2-vuotiaan nukahtamistaistelut - apua kaivataan!

Meillä on viikon vajaa 2-vuotias tyttö, joka on tähän asti nukahtanut hienosti omaan sänkyynsä itsekseen. Jätimme viikko sitten tutit pois ja kolme ensimmäistä iltaa ja päivää nukataminen sujui ihan niinkuin ennenkin ilman ongelmia. Nyt viikonlopusta lähtien tyttö sitten keksi, että sängystä voi tulla poiskin ja siitä lähtien nukahtaminen on ollut yhtä huutoa, raivoamista ja taistelua.



Olen nyt istuskellut tytön sängyn vieressä kunnes nukahtaa, sillä muuten ei pysy sängyssä hetkeäkään. Mutta voi sitä huutoa ja mesoamista kun huomaa että en annakaan tulla sängystä pois ja että nukkua pitäisi. Yrittää potkia ja huitoa ja riehuu ja karjuu minkä pystyy. Ja äidin pitää silittää, mutta sitten ei saakaan silittää ja nalle pitää olla kainalossa, mutta hetken kuluttua nalle lentää lattialle jne... Olen yrittänyt tytölle vain rauhallisesti sanoa, että nyt on nukkumaanmenoaika ja olen ottanut syliin välillä rauhoittumaan. Ja syliin nukahtaisikin tyytyväisenä, mutta en nyt oikein viitsisi siihenkään enää totuttaa... Joka kerta kun rauhoituttuaan laitan sänkyyn takaisin, niin sama raivoaminen alkaa. Ja äidillä kyllä sydäntä vähän särkee sitä itkua ja huutoa kuunnella. Mutta pitäisiköhän vain ottaa tiukka linja ja istua vain hiljaa tytön vieressä ja antaa mesota aikansa, tuntuu vain että ilman jonkinlaista rauhoittelua raivo ei meinaa laantua lainkaan... Ja varmaan se tutin pois ottaminenkin vielä nukahtamiseen vaikuttaa.



Kertokaahan omia kokemuksia vastaavasta ja hyviä vinkkejä, joilla päästäisiin taas takaisin mukavaan nukahtamishetkeen. Itseäni ei haittaa vaikka " joutuisin" istuskelemaan tytön vieressä nukahtamiseen asti, kunhan tuon raivoamisen saisi jotenkin laantumaan.