Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt selvisi, miksi Viro on parempi Pisa-tuloksissa
17.09.2026 |
Virossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ei pääsääntöisesti toimi samalla tavalla kuin Suomen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa, eikä 5–8-vuotiaita lapsia tyypillisesti opeteta samoissa sekaryhmissä. [1, 2]
Suurin eroavaisuus maiden välillä liittyy koulun aloitusikään ja varhaiskasvatusjärjestelmän rakenteeseen:
Samanikäisten ryhmät varhaiskasvatuksessa: Virossa lapset jaetaan päiväkodeissa (lasteaed) yleensä tiukasti oman ikäluokkansa mukaisiin ryhmiin. Esiopetus ei ole erillinen, koulun yhteydessä toimiva vuosi, vaan se on integroitu osaksi päiväkotijärjestelmää. Lapset käyvät samaa päiväkotia 7-vuotiaiksi saakka. [1, 2]
Koulunaloitus 7-vuotiaana: Virossa oppivelvollisuus ja peruskoulun ensimmäinen luokka alkavat vasta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Tämän vuoksi 7- ja 8-vuotiaat lapset ovat jo tiukasti koulumaailmassa (alkuopetuksen 1. ja 2. luokilla), kun taas 5- ja 6-vuotiaat ovat vielä päiväkodissa. [1, 2, 3, 4]
Yhteistyön luonne: Päiväkodit ja koulut tekevät kyllä tiivistä yhteistyötä sujuvan siirtymän takaamiseksi (esimerkiksi vierailuja puolin ja toisin sekä opettajien välistä tiedonvaihtoa). Suomesta tuttua mallia, jossa esikoululaiset (6-vuotiaat) ja ekaluokkalaiset (7-vuotiaat) muodostavat yhteisiä, joustavia oppimisryhmiä useita kertoja viikossa, ei Virossa laajasti sovelleta. [1, 2, 3]
Virolaisessa pedagogiikassa korostetaan vahvasti lapsikeskeisyyttä ja leikkiä, mutta opetussuunnitelma ohjaa toimintaa ikäkausittain järjestelmällisemmin kuin esimerkiksi Skandinaviassa. [1, 2]
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli huippu 80-
90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös.
Kuka nyt kaunokirjoitusta tarvitsee nykyään? 🤡
Auttaa keskittymään, kehittää motoriikkaa. Ei sitä huvikseen ole harjoiteltu vuosikymmeniä.
Eikö sitten kannattaisi ottaa askel pidemmälle ja opettaa lapsille arabiaa? Kaunohan on ihan pilipalileikkiä verrattuna siihen kirjoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nykylapsilta usein puuttuu:
-sinnikkyys ja yritteliäisyys
- keskittymiskyky tylsään asiaan
- oman äidinkielen puutteellinen osaaminen (tämä on SUURI ongelma)
- heikko lukutaito
Suomen kouluissa on nykyään todella huonot opetusmateriaalit. Tiedän sen, koska kuulustelen omilta lapsilta tietämyksen kokeisiin.
Useissa kirjoissa ei ole lähes ollenkaan sisältöä! Tekstiä ja opittavaa on todella vähän. Lapset oppivat surkean vähän, kun mitään muuta ei ole. Kyllä sydäntä vääntää, kun lapsista tehdään tahallaan tyhmiä jättämällä opettamatta.
Kokeet ovat älyttömän helppoja. Usein on boksi, missä annetaan vaihtoehdot ja niistä pitää vaan arvata mihin laatikkoon minkäkin sanan sijoittaa.
Uskon, että lapseni ovat 2 tai 3 vuotta jäljessä siitä, miten omaa ikäluokkaani opetettiin 1990-luvulla. Ja sitten jotkut syyttävät tästä koteja, vaikka koulu se on ryssitty ja tyhmennetty.
Ottakaa käyttöön 30 vuotta vanhat kirjat matikkaan, kemiaan, fysiikkaan yms, niin saadaan parempia tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli huippu 80-
90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös.
Kuka nyt kaunokirjoitusta tarvitsee nykyään? 🤡
Ja ulkoaluku?
Siis ei käytetä omia aivoja, ei ajatella ollenkaan, kunhan osaa sanoa tietyn korrektin mantran?
Sitäkään ei oke huvikseen harjoiteltu. Auttaa oppimaan. On ihan hyvä osata jotain eikä vain tietää, että Googlella tieto löytyy.
Ruotsin mallin mukainen yksityiskoulujärjestelmä myös Suomeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoluku kehittää työmuistia, josta on paljon apua oppimisessa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä kyseessä Suomen laskeviin Pisa-tuloksiin on motivaation ja kunnioituksen puute. Suomessa on mennyt hyvin ja kaikilla on ollut kaikkea, joten ei ole tarvinnut motivoitua kouluttautimisesta. Virossa on ollut eri meininki. Koukuttautuminen on nähty/nähdään avaimena parempaan tulevaisuuteen. Suomessa koulua ei arvosteta, vaan mieluummin sitä arvostellaan joka käänteessä. Olisikohan Virossa erilainen suhtautuminen koulunkäyntiin?