Omat työkaverini ovat kuusikymppisinä jo pulassa työelämän muutoksissa
Miten eläkeikää voidaan muka nostaa jatkuvasti, kun työelämässä pitäisi jaksaa yhä pidempään, mutta kuusikymppisissä työkavereissa näkyy jo monenlaista hidastumista?
Meillä esimerkiksi tietotekniikka tuottaa osalle jatkuvasti vaikeuksia, mutta sama näkyy myös uusien asioiden oppimisessa, muutoksiin sopeutumisessa ja ihan työn tekemisen tahdissa. Nuoremmat tuntuvat omaksuvan uudet järjestelmät ja toimintatavat paljon nopeammin, kun taas osa vanhemmista työntekijöistä tarvitsee jatkuvasti apua ja ohjausta. Ja eivät siltikään tee "uudella tavalla", vaan itsepäisesti tekevät sillä vanhalla tavalla, "näin on aina tehty". Ja puhun nyt vaikkapa lainsäädännön aiheuttamista muutoksista, en esimiesten omista keksinnöistä.
En siis väitä, etteivätkö kuusikymppiset osaisi työtään. Monella on valtavasti tärkeää kokemusta. Mutta kokemuksesta huolimatta ihmisen toimintakyky, oppimisnopeus ja työskentelytahti eivät välttämättä pysy samanlaisina vuosikymmeniä.
Silti yhteiskunnassa puhutaan siitä, että pitäisi vain nostaa eläkeikää ja olla työelämässä entistä pidempään.
Onko muilla sama havainto työpaikoilta? Missä vaiheessa tulee raja vastaan, jos ihminen ei enää yksinkertaisesti pysy työelämän muuttuvien vaatimusten tahdissa?
Kommentit (70)
Olen itse 58-vuotias koodari / it-arkkitehti. En kyllä ymmärrä yhtään mistä tässä puhutaan. Ei terve (siis ei-muistisairas) ihminen kuusikymppisenä mikään hidastunut ja avuton otus ole, jolla on vaikea oppia uutta. Omalla alalla muutos ja uuden oppiminen jatkuvaa, ja jos jotain, niin se on helpompaa iän myötä, koska on oppinut jo yleistämään keskeiset asiat eroon sivuasioista, ja olemaan stressaamatta.
Fyysisissä töissä varmasti on eri, ja voi käydä iän myötä raskaaksi. Mutta ei kyllä tämä nykyinen eläkeikä ole mikään ongelma pärjäämisen puolesta. Eikä useimmille olisi siinä mielessä vähän korkeampikaan.
Mutta en kyllä itse kannata eläkeiän nostoa. Ei siksi, että uskoisin etten pärjäisi esim. 70-vuotiaaksi asti, vaan siksi, että haluan nauttia eläkkeellä hyväkuntoisista vuosistakin, jolloin jaksaa rempata ja reissata ja toteuttaa haaveitaan.
Jaa, riippuu työstä. Oon itse kulkenut läpi covidin ajan etätyöt, niin tuntuu että nuoret jotka tuon ajan jälkeen ovat tulleet, eivät keksi ratkaisuja tai löydä tietoja, eivätkä oikeastaan edes yritä. Moni on, et voiks laittaa linkin. Itse oli pakko etsiä ratkaisut ja etsiä asiat, ei ollut ketään jolta kysyä.
Siis sitä alkoi olla niin kypsä niihin kaikkiin muutoksiin. Odottakaa vaan nuoremmat kun tulee muutosta muutoksen perään ja ihan koko ajan. Ja kun vielä jo tietää kokemuksesta, että taas mennään ojasta allikkoon.
Sitten tulee nää pomot, jotka keksii sen pyörän taas uudelleen.... niin turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei! En ota Teamsia tai Slackia käyttöön, olen jo melkein eläkkeellä enkä halua oppia enää uutta!" on tuttu lause tällä toimistolla. Sanojilla melkein vuosikymmen aikaa eläkkeeseen...
Ei tuollaista ole missään. Teamssit ja slackit on olleet melkein vuosikymmenen verran käytössä, ennen niitä oli ainakin Skype.
Melkein vuosikymmenen? Siis ovatko kaikki täällä töissä jossain perähikiän kirkkoherranvirastossa.
Skype on ollut käytössä vuodesta 2003 ja siitä kun Microsoft osti sen on myöskin jo 15 vuotta.
Ysärillä olivat jo isommissa firmoissa käytössä videoneukkarit mutta nämä vaativat tosiaan omat kameransa tähän käyttöön varattuun neukkariin ja yhteydet maksoivat maltaita. Aika nopeasti siirryttiin tuosta oman PC:n ääreen.
Lakisääteisesti turvattu saattohoitojono tuonne vasemmalle saunan taakse, mars!
-winner-
Jos minulle iskee muutosvastarinta, johtuu se siitä, että en ymmärrä, miksi jotain pitää tehdä. Uusi ohje ei kuulosta rationaaliselta vaan turhalta.
Tämähän on sitten johtamiseen liittyvä ongelma.
Ap oli vissiin trolli kun meni noin hiljaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt saa slangia, mutta ei ihan kaikki paskoja lakeja ole mikään pakko noudattaa pilkulleen. Ei vaan saa jäädä kiinni siitä mutkien oikomisesta.
Todellakin. Ja pykäliä tulkitaan tulkitaan...
Ongelmat tulee kasvamaan. Minä olen koko työikäni opetellut jatkuvasti uutta ja vanhasta tiedosta on tullut käyttökelvotonta. Mutta nyt ensimmäistä kertaa koen että en pysy enää mukana. Tekoäly on tuonut mukanaan sellaisen vauhdin etten pysty sanomaan että hallitsen työni hyvin tai että työlläni edes on mitään merkitystä enää vuoden tai parin kuluttua. Lohduttaa etten ole ainoa.
Vierailija kirjoitti:
"Ei! En ota Teamsia tai Slackia käyttöön, olen jo melkein eläkkeellä enkä halua oppia enää uutta!" on tuttu lause tällä toimistolla. Sanojilla melkein vuosikymmen aikaa eläkkeeseen...
Voi kun kyse olisikin vain teamsista ja muista! Mutta kun muutoksia tulee nyt jatkuvasti. Organisaatiomuutoksia, toimipaikkamuutoksia, toimenkuvamuutoksia ja sen lisäksi käytettävissä ohjelmissa ja laitteissa muutoksia ja päivityksiä, jotka pitää tehdä itse eikä tukea saa.
Vielä 5 vuotta sitten uuden tietokoneen käyttöönottoon tuli työpaikalle tukihenkilö, joka oikeasti sen osasi. Me saimme siinä ohessa tehdä omia töitämme vain pienin keskeytyksin eikä työaikaa mennyt paljonkaan hukkaan. Nyt meillä menee samassa hommassa suunnilleen kokonainen työpäivä jokaiselta, kun ei meillä sen alan asiantuntemusta ole. Sitten vielä vanhan koneen pakkaaminen ja lähetys ym. oheistoiminnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei! En ota Teamsia tai Slackia käyttöön, olen jo melkein eläkkeellä enkä halua oppia enää uutta!" on tuttu lause tällä toimistolla. Sanojilla melkein vuosikymmen aikaa eläkkeeseen...
Ei tuollaista ole missään. Teamssit ja slackit on olleet melkein vuosikymmenen verran käytössä, ennen niitä oli ainakin Skype.
Melkein vuosikymmenen? Siis ovatko kaikki täällä töissä jossain perähikiän kirkkoherranvirastossa.
Skype on ollut käytössä vuodesta 2003 ja siitä kun Microsoft osti sen on myöskin jo 15 vuotta.
Ysärillä olivat jo isommissa firmoissa käytössä videoneukkarit mutta nämä vaativat tosiaan omat kameransa tähän käyttöön varattuun neukkariin ja yhteydet maksoivat maltaita. Aika nopeasti siirryttiin tuosta oman PC:n ääreen.
Hei vanhus, lue huolellisemmin ja yritä ymmärtää lukemasi, niin ei tarvitse kirjoitella omia horinoita. Sun kaltaisia vanhoja horisijoita on kommenttipalstat täynnä.
Eivät muutokset ole itsetarkoitus.
Useampi vanhempi työntekijä on nähnyt jo monta kierrosta silkkaa hölynpölyä sisällön eli itse työn kustannuksella. Nuoremmat ovat täpinöissään, kun työkalu vaihtuu, eivätkä keskity itse sisältöön.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin taas. Vanhempi sukupulvi sentään ymmärtää MIKSI tehdään niin tai näin, nuoremmilla menee usein pakka sekaisin kun olisi tarve tajuta jotain eikä vain sokeasti näpytellä menemään. Muistakaa, että teidän äidit on koodannu teidän ohjelmat.
Sen ikäisen ihmiset tosiasiassa ovat työpaikkamme tuloksentekijöitä, on näkemystä ja rohkeutta ottaa kantaa, erotetaan isot tärkeät kysymykset pienestä sälästä, mihin nuoret jäävät herkästi kiinni. Kykenevät itsenäiseen työskentelyyn eivätkä ole niin kovin stressiherkkiä ja herkkiä ylipäänsä
Vierailija kirjoitti:
Jos minulle iskee muutosvastarinta, johtuu se siitä, että en ymmärrä, miksi jotain pitää tehdä. Uusi ohje ei kuulosta rationaaliselta vaan turhalta.
Tämähän on sitten johtamiseen liittyvä ongelma.
Jokainen vähänkin pidempään tajuaa että "if it ain't broken, don't fix it" pätee suurimmassa määrin myös työssä käytettyihin prosesseihin, järjestelmiin ja työkaluihin.
Kaikki nämä ovat olemassa vain siksi että ne tehostavat työn tuottavuutta eikä kerran toimivaksi hiotun järjestelmän päivittäminen uuteen ole mikään itsetarkoitus vaan lähes poikkeuksetta sotkee kaiken tekemisen vähintään muutosprosessin ajaksi.
Edes siinä tapauksessa että uusi prosessi/järjestelmä todella lisäisi tuottavuutta, on hyvin harvinaista että se ehtii edes korjata muutoksen aikana koettua tuottavuuden romahdusta ennen kuin seuraava geelitukka onnistuu myymään firmalle vieläkin uudemman järjestelmän.
Olen yläkoulun opettaja. Olen todella tyytyväinen, etten ole lähtenyt opettelemaan moniakaan juttuja, joihin on patistettu. Ne on yksi kerrallaan vähin äänin pantu roskikseen. Olisin vain tehnyt turhaa työtä.
Ja nyt sitten ovat kaikki tutkimukset alkaneet todistaa, että ihminen oppii parhaiten toiselta ihmiseltä kynää ja paperia käyttäen. Ja lapset oppivat parhaiten opettajajohtoisesti.
Ikä tuo suhteellisuudentajua ja viisastakin varovaisuutta uuden edessä. Sitäkin työelämässä tarvitaan.
N55
Vierailija kirjoitti:
Olen yli kuusikymppinen eikä ole mitään ongelmia sopeutua muutoksiin. Tosin olen IT-alalla, joten se on pakko, koska alan luonteeseen kuuluu jatkuva muutos
Niin minäkin olin it-alalla, mutta 65-vuotiaana alkoi tuntua, että pitäkäähän ....
Ei niinkään it-alaan tai uuden oppimiseen, vaan kaikkeen muuhun työpaikan hörinään.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmat tulee kasvamaan. Minä olen koko työikäni opetellut jatkuvasti uutta ja vanhasta tiedosta on tullut käyttökelvotonta. Mutta nyt ensimmäistä kertaa koen että en pysy enää mukana. Tekoäly on tuonut mukanaan sellaisen vauhdin etten pysty sanomaan että hallitsen työni hyvin tai että työlläni edes on mitään merkitystä enää vuoden tai parin kuluttua. Lohduttaa etten ole ainoa.
Noin nelikymppinen työkaveri eli sellainen, jolla on työuraa takana n. 20 vuotta totesi, että ei koskaan ennen tätä missään työssä ole tullut näin paljon muutoksia niin lyhyessä ajassa eli muutamassa vuodessa kuin nykyisessä.
Olemmeko samassa työpaikassa?
Meillä taas kolmikymppiset saikuttaa eniten: milloin selkä on kipeä, milloin jalka tai olkapää, kuuskymppiset painaa, eivät valita eivätkä saikuta...
En noiden teamsien oppimisesta tiedä, kun teen ihan erilaisia hommia. Fyysisen työn aloilla oon kyllä huomannut, että ainakin merkittävällä osalla 60+ ikäisistä on paljon sairaspoissaoloja. Ymmärrän sellaisissa tapauksissa oikein hyvin sen, että työnantajat eivät halua iäkkäämpää tekijää enää palkata.
Älä nyt saa slangia, mutta ei ihan kaikki paskoja lakeja ole mikään pakko noudattaa pilkulleen. Ei vaan saa jäädä kiinni siitä mutkien oikomisesta.