Lue keskustelun säännöt.
Luulin taas jälleen, että suhde etenisi viestittelystä edes tapaamiseen
19.09.2026 |
Mutta kahden kuukauden kohdalla homma vaan alkoi hiipumaan. Eikö ihmisiä enää kiinnosta tavata kasvokkain edes kumppaniehdokkaita?
Kommentit (71)
Ap, luulen että mokasit kun et uskaltanut itse pyytää tapaamista. Vaikka miehet (tai naisetkaan sen puoleen) eivät tykkää painostuksesta, niin kyllä he haluavat nähdä, että nainen osoittaa, että on tosissaan ja on tarpeeksi itsevarma, että tekee suhteen etenemiseksi jotain. Tekee aloitteita, suunnittelee ja näkee vaivaa. Yksi miesten suurimmista peloista on saada taas yksi passiivinen naislapsi suhteeseen. Sori siitä naiset, että joudutte todistamaan omalla kohdallenne tämän pelon turhaksi.
Mies varmaan jossain vaiheessa sitten kyllästyi odottamaan sun aktiivisuutta ja päätti ottaa ohjakset omiin käsiinsä.
Miten reagoit hänen tapaamispyyntöönsä? Osoittiko selkeästi olevasi iloinen ja innokas? Ehdotitko aikaa, paikkaa, tekemistä, jotain? Vai jätitkö senkin hänen tehtäväkseen? Olisiko miehen pitänyt matkustaa sun luokse vai ehdotitko reippaasti paikkaa joka sopisi miehelle parhaiten?
Varmaan mies tuli jostain syystä epävarmaksi jos ei saanut sulta tarpeeksi tarvitsemiaan signaaleja, että olet innoissasi ja ajattelet miehen parasta.
Ehkä hän myös hieman toivoi, että kun hän peruu sinä osoitat pettymyksesi ja otat puolestasi ohjakset hallintaasi ja alat järjestämään uutta mahdollisuutta.
Sen sijaan jäit passiivisena ja pettyneenä möllöttämään, jolloin todistit miehelle juuri sen mitä hän pelkäsi, olet passiivinen möllöttäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, luulen että mokasit kun et uskaltanut itse pyytää tapaamista. Vaikka naiset (tai miehetkään sen puoleen) eivät tykkää painostuksesta, niin kyllä he haluavat nähdä, että mies osoittaa, että on tosissaan ja on tarpeeksi itsevarma, että tekee suhteen etenemiseksi jotain. Tekee aloitteita, suunnittelee ja näkee vaivaa. Yksi naisten suurimmista peloista on saada taas yksi passiivinen mieslapsi suhteeseen. Sori siitä miehet, että joudutte todistamaan omalla kohdallenne tämän pelon turhaksi.
Nainen varmaan jossain vaiheessa sitten kyllästyi odottamaan sun aktiivisuutta ja päätti ottaa ohjakset omiin käsiinsä.
Miten reagoit hänen tapaamispyyntöönsä? Osoittiko selkeästi olevasi iloinen ja innokas? Ehdotitko aikaa, paikkaa, tekemistä, jotain? Vai jätitkö senkin hänen tehtäväkseen? Olisiko naisen pitänyt matkustaa sun luokse vai ehdotitko reippaasti paikkaa joka sopisi naiselle parhaiten?
Varmaan nainen tuli jostain syystä epävarmaksi jos ei saanut sulta tarpeeksi tarvitsemiaan signaaleja, että olet innoissasi ja ajattelet naisen parasta.
Ehkä hän myös hieman toivoi, että kun hän peruu sinä osoitat pettymyksesi ja otat puolestasi ohjakset hallintaasi ja alat järjestämään uutta mahdollisuutta.
Sen sijaan jäit passiivisena ja pettyneenä möllöttämään, jolloin todistit naiselle juuri sen mitä hän pelkäsi, olet passiivinen möllöttäjä.
Miksi oletat, että ap on heteromies?
Totta, mielikuvani oli heti heteropariskunnasta. Jos ap on nainen, niin voi edelleenkin päteä suunnilleen sama dynamiikka. Tapaamista ehdottanut nainen halusi aktiivisen ja reippaan itsevarman kumppanin ja alkoi epäilemään voiko toinen olla sellainen, jos ei saa edes tapaamista ehdotettua.
Jos toinen peruu tapaamisen esim. kiireisiin vedoten, niin mun mielestä on tämän kiireisen perujan homma kertoa milloin hänellä on sitten aikaa tavata, eikä laittaa vastapuolta arvuuttelemaan, että milloinkohan mahtaisi sitten sopia. Jos perut, niin ehdotat uutta ajankohtaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Naisia ei kiinnosta tavata. Kirjoittelin naisen kanssa 6 kuukautta ja toisen kanssa 8 kuukautta.
Miksi? Ehdota tapaamista ja jos se ei käy, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, luulen että mokasit kun et uskaltanut itse pyytää tapaamista. Vaikka naiset (tai miehetkään sen puoleen) eivät tykkää painostuksesta, niin kyllä he haluavat nähdä, että mies osoittaa, että on tosissaan ja on tarpeeksi itsevarma, että tekee suhteen etenemiseksi jotain. Tekee aloitteita, suunnittelee ja näkee vaivaa. Yksi naisten suurimmista peloista on saada taas yksi passiivinen mieslapsi suhteeseen. Sori siitä miehet, että joudutte todistamaan omalla kohdallenne tämän pelon turhaksi.
Nainen varmaan jossain vaiheessa sitten kyllästyi odottamaan sun aktiivisuutta ja päätti ottaa ohjakset omiin käsiinsä.
Miten reagoit hänen tapaamispyyntöönsä? Osoittiko selkeästi olevasi iloinen ja innokas? Ehdotitko aikaa, paikkaa, tekemistä, jotain? Vai jätitkö senkin hänen tehtäväkseen? Olisiko naisen pitänyt matkustaa sun luokse vai ehdotitko reippaasti paikkaa joka sopisi naiselle parhaiten?
Varmaan nainen tuli jostain syystä epävarmaksi jos ei saanut sulta tarpeeksi tarvitsemiaan signaaleja, että olet innoissasi ja ajattelet naisen parasta.
Ehkä hän myös hieman toivoi, että kun hän peruu sinä osoitat pettymyksesi ja otat puolestasi ohjakset hallintaasi ja alat järjestämään uutta mahdollisuutta.
Sen sijaan jäit passiivisena ja pettyneenä möllöttämään, jolloin todistit naiselle juuri sen mitä hän pelkäsi, olet passiivinen möllöttäjä.
Jos ap on nainen, niin silloinhan hän toimi juuri niin kuin hänen naisena "kuuluukin". Hän jäi odottamaan miehen aktiivisuutta, mutta mies vaan möllöttää passiivisena.
Vierailija kirjoitti:
Seitsenvuotinen avoliittoni päättyi aikoinaan 90-luvulla. Koska olin usein viikonloppuisin töissä, laitoin ilmoituksen City-lehden Deittinettiin. Sain siihen ihan mukavasti vastauksia ja aloin viestittelemään muutaman kiinnostavimman kanssa.
Pian huomasin, että monella ei ollut aikomustakaan tavata, vaan etsivät lähinnä kirjekaveria. Kun lopetin yhteydenpidon, ihmeteltiin, että miksi.
Ihan kiva muistelu, mutta 1990-luvun deittailulla ja 2020-luvun deittailulla on yhtä paljon yhteistä kuin ryijyllä ja rautalapiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuules nyt. Viestittelit liian pitkään. On ihan yleinen tosiasia, että ennen kuin toisen tapaa, kirjoittelee oman unelmansa kanssa.
Olet ollut kiva kirjekaveri yksinäiselle ja noilla lauseilla ja sydämellä sinua on pidetty linjoilla tarpeellisen ajan. Ehkä alunperinkin olet antanut frendi-vaikutelman, eikä henkilö ei ole aidosti ollut sinusta kiinnostunut parisuhdemielessä.
Kaikki haluavat nopeat treffit joilla vaan tsekataan naama ja olemus. Vaikka kirjekaveri olisikin sielunkumppani, ilman fyysistä vetovoimaa ei ole mitään mahdollisuutta suhteelle. Näin se vaan nykyisin on. Ikävää että sydämessä on murtunut, mutta nyt kannattaa todeta tosiasiat ja päivittää asenne. Uutta ihmista etsimään ja treffihousut jalkaan.
En ole koskaan deitannut casually.
Suhde vakavoitui kolmessa päivässä,
viimeistään kolmessa viikossa >
*stabiilin ja
lojaalin seurustelun formaattiin.
[Tällä hetkellä poikkeus: etäsuhde].
IRL suhteeseen en näissä traumoissa
kykene, vaikka toisinaan ihmistä
konkreettisestikin kaipaan. En vaan
pysty, vaikka julkimoitakin olisi
treffaamaan. E
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi uhriutui, kun ei kolmen vuoden aikana edes vastannut. Ei osannut käsitellä asioita vaan häippäsi aina toisaalle.
On tässä muutakin tekemistä kuin odotella ja ihmetellä ottaako enää yhteyttä, kun ei näytä toista yhtään kiinnostavan järjestää tapaamista.
Aviomiehen kanssa aikanaan viestiteltiin parisen kuukautta ennen kuin tavattiin, nyt on parit muksut ja yhdessä oltu 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi uhriutui, kun ei kolmen vuoden aikana edes vastannut. Ei osannut käsitellä asioita vaan häippäsi aina toisaalle.
On tässä muutakin tekemistä kuin odotella ja ihmetellä ottaako enää yhteyttä, kun ei näytä toista yhtään kiinnostavan järjestää tapaamista.
Minullekin on käynyt muutaman kerran niin että mies tulee jälkeen päin uhriutumaan kun en ole enää kiinnostunut vaikka tyyppi ei itse ikinä ehdottanut tapaamista, vetosi kiireisiin kun itse ehdotin ja viesteissäkin vaan jotain ok juu jaa joo linjaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi uhriutui, kun ei kolmen vuoden aikana edes vastannut. Ei osannut käsitellä asioita vaan häippäsi aina toisaalle.
On tässä muutakin tekemistä kuin odotella ja ihmetellä ottaako enää yhteyttä, kun ei näytä toista yhtään kiinnostavan järjestää tapaamista.
Enkä todellakaan ala tyrkyttämään itseäni, vaikka tiedän missä tiettyinä aikoina mies olisi, koska tunnen sen alan hengen ja ilmiöitä paljonkin.
Jos mies ei asioita kerrottua kasvotusten, niin eihän sitä mitään suhdettakaan koskaan ole ollutkaan, vaikka jotkut muut näin luulevatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen suhde? Ei se ole mikään suhde, että viestittelet hetken aikaa ihmisen kanssa, joka huomaa lopulta ettei ole kiinnstunut sinusta.
On sekin ihmissuhde, viestittelysuhde.
Ap
Pelkkä viestittely ihmisen kanssa jota ei ole koskaan tavannut EI OLE MIKÄÄN SUHDE.
Kuka jaksaa jonkun tuntemattoman kanssa viestitellä 2kk????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen suhde? Ei se ole mikään suhde, että viestittelet hetken aikaa ihmisen kanssa, joka huomaa lopulta ettei ole kiinnstunut sinusta.
On sekin ihmissuhde, viestittelysuhde.
Ap
Pelkkä viestittely ihmisen kanssa jota ei ole koskaan tavannut EI OLE MIKÄÄN SUHDE.
Ihmissuhde: Kahden tai useamman ihmisen välinen yhteys tai vuorovaikutus.
Naiset ovat kyllä passiivisia, yhteydenpidossa, ajanhukkaa.
SUHDE?
Sä et ollut missään suhteessa, sä viestittelit tuntemattoman kanssa. Ihan oma valinta kuluttaa kuukausikaupalla aikaa tuollaiseen höpöhöpöön.
Vierailija kirjoitti:
SUHDE?
Sä et ollut missään suhteessa, sä viestittelit tuntemattoman kanssa. Ihan oma valinta kuluttaa kuukausikaupalla aikaa tuollaiseen höpöhöpöön.
Ihmissuhde: Kahden tai useamman ihmisen välinen yhteys tai vuorovaikutus.
Ap, luulen että mokasit kun et uskaltanut itse pyytää tapaamista. Vaikka naiset (tai miehetkään sen puoleen) eivät tykkää painostuksesta, niin kyllä he haluavat nähdä, että mies osoittaa, että on tosissaan ja on tarpeeksi itsevarma, että tekee suhteen etenemiseksi jotain. Tekee aloitteita, suunnittelee ja näkee vaivaa. Yksi naisten suurimmista peloista on saada taas yksi passiivinen mieslapsi suhteeseen. Sori siitä miehet, että joudutte todistamaan omalla kohdallenne tämän pelon turhaksi.
Nainen varmaan jossain vaiheessa sitten kyllästyi odottamaan sun aktiivisuutta ja päätti ottaa ohjakset omiin käsiinsä.
Miten reagoit hänen tapaamispyyntöönsä? Osoittiko selkeästi olevasi iloinen ja innokas? Ehdotitko aikaa, paikkaa, tekemistä, jotain? Vai jätitkö senkin hänen tehtäväkseen? Olisiko naisen pitänyt matkustaa sun luokse vai ehdotitko reippaasti paikkaa joka sopisi naiselle parhaiten?
Varmaan nainen tuli jostain syystä epävarmaksi jos ei saanut sulta tarpeeksi tarvitsemiaan signaaleja, että olet innoissasi ja ajattelet naisen parasta.
Ehkä hän myös hieman toivoi, että kun hän peruu sinä osoitat pettymyksesi ja otat puolestasi ohjakset hallintaasi ja alat järjestämään uutta mahdollisuutta.
Sen sijaan jäit passiivisena ja pettyneenä möllöttämään, jolloin todistit naiselle juuri sen mitä hän pelkäsi, olet passiivinen möllöttäjä.