan liian pitkälle valmiiksi.
Minä haluan sitoutua, en erota. Miksi hakeutua parisuhteeseen jos se ei johda avioliittoon?
En tiedä. Miksi kävisit kouluja jos et pääse kirurgiksi tai muuhun huippuhommaan. Miksi ajaa autoa, jos et saa omaa Ferraria. Miksi vaihtaa petivaatteet, kun kohta ne pitää kuitenkin vaihtaa uudelleen. Voi edes yrittää ja katsoa, tai voi pelätä ja olla tekemättä mitään, ajatellen ikuisia "mitä jos" tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Itse en haluaisi sitoutua tyyppiin joka jo valmiiksi ajattelee noin avioerosta, että valmiiksi pelkää sitä vaikkei ole parisuhteessa saati naimisissa, kuulostaa siltä että olisivat vaarallisia mahdollisen eron tapahtuessa. Mistä he tietävät vaikka itse olisivat lopulta se joka haluaa erota, mutta ei, heillä on automaattinen oletus että naisen menettäminen olisi kauhea asia. Miettivät asioita aivan liian pitkälle valmiiksi.
No nainen ei voikaan täysin ymmärtää miehen näkökulmaa avioerosta. Nainen lähes poikkeuksetta tippuu jaloilleen eron jälkeen ja hänellä on paremmat sosiaaliset turvaverkot ja viranomaiset suhtautuvat naiseen pehmeämmin. Ja lapset jäävät yleensä naiselle, tosin tässä asiassa on onneksi tulossa muutosta siten, että vastuu jaetaan. Niin ja tietysti se, että kun taviksista puhutaan, niin nainen löytää huomattavasti helpommin uuden puolison kunhan ei ole liian nirso.
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkku on huonoin mahdollinen kumppanivalinta. Ei kykene sitoutumaan tai kyvyt edes saada parisuhde puuttuvat. Jos ikää jo on, pitää sinkkuuteen olla painava syy 😁
En tiedä oliko lainaamani tarkoituksellinen provo, vai mikä kun yhtälailla sitä voisi esittää, että lähes kaikki parisuhteessa olevat ovat vain läheisriippuvaisia, joilta puuttuu kyky elää yksin ja kantaa vastuuta itse, ilman vyöryttämistä niitä kumppanin -niskoille.
Pieni paradoksi on, että minusta on joitain kertoja tuntunut sille, että mitä paremmin olen oppinut viihtymään sinkkuna sitä parempana kumppani luulen ja kuvittelen voivani olla. Parsuhde kummapnista on muodostunut itselleni enempi toiveesta saada bonusta ja täydennystä elämäänii, eikä hän enää ole niin paljon näyttäydy toiveissani "välttämättömyys-hyödykkeenä" - Vaikka toisaalta samaan aikaan huomaan tulleeni krantummaksi. En halua leikkiä, en pelata vaan tuntea ja kokea, että toine on tosi sitä jotakin hyvin erityistä ja ainutlaatuista elämääni.
Tuntuu toisalta hirvittävältä ajatella, että tosien tulisi tuoda ja mahdollsitaa jotain minulle, ikäänkuin hän olisi jokin työ tai tarvekalu. - Vsikka tavallaan onkin; kuten minun olisi kyettvä olemaan hänelle, Näin siksi, että ei minulla ainakaan ole tarvetta olla ja elää parisuhteesa vain, jotta voisin sanoa olevaani parisuhteessa, enkä esimerkiksi sinkkuna.
Vaikka onkin vähän tylsää viedä asia aina toiseen äärimmäsiyyteen sanomalla,. että mielummin elää yksin ja aidosti sinkkuna kuin hyvin kurjassa ja onnettomaasa parisuhteessa yksinäisenä. - Ja kuinka on valitettavaa, etteivät kaikki tiedosta joko tahallaan tai sitten vain tiedostamattaan, miten merkittävä ero on sille elääkö yksin vs. millaista se on elää ja olla jne yksinäisenä.
Ikisinkku mies 40+
Vierailija kirjoitti:
Niinhän siinä tuppaa käymään, että kun pelkää elämistä, niin jää elämättä.
Paljon parempi vaihtoehto, kuin tuhlata vuosia elämästään huonon kaverin kanssa.
Miksi etsit syyllisiä? En ole ollut valmis uuteen suhteeseen, koska olen halunnut keskittyä uraani ja itseni kehittämiseen. Suhde exän kanssa ei kestänyt, ja nyt ymmärrän täysin mitä tarvitsen ja millainen kumppani minulle sopii. Suhde, jossa ei ole molemminpuolista luottamusta ei toimi eikä myöskään jos molemmat valehtelevat haluavansa samoja asioita eivätkä voi olla omia itsejään. M39