Miten Katolilaisuus eroaa luterilaisuudesta?

Vaikka tämä on vanha ketju, kukaan ei ole tainnut vastata ap:n kysymykseen Neitsyt Mariasta.



Neitsyt Mariaa palvotaan, koska hän on Jeesuksen äiti, tuntee hänet parhaiten ja auttaa ja johdattaa ihmisiä Jeesuksen lähelle. Häntä kutsutaan myös Jumalan äidiksi, koska hänen poikansa oli ja on yhtä aikaa sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala.



Neitsyt Mariaa palvotaan myös sen takia, että hän on täysin synnitön, ainoa ihminen joka oli vapaa perus-synnistä.



Hänta palvotaan myös sen takia, että samalla kun hän on Jeesuksen äiti, on hän myös meidän kaikkien suojeleva äiti, hänen puoleen käännytään ja rukoillaan vaikeissa tilanteissa.

Monet ovat kokeneet ihmeitä rukoillessaan Neitsyt Mariaa.



Myös monista muista syistä, nämä ehkä tärkeimmät, ehkä joku muu voi lisätä.

se, että papille ripittäydytään (siis konkreettisesti kerrotaan synnit, joita on tehnyt edellisen ripin jälkeen) ja pappi antaa ne anteeksi sekä määrää katumusharjoituksia. Katolilaiset palvovat myös pyhimyksiä. Katolisilla on oppi kiirastulessa, johon sielu joutuu heti kuoltuaan. Kiirastulen pituus riippuu siitä, millaista elämää vainaja on elänyt ja jäljelle jääneet voivat vakuuttaa sen pituuteen mm. rukoilemalla. Katoliseen uskoon kuuluu se, että ehtoollisleivän ajatellaan muuttuvan konkreettisesti Jeesuksen ruumiiksi.



Tuossa ihan konkreettisia esimerkkejä.

..ainii mut ku uskonto on aivopesua..



No wikipedia sen sanoo aika hyvin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katolinen_kirkko



Eli katolinen kirkko on se, joka on lähtenyt ns. "alkukirkosta" josta luterilainen kirkko irtautui, koska ei hyväksynyt kaikkia katolisen kirkon oppeja aikanaan. Katoliseen kirkkoon muodostui pyhimyskulttuuri, johon on vuosisataiset perinteet.

se, että papille ripittäydytään (siis konkreettisesti kerrotaan synnit, joita on tehnyt edellisen ripin jälkeen) ja pappi antaa ne anteeksi sekä määrää katumusharjoituksia. Katolilaiset palvovat myös pyhimyksiä. Katolisilla on oppi kiirastulessa, johon sielu joutuu heti kuoltuaan. Kiirastulen pituus riippuu siitä, millaista elämää vainaja on elänyt ja jäljelle jääneet voivat vakuuttaa sen pituuteen mm. rukoilemalla. Katoliseen uskoon kuuluu se, että ehtoollisleivän ajatellaan muuttuvan konkreettisesti Jeesuksen ruumiiksi.

Tuossa ihan konkreettisia esimerkkejä.

Katolisen kirkon perinteissä on enemmän "konkreettista" palvontaa, jotka toisaalta voi ajatella ulkokultaisina rituaaleina. Esimerkiksi katuuko ihminen aidosti, jos pahan teon voi hyvittää lukemalla x määrän ave marioita.

Luterilainen kirkko syntyi, koska se vastusti katolisen kirkon käsitystä hakea hyvitystä synteihin jo maan päällä erilaisissa muodoissa. 1500-luvulla synnit pystyi hyvittämään myös ostamalla aneita.

Kysyin siksi oikeastaan,kun mietin presidenttiehdokastani. Soihihan on katolinen, Sari Essayah helluntailainen. Ehkä Essayah on sitten sopivampi ehdokas, koen helluntailaisuuden läheisemmäksi.ap.

pyhimykset ovat kuolleet marttyyrikuoleman ja sen vuoksi heitä palvotaan. Pyhimysten palvominen siis lähti katolisen kirkon opeissa elämään ihan omaa elämäänsä siinä mielessä, että kaikki kristinuskon tunnustajat eivät ole sitä mieltä, että pitäisi palvoa muuta kuin kolmiyhteistä jumalaa.

oli tärkeää, että ihmisillä on omankielinen raamattu eikä mitään latinan kielistä, josta harva mitään ymmärsi. Ihmisen pelastaa yksin usko, ei ripittäytyminen, tai kuten tuolloin, syntien anteeksi maksaminen rahalla.



Paavi tai pyhimykset ei erityisasemassa lut. kirkossa. Kaikki ihmiset samassa asemassa asemassa Jumalan edessä.

ehtoolliselleen jo alakoulu ikäisinä, olisko se ollut 7-8 vuotiaina.

Kysyin siksi oikeastaan,kun mietin presidenttiehdokastani. Soihihan on katolinen, Sari Essayah helluntailainen. Ehkä Essayah on sitten sopivampi ehdokas, koen helluntailaisuuden läheisemmäksi.ap.

siis hetkinen.. valitset presidenttiehdokkaasi uskonnollisen vakaumuksensa mukaan? Asian joka ei vaikuta millään lailla tämän viranhoitoon?

Siis oikeastiko?

Kysyin siksi oikeastaan,kun mietin presidenttiehdokastani. Soihihan on katolinen, Sari Essayah helluntailainen. Ehkä Essayah on sitten sopivampi ehdokas, koen helluntailaisuuden läheisemmäksi.ap.

siis hetkinen.. valitset presidenttiehdokkaasi uskonnollisen vakaumuksensa mukaan? Asian joka ei vaikuta millään lailla tämän viranhoitoon?

Siis oikeastiko?

Paljonhan on nyt puhuttu siitä, että presidentti on ennen kaikkea arvojohtaja. Jos ap kokee uskovaisen kristityn edustavan parhaiten hänen arvomaailmaansa, toki hän silloin äänestää uskovaista presidenttiä. Paljon loogisempaa tuo on, kuin valita ehdokas vaikkapa jonkun kuntaliitosnäkemyksen perusteella, presidentillä kun ei ole niihin kuntoliitosasioihin osaa eikä arpaa.

noi periaatteessa teologisia eroja on että 1. Luterilaisten mukaan Paavi ei ole erehtymätön eli vain Raamattua voi pitää ohjenuorana, katolilaisten mukaan paavi on erehtymätön ja voi siksi antaa yhtä tärkeitä ohjeita kuin Raamattu. 2. katolisilla sakramentteja (armon välineitä, joiden avulla ihminen pelastuu) on seitsemän, luterilaisilla vain kaksi. 3) pelastuskäsitys on suurin ero eli katolisten mukaan ihminen pelastuu kun tekee hyviä töitä enemmän kuin syntiä, luterilaisten mukaan taas hyvät työtkin on syntiä kun niitä tekee pelastuakseen eli itsekkäästi, niinpä pelastuminen tulee pelkästä Jumalan a rmosta, mutta kaikki armon saanet tietysti haluavat tehdä hyviä töitä koska usko nyt vaan saa sellaista aikaan ja jos et halua tehdä hyviä töitä, se merkkaa ettet ole uskovakaan.



Mutta yhteiskunnalllisia eroja on. Eräs tärkeä nykyhetkelä voisi olla suhtautuminen köyhiin: katolisten mukaan köyhyys on kristillistä nöyryyttä ja tarpeellinen asia maailmassa, koska se tarjoaa sekä yksille tilaisuden oppia nöyryyttä että toisille tilaisuuden tehdä hyviä tekoja ja antaa almuja. Aina pitää antaa hyväntekeväisyyteen. Protestanttien mukaan taas köyhyys on joko laiskuutta tai työnpuutetta ja köyhille ei pidä antaa almuja vaan järjestää työtä, jolla voivat elättää itse itsensä. Vain jos on sairas tai vammainen ei tarvi tehdä töitä mutta silloinkaan ei saa kerjätä, ettei almujen antajat pääsisi väärään ylpeydentuntoon, vaan apu pitää saada nimettömästä seurakunnan yhteisestä kirstusta.



Katolinen usko korostaa pyhää pyhänä ja maallista maallisena ja pitää näitä erillään. Luterilaisuus tekee tavallisesta ammatista jumalanpalvelusta, joka pitää hoitaa hyvin. Toisaalta luterilaiset ajattelevat, että Jumala on asettanut jokaisen ammattiinsa, joten siitä on väärin pyrkiä mihinkään hienompaan.



KAtolinen kirkkopyrkii alistamaan maallisen valtiovallan alaisekseen, koska paavi on aina kaiken yläpuolella. Luterilainen kirkko puhuu kahden regimentin opista eli kirkko ja maallinen puoli hoitakoon kumpikin omat asiansa.

Kysyin siksi oikeastaan,kun mietin presidenttiehdokastani. Soihihan on katolinen, Sari Essayah helluntailainen. Ehkä Essayah on sitten sopivampi ehdokas, koen helluntailaisuuden läheisemmäksi.ap.

siis hetkinen.. valitset presidenttiehdokkaasi uskonnollisen vakaumuksensa mukaan? Asian joka ei vaikuta millään lailla tämän viranhoitoon? Siis oikeastiko?

Paljonhan on nyt puhuttu siitä, että presidentti on ennen kaikkea arvojohtaja. Jos ap kokee uskovaisen kristityn edustavan parhaiten hänen arvomaailmaansa, toki hän silloin äänestää uskovaista presidenttiä. Paljon loogisempaa tuo on, kuin valita ehdokas vaikkapa jonkun kuntaliitosnäkemyksen perusteella, presidentillä kun ei ole niihin kuntoliitosasioihin osaa eikä arpaa.

vähemmän se uskonnollisilla arvoillaan vaikuttaa.

Presidentin pääasiallinen toimivalta on kuitenkin ulkomaanasioiden hoidossa (joo, yhteistyössä valtioneuvoston kanssa), eikö pitäisi enneminkin paneutua siihen, että kuka ehdokkaista olisi paras johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa, eli siihen mihin tuleva presidentti oikeasti pystyy vaikuttamaan? Sen sijaan että ajateltaisiin miten mun tai sun arvot osuu kohdilleen jonkun ehdokkaan kanssa, kun ne nyt vaan ei seuraavan kuuden vuoden ajan vaikuta asioiden hoitoon.

Ja ei, uskonnollinen vakaumus, ulkonäkö, huumorintaju tai puolison puvut eivät vaikuta tehtävien hoitoon.

Katolilaiset uskovat saatanaan, manaukseen ja poltergaistiin

noin teoriassa, käytännön tapauksia voi olla vähemmän. Mutta ei siitä kauaa ole, kun luterilaiseen kasteeseenkin vielä kuului Saatanan manaaminen pois lapsesta.

Kysyin siksi oikeastaan,kun mietin presidenttiehdokastani. Soihihan on katolinen, Sari Essayah helluntailainen. Ehkä Essayah on sitten sopivampi ehdokas, koen helluntailaisuuden läheisemmäksi.ap.

siis hetkinen.. valitset presidenttiehdokkaasi uskonnollisen vakaumuksensa mukaan? Asian joka ei vaikuta millään lailla tämän viranhoitoon? Siis oikeastiko?

Paljonhan on nyt puhuttu siitä, että presidentti on ennen kaikkea arvojohtaja. Jos ap kokee uskovaisen kristityn edustavan parhaiten hänen arvomaailmaansa, toki hän silloin äänestää uskovaista presidenttiä. Paljon loogisempaa tuo on, kuin valita ehdokas vaikkapa jonkun kuntaliitosnäkemyksen perusteella, presidentillä kun ei ole niihin kuntoliitosasioihin osaa eikä arpaa.

vähemmän se uskonnollisilla arvoillaan vaikuttaa.

Presidentin pääasiallinen toimivalta on kuitenkin ulkomaanasioiden hoidossa (joo, yhteistyössä valtioneuvoston kanssa), eikö pitäisi enneminkin paneutua siihen, että kuka ehdokkaista olisi paras johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa, eli siihen mihin tuleva presidentti oikeasti pystyy vaikuttamaan? Sen sijaan että ajateltaisiin miten mun tai sun arvot osuu kohdilleen jonkun ehdokkaan kanssa, kun ne nyt vaan ei seuraavan kuuden vuoden ajan vaikuta asioiden hoitoon.

Ja ei, uskonnollinen vakaumus, ulkonäkö, huumorintaju tai puolison puvut eivät vaikuta tehtävien hoitoon.

Arvomaailma kuitenkin vaikuttaa aika ratkaisevasti tuohon, mihin suuntaan se presidentti sitä ulkopolitiikkaa pyrkisi suuntaamaan. Ei sitä voi yksinkertaisesti erotella politiikasta, oli vaalit mitkä hyvänsä.

Oli Mariakin syntinen.
Adamin sukupuuta.
 
Room.3
19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;

20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,

22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit

26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.

28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

29 Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,

30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.

31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

Olisko se, että katollisessa kirkossa on katto.. Luterilaisessa kirkossa ei ole kattoa. O-o

Siis erohan oli siinä, että veroja maksettiin paaville vatikaaniin. Taisivat nuo ruotsin kuninkaalliset kääntyä ihan siksi, että ei tarvitse lähetellä rahaa italiaan.

No ehkä sun aivoja pitäis pestä vähän idiootti

Tärkein teologinen ero on se, että luterilaiset, kuten kaikki protestantit, pitävät jokaisen uskovaisen henkilökohtaista suhdetta jumalaan keskeisenä. Katolilaisuudessa tavallinen ihminen ei ole samaan tapaan suoraan suhteessa jumalaan vaan välillä on jumalan maanpäällinen edustaja Paavi edusmiehineen eli papistoineen sekä sitten ne muutamat harvat jotka jumala on valinnut puhuteltaviksi eli pyhimykset. 

Tuosta teologisesta erosta seuraavat ne muut: jotta tavallinen ihminen ymmärtäisi paremmin jumalan puhetta niin hän tarvitsee pääsyn pyhän raamatun ymmärtämiseen eli omakieliset tekstit. Edusmiehen aseman vuoksi Paavi ilamisee katolisen kirkkon yhteisiä kantoja - luterilaisella kirkolla ei oikeastaan voi olla samanlaista yhteistä kantaa, koska jokainen uskovainen kuuntelee itse jumalan puhetta ja tekee siitä johtopäätöksensä.