Oon 48 ja voisin itkeä kokoajan
Kohtalotovereita. Muuten asiat kai ok. Mutta itku tulee tyhjästäkin. Töissä ja kotona.
Kommentit (84)
Itkeä kokoajan takana? Sivussa? Alla? Yllä?
Olet sekava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saman ikäinen, eikä mua itketä juuri koskaan. Ei ole mitään syytä itkeä, kaikki on hyvin.
Tulin juuri 8km:n juoksulenkiltä. Keksin äsken sopivan vaalisloganin itselleni tulevia vaaleja ajatellen. Kävin tänään taas ripsihuollossa. Lasten kanssa tehty läksyjä. Miehen kanssa rupateltu.
Normi päivä.täysin tyhjä kommentti.
T.eri
Teri Hatcher?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene gynekologille.
Mitä se genekologi niille tunteille voi? Mielialalääkkeilläkö ne pitäisi tukahduttaa?
Gynekologi määrää hormonikorvaushoitoa, ei mielialalääkkeitä.
Jos keski-ikäinen nainen alkaa yhtäkkiä vastoin entisiä tapojaan jatkuvasti itkeä ilman järjellistä syytä, kyse ei ole tunteista ja niiden terveestä ilmaisusta vaan kyse on esivaihdevuosioireesta tai vaihdevuosioireesta. Mielialahäiriö on yleinen vaihtarioire. Se saadaan hallintaan hormoneilla. Samalla säästyy sarkopenialta, osteoporoosilta, sydäntaudilta ja pitää virtsatiet ja muut limakalvot terveinä.
Mikään pakko ei ole kärsiä. Ja pilata samalla myös läheisten elämää.
Joo, tiedän kyllä, mutta se hkh ei auta itkuherkkyyteen, muihin vaihdevuosi vaivoihin kyllä. Ja millä tavalla itkeminen pilaa läheisten elämän?
Onko sulla lukutaidossa vikaa? Erilaiset mielialaoireet ovat hyvin tavallinen vaihtarioire. Lisääntynyt itkuherkkyys on mielialaoire. Se voi hyvinkin loppua hormonilääkityksellä. Ja silloinhan voi helposti huomata, ettei kyse ole mistään syvällisestä viestistä tai ylipäänsä edes tunteesta, jota pitäisi pohtia.
Ja todellakin on erittäin ikävää, jos toinen itkee jatkuvasti. Se aiheuttaa ihmisestä ja tilanteesta riippuen huolta, ärsytystä, väsymystä tmv. Minusta on omaisiakin kohtaan väärin olla hoitamatta itseään ja ongelmiaan, jotka sitten kaatuvat muidenkin päälle.
On uskomattoman typerää olla käyttämättä hormonikorvaushoitoa. Se ei ole vaarallista vaan suojaa elimistöä monin tavoin. Valitettavasti naiset on virheellisin tiedoin peloteltu. Vähän niin kuin menneinä vuosikymmeninä pantattiin kipulääkkeitä synnytyksessä, koska luonnollisuus jne.
Joku tuolla väitti, että miehilläkin on vaihdevuodet. Ei ole. Testosteroni vähenee vähitellen hieman. Naisilla estrogeeni ja keltarauhashormoni loppuvat lähes täysin. Testosteroni vähenee meillä jo kolmekymppisestä ja sekin loppuu. Miehillä on estrogeenia viisi kertaa enemmän kuin postmenopausaalisilla naisilla. Jos miehelle tapahtuisi sama kuin naisilla, hän olisi sairaalahoidossa. Ilman testosteronia mies on väsynyt, masentunut, haluton ja hänen luustonsa ja lihaksistonsa surkastuu. Kuulostaako tutulta?
N55
Oletko empaattinen?
Nukutko tarpeeksi?
Joskus, kun olen nukkunut liian vähän - välillä uni pakenee. Silloin olen aikajoin itkuherkkä. Liikutun toisinaa helposti.
Tsemppiä 💚
Miettikää muurahaisilla on 24 h , ympäri vuoden kavereita.Osa mukkuu talvella , osa varmaan valvoo ja katsoo että kaikki on ok.Meillä se on se hyvinvointi heikosti valvottu.
Mee lääkäriin, voi ola esivaihdevuodet tai kilpirauhasen vajaatoimintaa
Vierailija kirjoitti:
Mee lääkäriin, voi ola esivaihdevuodet tai kilpirauhasen vajaatoimintaa
Yleisimmin muuten vaan huonot elintavat syynä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee lääkäriin, voi ola esivaihdevuodet tai kilpirauhasen vajaatoimintaa
Yleisimmin muuten vaan huonot elintavat syynä .
Sekin, mutta aina voi sulkea ensin pois mahdolliset hormoonien aiheuttamat vaivat. Ja voihan ap olla esim. useinkin pienessä sievässä ja itkee sen takia herkemmin. Varmaan hyvin tyypillistä viininlipittäjillä. Sitten koittaa aamu ja kokee huonoa omatuntoa siitä jokailtaisesta viininlipityksestä ja itkee taas, kierre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee lääkäriin, voi ola esivaihdevuodet tai kilpirauhasen vajaatoimintaa
Yleisimmin muuten vaan huonot elintavat syynä .
Joo just. Kukaan ei sanoisi kastroidulle miehelle, että syöt vaan terveellisemmin ja liikut. Koska sitä vaihdevuodet tarkoittavat: kastraatiota. Ne aiheuttavat samat oireet kuin pallien irtileikkaaminen miehelle. Sukupuolihormonien tuotanto loppuu. Oireet ovat kuumista aalloista lähtien samat. Mutta sinnitelkää. Vaikka helppo ja turvallinen hoito on.
N55
Ap täällä (joku toinenkin taisi nimetä itsensä niin). Kiitos vastauksista (joista osa itketti minua). Usein on kyllä tosi tyhjä ja merkityksetön olo, joka saattaisi tarkoittaa että elämänmuutos olis paikallaan. Mutta en osaa määritellä missä on vika. Enkä aina edes tiedä miksi itkettää. Kun mulla on kaikki periaatteessa ok, en halua tehdä väkisin muutosta joka saattaisi viedä elämän ojasta allikkoon. Ja jotenki aattelen että hkh kuuluu asiaan vasta sitten kun tulee fyysistä ongelmaa. Elän terveellisesti jne ja fysiikkani on kunnossa. Ehkä vähän myöhemmin?! Ihmissuhteissa olis kyllä korjaamista, mutten voi yksin kaikkea ratkaista. Tähän asti olen pärjännyt näin, mutta miten tästä eteenpäin...? Mutta halusin täältä vain pientä tsemppiä ja sitä sain, kiitos.
Ja sille joka epäili mun kuormittavan läheisiäni, itken mieluummin salaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden säätelyä on mahdollista (ja suotavaa) opetella aikuisenakin.
Miksi ei saisi tuntea ? Joskus elämä on vähän rankempaa ja hyvä että on tunteita. Kaikkea hyvää sinulle.
Niin turtuneet tunteet, että vaikeaa enää itkeä ylipäätään.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene gynekologille.
Mitä se genekologi niille tunteille voi? Mielialalääkkeilläkö ne pitäisi tukahduttaa?
Gynekologi määrää hormonikorvaushoitoa, ei mielialalääkkeitä.
Jos keski-ikäinen nainen alkaa yhtäkkiä vastoin entisiä tapojaan jatkuvasti itkeä ilman järjellistä syytä, kyse ei ole tunteista ja niiden terveestä ilmaisusta vaan kyse on esivaihdevuosioireesta tai vaihdevuosioireesta. Mielialahäiriö on yleinen vaihtarioire. Se saadaan hallintaan hormoneilla. Samalla säästyy sarkopenialta, osteoporoosilta, sydäntaudilta ja pitää virtsatiet ja muut limakalvot terveinä.
Mikään pakko ei ole kärsiä. Ja pilata samalla myös läheisten elämää.
Joo, tiedän kyllä, mutta se hkh ei auta itkuherkkyyteen, muihin vaihdevuosi vaivoihin kyllä. Ja millä tavalla itkeminen pilaa läheisten elämän?
Onko sulla lukutaidossa vikaa? Erilaiset mielialaoireet ovat hyvin tavallinen vaihtarioire. Lisääntynyt itkuherkkyys on mielialaoire. Se voi hyvinkin loppua hormonilääkityksellä. Ja silloinhan voi helposti huomata, ettei kyse ole mistään syvällisestä viestistä tai ylipäänsä edes tunteesta, jota pitäisi pohtia.
Ja todellakin on erittäin ikävää, jos toinen itkee jatkuvasti. Se aiheuttaa ihmisestä ja tilanteesta riippuen huolta, ärsytystä, väsymystä tmv. Minusta on omaisiakin kohtaan väärin olla hoitamatta itseään ja ongelmiaan, jotka sitten kaatuvat muidenkin päälle.
On uskomattoman typerää olla käyttämättä hormonikorvaushoitoa. Se ei ole vaarallista vaan suojaa elimistöä monin tavoin. Valitettavasti naiset on virheellisin tiedoin peloteltu. Vähän niin kuin menneinä vuosikymmeninä pantattiin kipulääkkeitä synnytyksessä, koska luonnollisuus jne.
Joku tuolla väitti, että miehilläkin on vaihdevuodet. Ei ole. Testosteroni vähenee vähitellen hieman. Naisilla estrogeeni ja keltarauhashormoni loppuvat lähes täysin. Testosteroni vähenee meillä jo kolmekymppisestä ja sekin loppuu. Miehillä on estrogeenia viisi kertaa enemmän kuin postmenopausaalisilla naisilla. Jos miehelle tapahtuisi sama kuin naisilla, hän olisi sairaalahoidossa. Ilman testosteronia mies on väsynyt, masentunut, haluton ja hänen luustonsa ja lihaksistonsa surkastuu. Kuulostaako tutulta?
N55
Noniin, otappas lenzettoa pari suihkausta lisää, ehkä rauhotut ja luet enempi asiasta.
Et näytä tietävän mistään mutta osaat selittää pitkästi.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä (joku toinenkin taisi nimetä itsensä niin). Kiitos vastauksista (joista osa itketti minua). Usein on kyllä tosi tyhjä ja merkityksetön olo, joka saattaisi tarkoittaa että elämänmuutos olis paikallaan. Mutta en osaa määritellä missä on vika. Enkä aina edes tiedä miksi itkettää. Kun mulla on kaikki periaatteessa ok, en halua tehdä väkisin muutosta joka saattaisi viedä elämän ojasta allikkoon. Ja jotenki aattelen että hkh kuuluu asiaan vasta sitten kun tulee fyysistä ongelmaa. Elän terveellisesti jne ja fysiikkani on kunnossa. Ehkä vähän myöhemmin?! Ihmissuhteissa olis kyllä korjaamista, mutten voi yksin kaikkea ratkaista. Tähän asti olen pärjännyt näin, mutta miten tästä eteenpäin...? Mutta halusin täältä vain pientä tsemppiä ja sitä sain, kiitos.
Ja sille joka epäili mun kuormittavan läheisiäni, itken mieluummin salaa.
Sinulla on vakavasti elämää haittaava oire, joka voi aivan hyvin olla nimenomaan fyysinen. Miksi et mene lääkäriin ja ala etsiä ratkaisua? Mitä muuta pitäisi tapahtua?
Ja todennäköisesti sinulla on muitakin oireita. Valitse näistä: lisääntynyt vuoto ja alhainen ferritiini, korvien kutina, päänsärky, alhainen libido, nivel- ja lihaskivut, kipeät jalkapohjat, kuivat silmät ja muut limakalvot, omituiset ihotuntemukset, univaikeudet, väsymys, ahdistus, masennus, ärtymys, raivo, ohenevat hiukset, jäätynyt olkapää, lihaskato, lihominen ja/tai keskivartalolihavuus, tinnitus, aivosäkärit, vilu, kuumat aallot, muistihäiriöt, vaikeus löytää sanoja jne.
N55
Vierailija kirjoitti:
Niin turtuneet tunteet, että vaikeaa enää itkeä ylipäätään.
M42
Ikävä kuulla, toivon että asiat menee parampaan suuntaan elämässäsi. Kaikkea hyvää Sinulle!
N 56
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene gynekologille.
Mitä se genekologi niille tunteille voi? Mielialalääkkeilläkö ne pitäisi tukahduttaa?
Gynekologi määrää hormonikorvaushoitoa, ei mielialalääkkeitä.
Jos keski-ikäinen nainen alkaa yhtäkkiä vastoin entisiä tapojaan jatkuvasti itkeä ilman järjellistä syytä, kyse ei ole tunteista ja niiden terveestä ilmaisusta vaan kyse on esivaihdevuosioireesta tai vaihdevuosioireesta. Mielialahäiriö on yleinen vaihtarioire. Se saadaan hallintaan hormoneilla. Samalla säästyy sarkopenialta, osteoporoosilta, sydäntaudilta ja pitää virtsatiet ja muut limakalvot terveinä.
Mikään pakko ei ole kärsiä. Ja pilata samalla myös läheisten elämää.
Joo, tiedän kyllä, mutta se hkh ei auta itkuherkkyyteen, muihin vaihdevuosi vaivoihin kyllä. Ja millä tavalla itkeminen pilaa läheisten elämän?
Onko sulla lukutaidossa vikaa? Erilaiset mielialaoireet ovat hyvin tavallinen vaihtarioire. Lisääntynyt itkuherkkyys on mielialaoire. Se voi hyvinkin loppua hormonilääkityksellä. Ja silloinhan voi helposti huomata, ettei kyse ole mistään syvällisestä viestistä tai ylipäänsä edes tunteesta, jota pitäisi pohtia.
Ja todellakin on erittäin ikävää, jos toinen itkee jatkuvasti. Se aiheuttaa ihmisestä ja tilanteesta riippuen huolta, ärsytystä, väsymystä tmv. Minusta on omaisiakin kohtaan väärin olla hoitamatta itseään ja ongelmiaan, jotka sitten kaatuvat muidenkin päälle.
On uskomattoman typerää olla käyttämättä hormonikorvaushoitoa. Se ei ole vaarallista vaan suojaa elimistöä monin tavoin. Valitettavasti naiset on virheellisin tiedoin peloteltu. Vähän niin kuin menneinä vuosikymmeninä pantattiin kipulääkkeitä synnytyksessä, koska luonnollisuus jne.
Joku tuolla väitti, että miehilläkin on vaihdevuodet. Ei ole. Testosteroni vähenee vähitellen hieman. Naisilla estrogeeni ja keltarauhashormoni loppuvat lähes täysin. Testosteroni vähenee meillä jo kolmekymppisestä ja sekin loppuu. Miehillä on estrogeenia viisi kertaa enemmän kuin postmenopausaalisilla naisilla. Jos miehelle tapahtuisi sama kuin naisilla, hän olisi sairaalahoidossa. Ilman testosteronia mies on väsynyt, masentunut, haluton ja hänen luustonsa ja lihaksistonsa surkastuu. Kuulostaako tutulta?
N55
Noniin, otappas lenzettoa pari suihkausta lisää, ehkä rauhotut ja luet enempi asiasta.
Et näytä tietävän mistään mutta osaat selittää pitkästi.
No kerropa, mitä olet itse lukenut? Vaihdevuosia on vasta viime aikoina alettu kunnolla tutkia ja ottaa vakavasti. Nykyiset oikeat asiantuntijat, joihin suuri osa suomalaisista gynekologeista ei kuulu, ovat sitä mieltä, että hormonikorvaushoitoa kannattaa käyttää silloinkin, kun ei ole merkittäviä oireita. Koska esimerkiksi osteoporoosi etenee huomaamatta. Samoin sarkopenia. Hormonikorvaushoito vähentää suolistosyöpää ja sydäntautia. Epäillään, että se myös suojaa dementioilta.
Parhaillaan tutkitaan myös testosteronin lisäämistä hormonikorvaushoitoon. Sillä on todettu olevan paljon hyviä vaikutuksia mielialaan, jaksamiseen ja libidoon. Suomessakin on jo jonkin verran gynekologeja, jotka määräävät testosteronia.
Sinä tuskin tiedät mistään mitään.
En ymmärrä, miksi täällä vähätellään ap:n oiretta, joka selvästi aiheuttaa hänelle kärsimystä. On hullua olla kokeilematta hoitoa, joka todennäköisesti auttaisi. Vai kuinka kauan pitäisi jaksaa itkeä ja sinnitellä?
Ja joo, olen vihainen. Vihainen siitä, että lääketiede on jättänyt naiset yksin tämän asian kanssa. Kaksi sukupolvea on peloteltu kärsimään ilman hormonikorvaushoitoa.
N55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene gynekologille.
Mitä se genekologi niille tunteille voi? Mielialalääkkeilläkö ne pitäisi tukahduttaa?
Gynekologi määrää hormonikorvaushoitoa, ei mielialalääkkeitä.
Jos keski-ikäinen nainen alkaa yhtäkkiä vastoin entisiä tapojaan jatkuvasti itkeä ilman järjellistä syytä, kyse ei ole tunteista ja niiden terveestä ilmaisusta vaan kyse on esivaihdevuosioireesta tai vaihdevuosioireesta. Mielialahäiriö on yleinen vaihtarioire. Se saadaan hallintaan hormoneilla. Samalla säästyy sarkopenialta, osteoporoosilta, sydäntaudilta ja pitää virtsatiet ja muut limakalvot terveinä.
Mikään pakko ei ole kärsiä. Ja pilata samalla myös läheisten elämää.
Joo, tiedän kyllä, mutta se hkh ei auta itkuherkkyyteen, muihin vaihdevuosi vaivoihin kyllä. Ja millä tavalla itkeminen pilaa läheisten elämän?
Onko sulla lukutaidossa vikaa? Erilaiset mielialaoireet ovat hyvin tavallinen vaihtarioire. Lisääntynyt itkuherkkyys on mielialaoire. Se voi hyvinkin loppua hormonilääkityksellä. Ja silloinhan voi helposti huomata, ettei kyse ole mistään syvällisestä viestistä tai ylipäänsä edes tunteesta, jota pitäisi pohtia.
Ja todellakin on erittäin ikävää, jos toinen itkee jatkuvasti. Se aiheuttaa ihmisestä ja tilanteesta riippuen huolta, ärsytystä, väsymystä tmv. Minusta on omaisiakin kohtaan väärin olla hoitamatta itseään ja ongelmiaan, jotka sitten kaatuvat muidenkin päälle.
On uskomattoman typerää olla käyttämättä hormonikorvaushoitoa. Se ei ole vaarallista vaan suojaa elimistöä monin tavoin. Valitettavasti naiset on virheellisin tiedoin peloteltu. Vähän niin kuin menneinä vuosikymmeninä pantattiin kipulääkkeitä synnytyksessä, koska luonnollisuus jne.
Joku tuolla väitti, että miehilläkin on vaihdevuodet. Ei ole. Testosteroni vähenee vähitellen hieman. Naisilla estrogeeni ja keltarauhashormoni loppuvat lähes täysin. Testosteroni vähenee meillä jo kolmekymppisestä ja sekin loppuu. Miehillä on estrogeenia viisi kertaa enemmän kuin postmenopausaalisilla naisilla. Jos miehelle tapahtuisi sama kuin naisilla, hän olisi sairaalahoidossa. Ilman testosteronia mies on väsynyt, masentunut, haluton ja hänen luustonsa ja lihaksistonsa surkastuu. Kuulostaako tutulta?
N55
Noniin, otappas lenzettoa pari suihkausta lisää, ehkä rauhotut ja luet enempi asiasta.
Et näytä tietävän mistään mutta osaat selittää pitkästi.
No kerropa, mitä olet itse lukenut? Vaihdevuosia on vasta viime aikoina alettu kunnolla tutkia ja ottaa vakavasti. Nykyiset oikeat asiantuntijat, joihin suuri osa suomalaisista gynekologeista ei kuulu, ovat sitä mieltä, että hormonikorvaushoitoa kannattaa käyttää silloinkin, kun ei ole merkittäviä oireita. Koska esimerkiksi osteoporoosi etenee huomaamatta. Samoin sarkopenia. Hormonikorvaushoito vähentää suolistosyöpää ja sydäntautia. Epäillään, että se myös suojaa dementioilta.
Parhaillaan tutkitaan myös testosteronin lisäämistä hormonikorvaushoitoon. Sillä on todettu olevan paljon hyviä vaikutuksia mielialaan, jaksamiseen ja libidoon. Suomessakin on jo jonkin verran gynekologeja, jotka määräävät testosteronia.
Sinä tuskin tiedät mistään mitään.
En ymmärrä, miksi täällä vähätellään ap:n oiretta, joka selvästi aiheuttaa hänelle kärsimystä. On hullua olla kokeilematta hoitoa, joka todennäköisesti auttaisi. Vai kuinka kauan pitäisi jaksaa itkeä ja sinnitellä?
Ja joo, olen vihainen. Vihainen siitä, että lääketiede on jättänyt naiset yksin tämän asian kanssa. Kaksi sukupolvea on peloteltu kärsimään ilman hormonikorvaushoitoa.
N55
Kyllähän hormonikorvaushoitoa ehdotetaan usein jos ei ole terveydellistä estettä,esim sairastettu rintasyöpä.
Hormonikorvauahoito nostaa rintasyövän riskiä hieman, mutta vasta viiden vuoden päästä lääkityksen aloitettua.
Olen itse käyttänyt hormonikorvaushoitoa kohta kuusi vuotta. Äitini käytti varmasti noin 15 vuotta, ilman ongelmia.
T. N 56v
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä (joku toinenkin taisi nimetä itsensä niin). Kiitos vastauksista (joista osa itketti minua). Usein on kyllä tosi tyhjä ja merkityksetön olo, joka saattaisi tarkoittaa että elämänmuutos olis paikallaan. Mutta en osaa määritellä missä on vika. Enkä aina edes tiedä miksi itkettää. Kun mulla on kaikki periaatteessa ok, en halua tehdä väkisin muutosta joka saattaisi viedä elämän ojasta allikkoon. Ja jotenki aattelen että hkh kuuluu asiaan vasta sitten kun tulee fyysistä ongelmaa. Elän terveellisesti jne ja fysiikkani on kunnossa. Ehkä vähän myöhemmin?! Ihmissuhteissa olis kyllä korjaamista, mutten voi yksin kaikkea ratkaista. Tähän asti olen pärjännyt näin, mutta miten tästä eteenpäin...? Mutta halusin täältä vain pientä tsemppiä ja sitä sain, kiitos.
Ja sille joka epäili mun kuormittavan läheisiäni, itken mieluummin salaa.
Minulle on toiminut tapa, jossa listataan paperille turhia miettimättä asioita, joita haluaisin tehdä. Yksi omalla kohdalla toistuva mieliteko on meressä uiminen. Olen siis uinut enemmän meressä. Aistillista ja palauttavaa.
Voi tietysti olla, että listasta paljastuu jokin vaikeampikin asia, ehkä halu erota tai katkaista välit sinua huonosti kohtelevaan läheiseen. Mutta voi myös olla, että jokin yksinkertaisempi asia löytyy.
Ja tarkista niiden hormonien tarve myös, edelleen.
Halaus, jälleen
N47
Olen 50-vuotias ja koko ajan tekis mieli leipoa kaikkia lättyyn.