Luomuyrittäjän (1 v. 8 kk) jännityksen hetket
Olen aikanaan 5 kuukauden yrittämisen jälkeen raskautunut ja synnyttänytkin pojannassikan 2/04 (onko meitä muita silloisia helmihippuja??) - ihme muuten että muistin salasanan :)
Toista alettiin pykäämään oikeastaan lokakuussa 2005, tuloksena kohdunulkoisen raskauden keskeytyminen hyvin alkuvaiheissaan tammikuussa 2006, sen jälkeen ei mitään. Kierto on ollut hyvin säännöllinen (28-29 pv), ovista en ole mitenkään testaillut eikä aina olla kierron puolivälissä miehen kanssa edes puuhailtu, jos ei ole siltä tuntunut (tai no, vielä aikaisemmin ei, kyllä nyt oikeastaan jo...) ¿ hyvin hämäläisen hidastempoista luomuyrittämistä siis takana. Pikkuhiljaa asia on alkanut vaivaamaan, missä viipyy kakkosemme?? Ei mitään suurta epätoivoa (vielä), mutta suuret toiveet silti. Tämä on yksi syy, miksi en oikein koe kuuluvani mihinkään " ryhmään" ¿ olisikin kiva tietää onko muita samanlaisia, hoidottomia " puoliteholla" yrittäjiä (perustetaanko ryhmä " hämäläiset yrittäjät" :D ) ? No, nyt pikkuhiljaa olisi varmaan niitä hoitojakin jo ruvettava miettimään, kyllä tämä polte alkaa olla sen verran suurta.
Tässä historiaa, nyt nykyaikaan. Kierto siis hyvin säännöllinen, ja itseasiassa tänään on 28. päivä, joten menkkojen pitäisi alkaa tänään tai sitten huomenna. Vaan mitäpä tapahtui viime lauantaina, 9. tai 10. päivä oletetusta ovulaatiosta ¿ tuhruvuotoa! Aikaiset menkat, niinpä niin. Vaan kun tuhrua tuli eiliseen asti (tänään ei ainakaan vielä mitään), eikä vieläkään kunnon vuoto ole alkanut, vaikka nyt on siis jo 5. päivä kun vuoto alkoi, kyllähän menkat tähän mennessä ovat alkaneet jo hyvinkin kunnolla? Omituista.
No, arvaatte varmaan mitä pohjustan... Elättelen tietenkin toivoa paljon puhutusta kiinnitysvuodosta ;) Voihan se olla sitä, voihan...? Tietysti olen imenyt kaiken tiedon asiasta mitä netistä löytyy, mutta eipä mitään voi päätellä ¿ joillakin runsasta, joillakin vähäistä, joillakin puoli päivää, joillakin 3 päivää... Tänään on töiden jälkeen marssittava apteekkiin ostamaan testi, eihän tätä jännitystä kestä! Muita oireita ei ole, mutta eipä ollut ekassakaan raskaudessa ennen pahoinvointia 7. viikolla. Tai no, jos oikein, OIKEIN kovasti tulkitsen, niin mieliala on herkillä, maha on vähän kipuillut, on röyhtäyttänyt yms. Mutta, ne nyt voi liittyä alkaviin menkkoihinkin, niitä en sorru kyllä raskausoireiksi tulkitsemaan, mielenrauha menee :D
Tietysti joka kuukausi ne menkat on pettymys. Mutta nyt, kun on jo muutaman päivän ehtinyt toivoa elättelemään, raskaus tuntuisi jotenkin VIELÄ toivotummalta, jotenkin " kaikki merkit" olisivat kallellaan siihen suuntaan... Tyypillistä kuumeilijaa? La olisi pojan syntymäpäivän tienoilla ja mukavasti juuri alkuvuodesta (itse olen syntynyt loppukesästä, tympeä aika niin loppuvuonna juhlia synttäreitä, oli iso juttu joskus lapsena), 4 vuotta (lasten tuleva ikäero siis, jos nyt odotan) on tyypillinen kausiaika elämässäni, toinen koira on samanikäinen nyt kuin ensimmäinen oli ensimmäistä alkaessani odottamaan, olen juuri ennen tätä alkanut oikein kunnon terveelliset elämäntavat ja kuntoilun, siskoni 3-kymppisiä vietin raskaana, nyt viettäisin omiani... Siis kyllähän näitä keksii, kuten tosin joka kuukausi ;) Mutta en varmaan ole ensimmäinen joka itselleen ja kropalleen perustelee miksi minun PITÄÄ juuri nyt olla raskaana :D Hitto, tulisi vaan nyt sitten reilusti ne menkat niin ei tarttis liidellä.
Tässä siis minun tarinani. Eli, joko jään tämän viestin myötä ja negan jälkeen enempikin hengailemaan tänne, kakkosta odotellessa, tai sitten siirryn plussanneisiin. Jonnekin oli silti saatava purkaa jännitystä, enkä tätä parempaa paikkaa osaa kuvitella :)
Onnea matkaan kaikille muillekin!
Kommentit (4)
Esikoinen täyttää pian 4v. ja toista yritetty itseasiassa juuri saman aikaa, syyskuusta 2005. Mulla on kyllä vähä masennus ruvennu hiipimään ja menkat otan aina aika rankasti. Meillä esikko sai alkunsa melko helposti, 3. kierrosta. En tiiä, missä viipyy toinen. Pian tulee mullakin tuo 30v. täyteen, joten onhan tässä kuitenkin vielä aikaa yrittää. Mun tosi moni kaveri on saanu vauvan tänä kahden vuoden aikana, se on ollu välillä rankkaa, vaikka toki olen onnellinen heidän puolestaan. Mihinkään hoitoihin ei vielä olla lähdetty,piakkoin tilailen varmaan lääkäriä.
Plussatuulia sinulle, kyl me vielä ne vauvat saadaan, vaikka vähän joutuukin odotteleen.:)
ikävää että teilläkin joudutaan odottelemaan :/ Epäreilua, kerrassaan. Ja vaikka kaikkea hyvää sinulle toivonkin, kiva kuulla silti tarinasi, niin samassa pisteessä tunnutaan olevan!
Eilisen pettymyksen jälkeen päädyin ihmettelemään erilaisia hoitoja ja tutkimuksia netissä, ja tänään varaan meille ajan. Taitaa tosiaan kaivata apua uuden elämän alku, mitä tässä itseään enää huijaamaan. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, tuumin.
Totta on, ettei tästä enää nuorrutakaan, ja harmittaa jos tuo lasten (?) ikäero vallan suureksi tästä vielä kasvaa.
yrittämään noin 8 kk syntymän jälkeen. Nyt siis yritystä takana 2,5 v. Ekaa yritettiin vähän yli vuosi. Minulla on ollut yksi keskenmeno tässä välissä. Nyt ollaan hoitojonossa. Ikä alkaa jo painamaan tosissaan, tänä vuonna tulee 40 täyteen.
Välillä on masentunut olo, varsinkin kun lapsi on alkanut kutsua nalleaan pikkuveljeksi. Snif. Me ollaan tosin alettu harkita adoptiota.
t. Siina
Monettakohan kertaa kävi niin, että testin kanssa vessaan sulkeuduttuani - tadaa - menkat alkoi!!
Hitto että ihminen osaa olla pöllö. Menkat alkoivat tänään, aivan täysin ajallaan, ja joku kumma sai minut uskomaan että olen raskaana ja ostamaan testin, ennen kuin olen edes myöhässä. Ja silti piti tehdä se testi. Ja poruhan siinä tuli, ekaa kertaa yrittämismatkan varrella, sen verran korkealle olin antanut itseni nousta. Toisaalta, koko ajan yritin muistaa että tästä voidaan vielä pudota, mutta annoin silti itseni haaveilla - ja se oli mahtavaa :)) Leikkiä raskautunutta, antaa itsensä elätellä hulluja kuvitelmia. Oikeastaan, se oli niin mahtavaa, että se oli jopa tuon pudotuksen arvoinen.
Eikä tässä vielä kaikki, mutta NIIN tyhmä sitä on, että vieläkin välillä pinnistelee päässä ajatus, jos sitä HCG:tä ei olekaan virtsassa vielä tarpeeksi, jos kuitenkin... Haloo nainen, palaudu! :p
Että tällainen tapaus. Kuten sanottu, noita " merkkejä" keksitään kyllä ensi kuullekin ;)
Jaa-a, kai se on sitten alettava ottaa selkoa miten tästä eteenpäin, luomu on kiva juttu mutta vauvoja sillä ei näköjään saa...
Päätän yksinpuheluni.