Lue keskustelun säännöt.
Miten on mahdollista, että mun kehitysvammaisella lapsellakin on parempi yleistieto kuin monella muulla?
16.09.2026 |
Todella tuskastuttavaa yrittää keskustella ihmisen kanssa, joka vähän väliä kysyy "täh, mikä se on?". Ihan kuin jotkut ihmiset eläisivät silmät kiinni.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvamma ei aina vaikuta älyyn. Voi olla pelkkä liikuntavammakin.
Ei, liikuntavammaa ei kutsuta kehitysvammaksi. Kehitysvamma tarkoittaa aina älyllistä kehitysvammaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvamma ei aina vaikuta älyyn. Voi olla pelkkä liikuntavammakin.
Jos henkilö puhuu epäselvästi ja kävelee huonosti, se ei tarkoita sitä etteikö ajatus olisi veitsen terävä. Aivot on sen verran monimutkaiset että siellä voi yhdessä osiossa olla pahakin vika ja toisessa homma toimii paremmin kuin perus insinöörillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikana ennen tiktokia oli tapana pyöräyttää wikipediassa satunnainen artikkeli esiin ja lukea se.
Luulen, että lukemisella ja videon katselulla on valtava ero kuinka aivot ottaa tietoa vastaan.
Videot katoaa päästä kuin unet.
Siis yäk, LUKEMINEN?! Wahuu videoiden tuijottaminen on paljon kivempaa.
t. brainrot nuari
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus aikana ennen tiktokia oli tapana pyöräyttää wikipediassa satunnainen artikkeli esiin ja lukea se.
Luulen, että lukemisella ja videon katselulla on valtava ero kuinka aivot ottaa tietoa vastaan.
Videot katoaa päästä kuin unet.
Siis yäk, LUKEMINEN?! Wahuu videoiden tuijottaminen on paljon kivempaa.
t. brainrot nuari
Eivät nuoretkaan ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Korkeakoulutus on älykkyyden mittari?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Tämä. Kertoo paljon ihmisestä jos haukkuu,nimittelee muita halventavasti esim.vammaiseksi. Monesti miettinyt millainen ihminen on näin tietämätön yleensäkin elämästä, erilaisista ihmisistä, sairauksista ym. Elääkö niin laput silmillä ettei ymmärrä mistään mitään ja elää omassa kuplassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Korkeakoulutus on älykkyyden mittari?
68% pistemäärä on noin 90 ja korkeakoulusta voi valmistua tälläisella keskitasoisella älykkyydellä. Pistemäärät alle 70 tai yli 100 ovat tilastollisesti harvinaisia ja edustavat ääripäitä mikä on selkeä osoitus, että korkeakoulutus ei vaadi kovin kummoista älykkyyttä. Suomen kansa on tunnetusti tyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Tämä. Kertoo paljon ihmisestä jos haukkuu,nimittelee muita halventavasti esim.vammaiseksi. Monesti miettinyt millainen ihminen on näin tietämätön yleensäkin elämästä, erilaisista ihmisistä, sairauksista ym. Elääkö niin laput silmillä ettei ymmärrä mistään mitään ja elää omassa kuplassaan.
Niinpä. Törkeitä tyyppejä esim. Lääkärit, jotka haukkuvat ihan kirjallisesti muita vammaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen täytyy ensin altistua säännöllisesti eri tilanteissa moninaiselle tiedolle ja sitten myös kiinnittää siihen edes jotain huomiota. Jos näin ei tapahdu, niin sitten ihan tavallisen fiksu ihminenkin voi olla todella tietämätön maailmasta.
Mun ystäväni on tutkijana ja kiinnostunut elämässään tasan kolmesta asiasta. Yksi on työnsä ja kaksi muuta harrastuksia. Hänellä ei ole mitään mielenkiintoa seurata tai tietää muita asioita. Jos sitten sellaisia asioita eteen tulee, niin hän kysyy apua tai vinkkiä, tyyliin "mitä mun pitää tehdä jos haluan vaihtaa kerrostaloasunnossani lavuaarin?"
Vaikuttaa siltä, että vaikka asian käy läpi hänen kanssaan, niin vuoden päästä hän on totaalisen unohtanut kaiken. Ollut lapsesta asti samanlainen.
Temppareista voi tietää kaiken vain katsomalla temppareita. Olisi mielenkiintoista tietää millaisia keskustelun avauksia ap tekee todellisuudessa. Jos hän kysyisi miten on mahdollista, että mun kehitysvammaisella lapsellakin on parempi yleistieto kuin monella muulla voisi olla että itselläni ainakin menisi jauhot vähän suuhun ja kysyin täh?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Korkeakoulutus on älykkyyden mittari?
68% pistemäärä on noin 90 ja korkeakoulusta voi valmistua tälläisella keskitasoisella älykkyydellä. Pistemäärät alle 70 tai yli 100 ovat tilastollisesti harvinaisia ja edustavat ääripäitä mikä on selkeä osoitus, että korkeakoulutus ei vaadi kovin kummoista älykkyyttä. Suomen kansa on tunnetusti tyhmää.
Pistemäärä 100 ei kyllä ole harvinainen, vaan erittäin yleinen. Sehän on väestön keskimääräinen tulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Ei, kehitysvammaiset ei ole samallalailla älykkäitä kuin kaikki muutkin, kun koko kehitysvamman määritelmä on alempi älykkyys. Ei ole korkeakoulutettuja kehitysvammaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Korkeakoulutus on älykkyyden mittari?
68% pistemäärä on noin 90 ja korkeakoulusta voi valmistua tälläisella keskitasoisella älykkyydellä. Pistemäärät alle 70 tai yli 100 ovat tilastollisesti harvinaisia ja edustavat ääripäitä mikä on selkeä osoitus, että korkeakoulutus ei vaadi kovin kummoista älykkyyttä. Suomen kansa on tunnetusti tyhmää.
100 ei todellakaan edusta ääripäätä, vaan päinvastoin. Se on keskiarvo.
68% maailman väestöstä on välillä 85 - 115.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla ei ole lasta, eikä ainakaan kehitysvammaista lasta. Koska jos olisi, et puhuisi hänestä noin alentavaan ja halveksuvaan sävyyn. Harva asia v:tuttaa minua yhtä paljon, kuin se, että kehitysvammaisuutta käytetään jonkinlaisena adjektiivina, kun halutaan sanoa toisesta jotain halventavaa. Vaikka tuo ei kosketa itseäni, niin kirjoitan niiden puolesta, joita tuo asia koskettaa.
Halventavasti? Juuri kerroin, että hän on fiksumpi kuin moni muu vaikka kaiken järjen mukaan hänen ei pitäisi olla.
Ap
Sinä ahtaat kehitysvammaiset ahtaaseen lokeroon. Eivät he ole mikään valokuvanäyttelyyn sopiva yhtenäinen ryhmä. Eivätkä Kaurismäen leffojen jaloja ääliöitä, vaan samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Eli jonossa seisoo myös vähemmän tyhmiä ja älykkäitä, juoppoja, korkeakoulutettuja, sairaita, iloisia, surullisia, koko ns maailman kirjo.
Kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia, mutta kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma, eli he nimenomaan eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin muutkin. Kehitysvammaisuuden diagnostinen ÄO-raja on perinteisesti noin 70. Toki heissä muuten näkyy koko ihmisyyden kirjo, mutta korkeakoulutettuja et heistä kyllä löydä.
Korkeakoulutus on älykkyyden mittari?
Mikä tässä on vaikeaa? Ihminen voi olla hyvinkin älykäs olematta korkeakoulutettu, mutta matalalla älykkyydellä varustettu ei voi korkeakouluttautua. Kehitysvammaisella on heikompi kyky abstraktiin ajatteluun, tiedon soveltamiseen, ongelmanratkaisuun, mielen teoriaan ja niin edelleen. Kyllä nämä näkyvät ihan konkreettisesti siinä mitä kehitysvammainen kykenee elämässään tekemään.
Muutama vuosi sitten joku matemaattisten aineiden opettaja puhui julkisuudessa siitä miten esim. ammattikouluissa yleisten aineiden osaamisen taso on laskenut. En muista, oliko lehtijutussa juuri hänen laatimansa tilasto siitä, mikä taso oppilailla eri osa-alueilla on.
Tein samat testit kehitysvammaiselle lapselleni, joka oli silloin n. 20-vuotias. Hän pärjäsi lähes kaikilla osa-alueilla paremmin kuin mikä oli siihen aikaan amislaisten keskiarvo. Luulen, että taso on laskenut senkin jälkeen.
En tällä leimaa amislaisia, ainoastaan viittaan kyseiseen tutkimukseen. Taso on laskenut myös korkeakouluissa, ja tulee laskemaan kuin lehmän häntä, koska nykyisin monet opiskelijat teettävät tehtävänsä tekoälyä hyödyntäen.
Jo vajaat 10v sitten tuttavani, joka on AMK:ssa opettajana, kertoi että opiskelijoiden taso etenkin kirjallisessa ilmaisussa on niin huono, että hän ei sen vuoksi haluaisi hyväksyä opinnäytetöitä. Tänä koski myös monia kantasuomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomuistitieto ei ole samaa kuin älykkyys.
Vaikea on älytä mitään, jos ei kykene muistamaan asioita.
Ap
Olen pärjännyt joltisenkinmoisia älynlahjoja vaativassa ammatissa. Silti minun on erittäin vaikea muistaa asioita, jotka eivät kiinnosta, joita en tarvitse ja joita ei voi päätellä mistään. Esimerkkinä vaikka lintujen tunnistaminen ja maantieto. Joku voi pitää minua aivan uunona kun en erota naakkaa variksesta, enkä tiedä Suomen vesistöistä kuin suurimmat järvet.
Sinä sentään osaat nimetä useamman linnun, ei niiden tuntomerkkejä tarvitse ulkoa osata, ja tiedät suurinpiirtein mitä järviä Suomessa on.
Ap
Kiitos sympatiasta. Nuo tulivat ensimmäisinä mieleen, siitä kun muistan kouluaikoina turhautuneeni knoppitiedon kanssa. Että miksi se ei pysy päässä, vaikka matematiikka yms. rakenteinen tieto pysyy. Oli vielä kolmaskin asia jonka pänttäämistä inhosin: historia. Siitä varmaan joku aiheesta kiinnostunut pystyykin rakentamaan loogisia kokonaisuuksia, näkemään metsän puilta ja sen myötä muistamaan yksityiskohdatkin. Minä en pystynyt, ja siksi aihe näyttäytyi sekavana vuosilukujen, sotien ja mahtihenkilöiden nimien puurona.
Siten, että lapsesi ei ole oikea kehitysvammainen.
Itselläni katoaa aina kadunnimet tyystin, koska ne ovat niin sattumanvaraisia (eikä oikeastaan edes kiinnosta muistaa). Puolisoni puhuu jostain paikasta, ja mainitsee usein jotain "ollaanhan me käyty siellä aiemminkin, se on siinä Myllykadulla". Kyllä mä tiedän, että keskustassa on Myllykatu, mutta en pysty paikallistamaan, että mikä se niistä monista samanlaisista kaduista oikein on.
Yksittäisissä asioissa kysymys lienee tavasta ajatella, kiinnostuksesta ja siitä mihin nyt yleensä huomio kiinnittyy.