*^*ELOISAT keskellä viikkoa*^*

Osa muistanee minut osa ei ja osa ei ole edes kuullut ;)



Olen käynyt muutaman kerran lukemassa, mutta melkoista taukoa olen pari kuukauta pitänyt. Meinasin taas eilen kirjoittaa kun kävin tuohon kinkeripinoon merkkautumassa. Kun jätin tähän päivään niin mieli on taas apea. Sanonta ei kahta ilman kolmatta pitää sittenkin paikkansa...miksi minä sen sittenkin ääneen sanoin. Aamulla tuli jälleen viestoi, joka saa palan kurkkuun. Valitettavasti oli odotettavissa, mutta siltikin viesti tuli liian varhain, toivoa kun piti vielä olla...siis taas pukeudumme mustaan. No se siitä.



Nekku kasvaa joo tai välillä on kasvamatta riippuen siitä mitä mitataan. Allergiaa on vaan ei tiedetä mitä kun oireet vaihtelee. Neiti itse on kuin aurinko, joten mitään huonovointisuutta ei ole. 10kk mitat ovat 72,1 ja 8435g, joten melkoinen kirppu verrattuna ikätovereihin ja kun ottaa huomioon että vanhempien pituuksien mukaan pitäisi mennä neuvolan käyrällä +1,5 vissiinkin. Siis neidin paukut ei riitä sekä pituuden etä massan kasvattamiseen. Kun odottelujen jälkeen 9kk punituksessa viimein päästiin 8kg rajan yli niin pituuskasvu tyssäsi. Nyt taas kun vihdoin saatiin 70cm rikki niin paino käyrä ujelsi alapäin. No seurannassa mennään.



Muutoin neiti on itse aurinko ja tosi helppo lapsi. Neiti kävellä tohottaa tukea vasten ja nyt on lisäksi oivaltanut miten ihana on taaperokärryä pukata - kunnes tulee seinä vastaan. Seisomaan nousu onnistuu jo lattiall ailman tukea ja seisomatasapaino on tukeva. Ensimmäiset sanat pappa, " isoveljen nimi" , ätä löytyvä :) Siis muuten menee ihan ikätasossa niin ei niin kauheasti huolestuta noi mitat.



No nyt täytyy mennä kattoon mulle kasattuja palapelejä - josko se aamupalakin kohta maistuisi.



Voi itku miten raskasta - paistaisi etes aurinko!



Nekku ja sen äippä Kretu



No tuli omaa napaa, mut en ole niin perillä missä mennään ;D - palailen taas...koiruuksista ainaski oli juttua..

meiän osalta jää tapaaminen pois,esikko ilmeisesti vatsataudissa..itki aamulla kun on kipee maha,37.7 lämpöö ja möyryy masussa..tosi harmi mutta nyt näin..nyt pitää mennä,iidalle ruokaa ja sit apteekkiin ja kauppaan hakee toiselle keittoo tai jotain..illalla ois kevät juhlat että saapi nähä jääkö sekin väliin. kun ei tiiä onko jännityksestä vai onko pöpö!

Ihan ekana kretukalle lämmin virtuaalihalaus, voimia surun jaksamiseen! Ja KHP:n perheeseen pikaista paranemista!



Mulla sama tilanne kun kretukalla, en ole varmaan pariin kuukauteen oikeen aktivoitunut kirjotteleen, lukemassa olen välillä käynyt mutta aika pihalla teidän jutuista tällä hetkellä. Joten tämä on aivan omaa napaa tällä kertaa.



Lapset ovat taas täälläkin kipeenä, ties monesko flunssa tämän vuoden aikana menossa. Yöt on olleet jo viikon päivät pätkittäisiä, pojalla kun nenä tukossa niin heräilee yöllä ja jää pitkiksikin ajoiksi möykkäämään. Oon sitte ottanut viereen nukkumaan kun ei mikään muu ole auttanut, nousee vaan pinnasängyssä ylös vaikka kävis sata kertaa kaatamassa. Viereen vähän helpompi saada rauhottumaan, vaikka nyrkkiä ja jalkaa tuleekin kylkiin ja naamaan ensin....:/Poika on ruvennut konttaamaan ja jättänyt ryömimisen vauvojen touhuna, nousee tukea vasten ja kävelee myös tuettuna. Istumaan menokin onnistuu jo tyylikkäästi, ja äiti on ainakin ollut kuulevinaan pojan suusta äitiä muutaman kerran, mutta yleisin mitä sanoo on :tä, tä:)



Meidän perheellä on nyt aika jännää aikaa, nimittäin näyttää vahvasti siltä että mä alotan työt parin viikon päästä, jee!! Olen jo pitkään ollut valmis työelämään, en vaan jaksa enään tätä kotona olemista. Musta on kovaa vauhtia tulossa semmonen elämäänsä kyllästyneen oloinen kotiäiti joka karjuu ja tiuskii suurimman osan aikaa lapsilleen:((Varsinkin toi uhmis on niiin mahdoton ja kaipaa selvästi koko ajan leikkikaveria ja puuhastelua, muuten on pahanteossa ja kiusaamassa veljeään tai koiraa, ja mun pinna on aika lyhyt nykyään jo. Vaikka alkuun kuvittelin Elmerin olevan lähempänä 2 vuotta kun töihin palaan, tai että en ainakaan ennen syksyä hakis töitä, mutta sitte oli yks unelmatyö johon haettiin työntekijää ja maanantaina olin haastattelussa ja eilen sain tietää että pääsen:):) Tänään olen hoidellut hoitoasioita kuntoon ja toiveena olis saada lapset perhepäivähoitajalle. Työn alkamispäivä ei ole vielä ihan selvillä, mut varmaan selviää tässä lähipäivinä. Sen vaan tiedän että kesäkuun aikana alkaa. Mä olen niin innoissani, se työ on monipuolista ja työajatkin perheelliselle ihanteelliset, palkkakin semmonen etten olis osannu edes toivoa niin paljoa. Kaikki siinä tuntuu niin upeelta, että näin pessimistisenä suomalaisena melkeen alkaa miettimään että voiko tää olla tottakaan, et varmaan kohta tuleekin jotain kapuloita rattaisiin työnantaja soittaakin että ei vaiskaan, et sä nyt pääsekkään kuiten, tää oli sekaannus:/:/



Viime lauantaina olin ekaa kertaa Elmerin tulon jälkeen iltaa viettämässä niin että isä oli lastensa kanssa kotona ja kaikki oli mennyt ihan hyvin. Vähän oli poitsu laittanut nukkumaanmenon kanssa hanttiin, mutta ihan oikeen ettei isää liian helpolla päästäny sentään;) Oli kyllä mukava ilta, meitä oli neljä naista ja tavattiin meidän yhteisen ystävän polttareiden suunnittelun merkeissä. Olen kaasona niissä häissä ja mulla on tässä hommana vielä selvitellä polttariohjelmaa, morsiamen työpaikalle ilmottaa polttariajankohta (eli kinuta vapaaksi ko.viikonloppu) ym. mukavaa puuhastelua. Häät ovat vasta elokuun puolenvälin jälkeen, että onneksi on vielä aikaa.



Nyt lopetan ja annan tilaa muillekkin-missäköhän te kaikki tänään olette, täälä ainakin on ihan huono sää tänäänkin? Muilla tietty paistaa aurinko ja mittari hellelukemissa, höh.



työelämään tähyilevä emppusimppu ja tuhiseva Elmeri 9 kk

LÄMMIN OSANOTTONI SINULLE, KRETUKKA!!!

Jaksamista ja voimia kovasti toivottelen koko teidän perheelle!



Ikarus

Lainaus eräältä mielipidekirjoituspalstalta:







Olin tulossa Joensuusta Imatralle. Oli koko lauantai-illan satanut

sakeasti lunta.



Oritlammella, moottoritien juuri alkaessa, huomasin takaatulevan rekan

lähestyvän ripeästi.



Rekan siirryttyä viereeni ohituskaistalle huomasin ihmeekseni,että

rekkamies ajeli partaansa ajaessaan!



Rekan kiilattua eteeni jouduin jarruttamaan voimakkaasti, jolloin

voileivälläni olleet oliivit alkoivat pyöriä lattialle.Yrittäessäni

tavoittaa edes yhtä niistä näppeihini, kännykkäni ei enää pysynyt

korvan ja olkapään välissä, vaan putosi penkin alle.



En yleensä provosoidu liikenteessä, mutta rahtarin teko oli niin

törkeä, että päätin osoittaa mielipiteeni siitä.

Onneksi Joensuussa olimme kaverini kanssa vaihtaneet -85 1.6-litraseen

Sierraani 2-litrasen myllyn, joten vetämästäni asuntovaunusta huolimatta

pikku kauppakassini siirtyi ripeästi rekan rinnalle.



Laskin voileivän apukuskin penkille ja tavoitin katsekontaktin

rekkamieheen.



Nostaessani oikean käteni tervehdykseen, keskisormeni osui

taustapeilissä roikkuneeseen Pirellin tyttökalenteriin, joka putosi

etupenkkien väliin kaataen siinä olleen viinipullon. Vaikka pullossa

oli vain tilkkanen jäljellä, riitti se kastelemaan pilalle

ristikkolehden, jonka olin ostanut Kiteeltä, ja jonka olin saanut jo melkein täytettyä.

Sitten kännykkäni soi.



Tavoittaakseni kännykkäni penkin alta, en

pystynyt enää ohjaamaan autoa polvillani, vaan minun oli laskettava

kahvimuki kädestäni ja tartuttava rattiin vasemmalla kädelläni.



Yrittäessäni hapuilla puhelintani penkin alta, käteni osui

johtonippuun, jolloin ajovalot, radio ja matka-TV

sammuivat.



Moottoritie oli valaistu, joten ajokaistat erottuivat

melko selvästi sakeasta lumisateesta huolimatta.

Kokeillessani äänimerkkiä, sähkölaitteet alkoivat jälleen toimia, ja

ehdin juuri ja juuri nähdä SaiPa:n tekemän hienon voittomaalin (2-1)

Pelicaaneja vastaan.



Pääsin rivakasti rekan ohi. Juuri sopivasti ennen Niskan poistumisramppia.



Myöhemmin kotona, asuntovaunussa olleet lapseni kertoivat, että

rekkakuski oli jatkanut partansa ajamista vielä ohituksemme jälkeenkin.



Vielä seuraavanakin päivänä, vaihtaessani autooni talvirenkaita,

ihmettelin rekkakuskin törkeää ajotapaa.





Mukavaa illanjatkoa!

Kylläpäs on hiljaista pinossa.. Tulinpas jotakin kirjoittamaan.



Toivottavasti Teillä tapaamisessa olleilla on ollut mukavaa, josko minäkin täältä joskus saisin aikaiseksi lähteä mukaan..



Kretukalle jaksamista ja osanottoni.



Erian juttu oli hyvä :)



Emppusimpulle onnittelut työpaikasta!



Meillä lapset pienessä flunssassa, yskää ja nuhaa - täytyy toivoa, ettei mene Lukalla korviin. Pikkusen normaalia huonotuulisempi poika ollut tän päivää.



Pikkusen alkanut huolestuttamaan Lukan askeltaminen. Seisomaan noustessaan ja astellessaan oikea jalkaterä osoittaa reilusti sisäänpäin. Täytyy ottaa 10 kk neuvolassa puheeksi asia.. Että onko tän ikäiselle vielä normaalia vai onko löysyyttä nivelissä tms..?



Vaunuissa äänellään, joten menox!



hallas ja nuhanenut

Minäkin täällä piiiitkästä aikaa. On ollut niin kova meno päällä kotona, että ei ole ehtinyt pahemmin kuin tärkeimpiä juttuja surffailla. Välillä olen lueskellut palstaa, mutta sekin on jäänyt.



Poika kasvaa silmissä ja pyörii lattialla mun jaloissa. Ei vielä ihan ryömi, mutta yritystä on kovasti! Istuminenkin kiinnostaa, mutta vain tuettuna ja sylissä nousee istumaan. Rattaissa kököttää puoli-istuvassa, että vähän näkee jotain. Kauhea meno päällä! Nyt pitää varoa, etten mene tuolilla päälle, kun kierii tuossa lähellä.... Jotenkin on helpottanut, kun tuo leikkii välillä itsekseen eikä koko aikaa itke mun perään!!



Meillä syödään aika runsaasti jo. Maitoa ei pahemmin päivisin enää mene. Ehkä n. 500ml korviketta päivässä. Illalla nukahtaa yleensä yhdeksän jälkeen...välillä itsekseen välillä maitopullon kanssa. Herää vielä kerran iltayöstä syömään ja nukkuu sitten parilla tutituksella aamuun asti. Ehkä kuuteen/seitsemään ja syönnin jälkeen nukkuu vielä pari tuntia! Koko ajan mennään parempaan suuntaan.



Hampaita ei vielä näy....kaippa ne joskus sieltä alkaa tulla! No, eipä ainakaan pureskele mitään, he!



Nyt meillä lähtee verhot....!



Mites muilla nukkumiset sujuu?



T: Pia ja Patrik (kohta 9kk)

pia875: Kiva kuulla kuulumisia! Meillä on Neiti tehnyt hampuja ylös tällä viikolla josta syystä on pikkaisen ärtynyt ja heräilee helposti varsinkin aamuyöstä. Aamulla kun kokeilin niin oli kolmas hammas tullut ikenistä läpi.



Sateista täällä Etelä-Suomessa tänään ja viime yönä oli todella voimakas ukkonen täällä. Mulla on kämppä ihan hujanhajan eli pitäisi alkaa pian siivoilemaan tässä kun Neitikin nukahti ekoille päikkäreille ja kello on 18:00 ;) Taitaa tänään olla unet vähän hakusessa.



emppusimppu: Mahtavaa kuulla, että olet saanut unelmiesi työpaikan. Me suomalaiset naiset ollaan välillä niin vaatimattomia ettei uskota niin vahvasti omiin kykyihimme työelämässä tai muutenkin, ja ihan turhaan ollaan niin vaatimattomia. Eiks me ollakin tosi hyviä kaikki eloisat ?! Joo-o ollaan ja ansaitaan vaan kaikkea hyvää ja ihanaa.



Pia ja Neiti

Rampanallu täällä tökkii yksikätisesti näitä näppylöitä.. Tuonpyöräilyäksidentin saldona on SITTENKIN siis yksi murtunut vasen käsivarsi... ;( Sairaslomalla aina juhannukseen saakka, hohhoijaa. Kaikkein kamalinta on, että mitään EI VOI TEHDÄ! Ei saa tehdä sitä, ei saa tehdä tuota.. Istut sohvalla ja katselet kun vauva leikkii isin kanssa. Kivaahan sekin on, mutta ei nyt ihan kuukautta... ;( No, se navankaivelusta.



KRETUKALLE lämmin osanottohalaus täältä myös. Mukavaa oli sinusta kuulla :)



ERIA, oonkin aina aatellut, notta mahdat olla näppärä likka auton ratissa:)))



PIA875 kiva kuulla kuulumisiasi pitkästä aikaa .)



Menenpäs runoilemaan tuonne kinkeripuolella...

Emppusimpulle onnea uudesta työpaikasta.



Kretukalle osanottohalit.



Kesälomasuunnitelmia kyseltiin tuossa yhtenä päivänä. Mehän lähdetään vajaan parin viikon päästä Italiaan viikoksi ja esikoinen haluaa muumeja katsomaan ja tykkimäkeen. Siinähän ne meidän reissut sitten onkin.



Juulilla oli tänään se kasvukontrolli. Oli oikein kolme lääkäriä tyttöämme katsastamassa, lapsiin erikoistuva ja kaksi osastonlääkäriä. Eivät he juulista mitään vikaa löytäneet, terve,hoikka ja pienipäinen tyttö, oli heidän diaknoosinsa. Eivät edes testanneet milläänlailla, kun Juuli itse esitteli taitojaan. Jokelteli sen minkä osasi ja hymyili hurmaavasti lääkäreille. Ihottumaan perusrasvaa, ei maitoaltistusta vielä, vasta jos tavalliset maitotuotteet aiheuttavat selvästi oireita. Nauratti lääkärin kommentti: " Tulkaa uudelleen käymään, jos on selkeästi jotain vikaa. Menkää kotiin ja eläkää normaalia elämää ja syökää kaikkea mikä vaan maistuu. Ummetukseen duphalacia. Kyllä äidit lapsensa parhaiten tuntee."



Nämä osastolääkärit olivat samoja, jotka hoitivat Juulin sairastuessa suolentuppeumaan. Pyysi mieslääkäri minulta anteeksi, kun ei ollut heti osannut tuppeumaa epäillä. Minä siina itku kurkussa nyyhkytän, ettei anteeksi tarvitse pyytää, hyvää hoitoa saimme joka tapauksessa. Arvosta lääkärin elettä.



Eipä tässä muuta, kakka haisee niin että silmiä kirvelee. Täytyy mennä pyykille.



Huhti

Mä jo tonne Kinkeri-listaan jo vähän ittestäni kertoilin, mutta jospa sitä ihan tähän " viralliseenkin" pinoon jotain rustaisin:)



Elikä olen taustaillut jo raskausajasta lähtien ja nyt uskaltauduin kirjoittelemaan. Vieläkö teitin seuroihin mahtuu väkeä?:)



Pulla

tervetuloa :)



osanotot (en nyt nikkii muista) ja muillekkin jaksuja..en nyt kerkii rustaa muuta!

KRETUKKA: osanottoni. Teillä on ollut surua ja murhetta sitten lähipiirissä paljon.



KHP: tytölle paranemista pikaiseen.



NALLUKKAINEN: *puhaltaa pipiä leukaa ja kättä* (meidän keskimmäinen muisti kertoa iskälle, että " se äidin yks kaveri kai kasvattaa partaa tai ehkä se oli vitsi, en mä ihan ymmärtänyt" .



HUHTI: kiva kuulla, että lääkärit olivat sitä mieltä, että tytönne on terve. Me ollaan niin erikokoisia kaikki, että kai se saa lapsenakin jo näkyä jonninverran:)



ERIA: jaahas, kukahan on taas hurjastellut ;)



Kiitokset tapaamisessa olleille, erityisen mukavaa oli nähdä uusiakin tyyppejä ja " vanhoja" pitkästä aikaa :) Jamssa ja tytsy kiittää ja kumartaa hyvästä seurasta.



PIA875: Hauska, että jaksoit taas kirjoitella. Meilläkään ei tytsyllä ole vielä yhden yhtä hammasta.



PULLA: tervetuloa joukkoon ja mukavaa, että päätit lähteä myös tapaamiseen!



Saimme tänään vihdoin diagnoosin vehnä- ja maapähkinäallergiasta. Lopussa vaan teksti, ei jatkotoimenpiteitä pediatrisella. Ja näin sitä saa siis tukea tässä yhteiskunnassa.



Kai sitä pitää lähteä kaurapuuron keittoon, jos sais altistettua tuota otusta.



Jamssa +tytsy9kk

Kiitoksia tapaamisessa oleville, oli kiva nähdä ja jutella! Mukavaa, että matti myöhäinenkin ehti nähdä kaikki! MiniK, oli kiva nähdä ensi kertaa!



Papuna... hyvä ettei käyny pahemmin " kolarissa" ;) ;) ;) hehheh.



Nallu, kerroin niistä joustorilleistä miehelle ja se heti innostu, et semmoset on saatava. :oD



Kretukalle osanotot, kurjaa kun on hautajaisia yksi toisensa perään. :(



Paranemisia K.H.P:n tytölle!



Villa ja Poju

Mitäs mitäs... ei ole suret meikää poskee pistäny (lapset kovasti yrittää) eikä yötoivekaan onnistunu järkyttämään horjuvaa mieltäni (lapset yrittävät tätäkin), se aika ja saamattomuus...

Lukemas olen käynynnä kyllä, pitäähän mun ny kytätä että mitä teille kuuluu (verhon raosta aina tiirailen ja ittekseni jupisen)



KRETUKKA osanotot!



EMPPUSIMPULLE onnittelut työpaikasta!



K.H.Pn tyttelille paranemisia!



HILJAISELOA viettäneille semmottiset lärveiset että kiva kun tulitta kuulumisia kertomaan, tulukee toistekki!



PULLAKOS se oli mein uusin tulokas? Teretuloo teretuloo! Rohkiasti vaan näitten hullujen akkojen joukkoon *wirn*



VAUVAMAHA on viimein löytynyt ja järkky se onkin ISO kun vertaa noihin edellisiin.. ja viikkojakin yli 18 kasassa, mihin se aika menee?



HILLAseni senku kasvaa... konttaa vähäsen, osaa taidon hienosti, muttei sitä vaan kiinnosta. Sen sijaan kiinnostaa aukoo kirjahyllyn ovet ja nakertaa sieltä kaikkee mitä käsiinsä saapi. Tänään sai kirjastonkirjat kuolakallelta kyytiä :S. Ekat sana on tullu, se on " käkkää" ja sillä tarkoitetaan " kukkuu" . Näyttää niin isolta likaltakin kun vähän askartelusaksilla nyrhin vauvatukkaa pois silmiltä.



LASTEN yhteisleikit vaan kovenee päiväpäivältä. Kunnon niskapainia ja muuta hienoo :S. PUREEKO muitten muksut paljoo? Hiltsu on ihan mahoton. Puree ihan kaikkee.. näkisittepä meidän lundian hyllyn :(, ja omat kenkänsäkin on syöny ihan rämiksi.. mie luulin synnyttäneeni ihmisen, mutta koiranpennulta tuo pikemminkin vaikuttaa.. Ja kaikki menee suuhun, ei voi kuvitellakaan laittavansa hiekkikselle istumaan, ei ei... ja voi raukkaparkaa, tytön JALKAPOHJAT HIKOILEE niin kovasti että seisominen on välillä hyvinkin vaikeeta. Ihan oikeesti, jalat lipee tuon tuosta kun ne on niin märät!



AAMURUOKAILUSTA oli joskus jotain puhetta. meillä ei hilpulle aamulla myöskään safka maistu. En sitten ole tuputtanutkaan. MAITOTUOTTEET raejuustoo annoin pari viikkoo sitten ja aiheutti pukluja puklujen perään. Sit pidettiin taukoo ja tänään annoin maitorahkaa, se pysy sisällä ja voi kun sitä ois voinu syödä ihan kilo tolkulla.



Mutta jotta, susraja vaikenoo, mutta vain hetkeks tai kahdeks... HUI kohta on ne kinksutki... vau...



hanneli ja hilpsu (unosilla) ja esikko (istuu sängyllään nukke kainalossa) ja touho (möyrii masussa viikoilla 18+)

Piti viel toivottaa PULLA78 tervetulleeks kirjottelee mukaan sekä tapaamisiin&kinkereille! Hyvää vuosmallia näytät olevan. ;)

Kiitos tosiaan treffanneille tänään, harmi että päästiin niin myöhään vasta paikalle - jumpassa venähti taas kerran ja pyyhekin jäi kotiin jne. Mutta tosi kiva oli nähdä! Ja onneks villa tosiaan ei kolaroitu Nallun tavoin;) Se oli aivan ihana se mun käsilaukun syönyt söpö poitsunne!

Kylläpä rupes harmittamaan ettei päästä sinne Tampesteriin. No, ens kerralla sitte.



Kretukalle osanotto, onpas kurjaa että tulee tuommoisia uutisia. Tänään oli kyllä harmaa päivä muutenkin.



Harmi että k.h.p:lle tuli tauti, toivottavasti vaan jännitystä!



Me oltiin vielä illalla tuolla vesisateessa esikon kanssa pyörälenkillä kun just on oppinu sen taidon. Yritin jotain kukkaakin vähän istuttaa mutta toi tihkusade oli aika ikävä;( Ehkä huomenna sitte. Eilen olikin niin mahtava päivä ettei kai kaikkee voi saada.



Hyviä öitä!



Papuna

Siellä susirajalla on sitten sydäntalvena tehty, muutakin kuin nukuttu. I H A N A A! Kai minunkin pitää tunnustautua näihin ikuisiin vauvakuumeilijoihin. Mutta nyt saa kuumeet olla. Neljä on hyvä luku, eikö? ONHAN? Mutta hienoa Hanneli ja touhoko se nyt olikaan. Ovatko muut eloisat kuin Hilla saamassa pieniä sisaruksia 07?



Sisarukset ovat rikkaus uskon, vaikka joskus tuntuu että aiheuttavat enenmmän surua ja murheta kuin iloa - vierähtää kyynel.



Surullista hyppää yli vaan...

Kiitos osanotosta. Ei ollu tarkoitukseni siitä mainita lainkaan, muta se vaan niin kuin hiipi tekstiin. Edellisenä iltana jo päätin kirjoittaa aamulla jotakin, tuolloin en tiennyt vielä mitä aamu tuo tullessaan. Kun sitten puhelujen lomassa tiukasti suunnitelmista kiinni pitäen jotakin rustasin niin sinne se sit pujahti. Sori ei se ole teidän ongelma, että kuolema on meille muuttanut ja hiipii yhä lähemmäs ja lähemmäs ja lähemmäs ja lähemmäs.... Mä aattelin ruveta kapinaan sitä vastaan, mutta en saa..na löydä sitä. Miten mun pitäisi kapinoida. Se tulee aina vaan lähemmäksi ajattelin laittaa ovet kukkoon ja ikkunat kiinni ja suojata naarasleijonan tavoin perhettäni. Mutta ruokaakin pitää saada - tietty ukko puristuu töissä per..leen robotin väliin. Eikä sitä ole kotonakaan turvassa. Viime yöna ukosti ja toissapäivänä syttyi astianpesukone palamaan. En minä ainoa ole tässä porukassakaan joka on kohdannut menetyksiä vuoden aikana. Muistan, että kaikki eloiset eivät saaneet tavata isovanhempiaan ja sinä ... sytytit jouluna kynttilän uudelle haudalle. Kaipaus elää yhä. Läheisiä isovanhempia ja ystäviä poistui. Tämä on kait elämää. Vastaan otettava kaikki päivät vaikka mieluummin valitsisi niitä kivoja - mutta niitä ei kait riitä kaikille. No se siitä nyt sitten SOVITAAN ET ANTAA OLLA (tämänkin kirjoitin viksummin äsken, mut tuhooja iskee kun on liian hidas ja miettii mitä sanoo).



Mukava päivä siis tarjolla kaikille eloislle 1½ viikon pääsät Tampereella.



Meillä on ihanan hiljaista. Pyykkikonekin hiljeni. Toiset ovat nukkuneet jo kolme tuntia. Nekkua yritän vierrottaa yö syönnistä.



Muuten astianpesukone on kultaakin kalliimpi kuusihenkisessä perheessä. Siis se otti, kärtsäs ja laski alleen! Kiva! Jo TOISEN KERRAN 3½v käyttössä. Eka meni takuu aikana ja silloin siihen vaihettiin KAIKKI osat takuuna ja piti olla hyvä. Olipahan meidän perheen viimeinen Siemens eikä muuten boschikaan meille muuta tämän jälkeen. Täytyy vaan toivoa ettei maahantuoja anna meille uutta konetta vaan saisimme kotivakuutuksesta uuden turvallisen ... jonkin muun merkkisen masinan. Siis kierrä Siemensit kaukaa ja Boschitkin ovat kuulemma sama kone eri nimellä.



Nioin ja tietokone lähti acerin huoltoon samaisena päivänä kun ap savusti itsensä ja astiat mustia pilkkuja täyteensä.



Hanneli meilläkin muuten on koiranpentu, jolle maistuu erityisesti pöytien ja pinnasängyn reunat ;)



No oli mulla vielä jotakin, mut tää taas häväjää jos jatkan...



Kretu ja Nekku ... tulipahan kirjoitettua :)

Ihan pikapikaa ennen kauppareissua....



HUHTI: hienoa, että tytöllä kaikki ok! Vaikka eipä tuo nyt kai niin suuri uutinen ollutkaan...?! ;) Mutta onhan se hyvä, että nyt on mustaa valkoisellakin sitten. Ja ihanasti oli se lääkäri pahoitellut.... Kyllä olisi itsellekin noussut pala kurkkuun!



HANNELISTA oli kiva kuulla! Hyvä juttu, että susirajalla kaikki hyvin. ;)



KRETUKALLE lämmin osanotto!! Kirjoitin jotenkin niin kauniisti tuosta läheisen poismenosta.... Olet ilmeisen kovia kokenut viime aikoina, parempia aikoja toivon sinulle kovasti!



Huh, täällä on semmoista menoa ja melskettä nykyään heti aamusta että hyvä kun kerkeää peppuaan tuoliin laskea kun taas on mentävä!



Moooiiiiiii......!



oinasmamma ja pikakiituri ja tönivä ja tuuppiva isoveikka ;(((

Vatsatauti jatkuu,onkin sitkeää laatua...pari viikkoa jyllännyt, ei oksennusta mutta kamalat vatsakivut, kersat huutavat vuorollaan yötäpäivää....Palajan...Vointeja kaikille...



Ope ja Leevi