Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt selvisi, miksi Viro on parempi Pisa-tuloksissa

Vierailija
17.09.2026 |

Virossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ei pääsääntöisesti toimi samalla tavalla kuin Suomen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa, eikä 5–8-vuotiaita lapsia tyypillisesti opeteta samoissa sekaryhmissä. [1, 2]

Suurin eroavaisuus maiden välillä liittyy koulun aloitusikään ja varhaiskasvatusjärjestelmän rakenteeseen:

Samanikäisten ryhmät varhaiskasvatuksessa: Virossa lapset jaetaan päiväkodeissa (lasteaed) yleensä tiukasti oman ikäluokkansa mukaisiin ryhmiin. Esiopetus ei ole erillinen, koulun yhteydessä toimiva vuosi, vaan se on integroitu osaksi päiväkotijärjestelmää. Lapset käyvät samaa päiväkotia 7-vuotiaiksi saakka. [1, 2]

Koulunaloitus 7-vuotiaana: Virossa oppivelvollisuus ja peruskoulun ensimmäinen luokka alkavat vasta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Tämän vuoksi 7- ja 8-vuotiaat lapset ovat jo tiukasti koulumaailmassa (alkuopetuksen 1. ja 2. luokilla), kun taas 5- ja 6-vuotiaat ovat vielä päiväkodissa. [1, 2, 3, 4]

Yhteistyön luonne: Päiväkodit ja koulut tekevät kyllä tiivistä yhteistyötä sujuvan siirtymän takaamiseksi (esimerkiksi vierailuja puolin ja toisin sekä opettajien välistä tiedonvaihtoa). Suomesta tuttua mallia, jossa esikoululaiset (6-vuotiaat) ja ekaluokkalaiset (7-vuotiaat) muodostavat yhteisiä, joustavia oppimisryhmiä useita kertoja viikossa, ei Virossa laajasti sovelleta. [1, 2, 3]

Virolaisessa pedagogiikassa korostetaan vahvasti lapsikeskeisyyttä ja leikkiä, mutta opetussuunnitelma ohjaa toimintaa ikäkausittain järjestelmällisemmin kuin esimerkiksi Skandinaviassa. [1, 2]

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
17.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kouluissa on nykyään todella huonot opetusmateriaalit. Tiedän sen, koska kuulustelen omilta lapsilta tietämyksen kokeisiin.

 

Useissa kirjoissa ei ole lähes ollenkaan sisältöä! Tekstiä ja opittavaa on todella vähän. Lapset oppivat surkean vähän, kun mitään muuta ei ole. Kyllä sydäntä vääntää, kun lapsista tehdään tahallaan tyhmiä jättämällä opettamatta.

 

Kokeet ovat älyttömän helppoja. Usein on boksi, missä annetaan vaihtoehdot ja niistä pitää vaan arvata mihin laatikkoon minkäkin sanan sijoittaa.

 

Uskon, että lapseni ovat 2 tai 3 vuotta jäljessä siitä, miten omaa ikäluokkaani opetettiin 1990-luvulla. Ja sitten jotkut syyttävät tästä koteja, vaikka koulu se on ryssitty ja tyhmennetty.

 

Ottakaa käyttöön 30 vuotta vanhat kirjat matikkaan, kemiaan, fysiikkaan yms, niin saadaan parempia tuloksia.

Vierailija
42/47 |
17.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi oli huippu 80- 

90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös. 

Kuka nyt kaunokirjoitusta tarvitsee nykyään? 🤡

Ja ulkoaluku?

Siis ei käytetä omia aivoja, ei ajatella ollenkaan, kunhan osaa sanoa tietyn korrektin mantran?

Sitäkään ei oke huvikseen harjoiteltu. Auttaa oppimaan. On ihan hyvä osata jotain eikä vain tietää, että Googlella tieto löytyy. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
17.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsin mallin mukainen yksityiskoulujärjestelmä myös Suomeen!

Vierailija
44/47 |
17.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkoluku kehittää työmuistia, josta on paljon apua oppimisessa.

Vierailija
45/47 |
18.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kovasti on tutkittu opetusta ja koulutettu ammattilaisia. On ollut lannistavaa seurata miten se ei suinkaan ole johtanut tulosten paranemiseen vaan dramaattiseen huononemiseen. Ilmeisesti parhaat käytännöt tulee kuitenkin mutu-tuntumalla eikä yliopistotutkimusten kautta.

Jos se koulutuspolitiikka perustuisikin tutkittuun tietoon, mutta kun se perustuu ideologioihin (integraatio, ilmiöoppiminen). Samaan aikaan opettajilta on viety kurinpitokeinot lainsäädännön avulla. Enkä tarkoita nyt karttakepillä lyömistä, vaan vaikka fyysinen estäminen ilman väkivaltaa. Tulokset on näkyvissä.

Vierailija
46/47 |
18.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa peruskouluissa on hyvin paljon vihervasemmistolaisia nuoria naisopettajia. He eivät yksinkertaisesti osaa työtänsä ja toisaalta heitä ei edes kiinnosta muu kuin palkan nostaminen ja rakennekynnet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
29.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä selittää pitkälti eron Suomeen.

 

18 % vanhemmista oli vetänyt lasta hiuksista.

14 % oli piiskannut, läimäyttänyt tai lyönyt lasta.

33 % oli uhannut lasta tällaisella fyysisellä kurituksella.

Sotsiaalkindlustusamet +1

42 % aikuisista piti jonkinlaista fyysistä kuritusta hyväksyttävänä tai ymmärrettävänä ainakin joissakin tilanteissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi yksi