Annin Uunissa

Seuraatteko Annin Uunissa -tiliä? Omaan silmään osa sen reelseistä näyttää niin teennäiseltä, että itse mainostettava tuote jää poseerauksen varjoon. Esimerkiksi Finlaysonin kaupallisessa yhteistyössä omenankeruu

.

Ymmärrän kyllä, että mainokseen rakennetaan tunnelmaa ja vaatteita (ilmeisesti myös hänen omia leivonnaisiaan) esitellään poseeraamalla. 

Mutta omaan makuun tuossa mennään niin pitkälle, että tunnelmoinnin sijaan tulee jopa vahva myötähäpeä.  Kaipaisin mainoksiinkin vähän mutkattomampaa otetta. Miten muut kokevat tällaisen mainostyylin?

Modeille: kritiikki koskee julkisen, kaupalliseksi yhteistyöksi merkityn videon toteutusta ja mainostyyliä.