Lue keskustelun säännöt.
Ryhmäpsykoterapia on yhtä luottamuksellista kuin Facebookin ryhmissä avautuminen
14.09.2026 |
Virallisesti kaikki sitoutuvat sekä ryhmissä että Facebookissa noudattamaan salassapitovelvollisuutta, mutta eihän taviksille ole yleensä mitään seurauksia siitä, jos juoruilee tuttavistaan.
Ryhmän ylläpitäjälle ammattihenkilönä toki seurauksia voi tulla, mutta se ryhmän jäsen tuskin koskaan jää kiinni siitä, että kertoi tutuilleen jollain jäsenellä olevan tietynlaisia ongelmia.
Itse en avaudu vertaistuellisesti missään kuin korkeintaan anonyymina, koska luottamuksellisuus ei taattu.
Kommentit (21)
Taitaa olla vähän samanlaita kuin vertaistukitapaamiset. Olin aikoinaan vanhempansa menettäneieen lasten sururyhmässä missä yksi aggressiivinen tyttö syytti muita siitä ertä näillä on vielä toinen vanhemmista elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ei sovi minulle olen liian itsekeskeinen ihminen ja jos minulla on sama ongelma niin ei kiinnosta muiden kokemukset.haluan jakamattoman huomion ja empatiaa, mutta terapiassa ei haleja ja empatiaa saa.
Totta. Vähän tuntuu siltä että näistä kaikenmaailman terapioista on ihmisille enemmän haittaa ja stressiä kuin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
no ei sovi minulle olen liian itsekeskeinen ihminen ja jos minulla on sama ongelma niin ei kiinnosta muiden kokemukset.haluan jakamattoman huomion ja empatiaa, mutta terapiassa ei haleja ja empatiaa saa.
Olen ollut ryhmäpsykoterapiassa, jossa yksi henkilö sieppasi koko ryhmän kun hänellä oli valtava tarve käsitellä eroaan.
Ryhmän teemana ei ollut ero, mutta sitä siellä sitten käsiteltiin kun vetäjät eivät kehdanneet rajata puheenvuoroja.
En olisi jaksanut miettiä omien murheiden lisäksi toisten ongelmia.
Olen ollut päihteetön nyt 11 vuotta. Aikoinaan kävin vertaistuen piirissä, ja aika sairaita, parantumattomasti pershäröisiä, tapauksia siellä pyöri sen verran että ei tulisi mieleenkään enää nykyään avautua asioistaan missään tuollaisessa ryhmässä. Ja valitettavasti täysin rikki olevilta ihmisiltä usein puuttuu sellaista tervettä varovaisuutta. Vertaistuessa todellakin on omat ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei sovi minulle olen liian itsekeskeinen ihminen ja jos minulla on sama ongelma niin ei kiinnosta muiden kokemukset.haluan jakamattoman huomion ja empatiaa, mutta terapiassa ei haleja ja empatiaa saa.
Olen ollut ryhmäpsykoterapiassa, jossa yksi henkilö sieppasi koko ryhmän kun hänellä oli valtava tarve käsitellä eroaan.
Ryhmän teemana ei ollut ero, mutta sitä siellä sitten käsiteltiin kun vetäjät eivät kehdanneet rajata puheenvuoroja.
En olisi jaksanut miettiä omien murheiden lisäksi toisten ongelmia.
Jälkikäteen ihmettelen miksei vetäjä alkanut suositella tälle henkilölle tilalle intensiivisempää yksilöterapiaa, kun ei tuollainen ryhmä tue tarpeeksi jos on haastava elämäntilanne.
Siellä sitten kaikki kuuntelivat ne kerrat pääosin tämän yhden kipuiluja. Oli oikeasti aika kuormittavaa eikä kukaan tainnut oikein osata sanoa mitään vertaistuellista, kun eivät olleet itse tuossa tilanteessa.
Itse kuulun Facebookissa velallisten tukiryhmään, mutta en halua sinne kirjoittaa mitään ongelmistani koska siellä ei voi kirjoittaa nimettömänä. Ryhmässä on tuttuja ihmisiä ja sellaisia jotka asuu samalla paikkakunnalla. En halua muiden tietoon miten pahoissa veloissa olen ja että olen ulosotossa. Siellä lässytetään, että ei tällaisia tarvitse hävetä, mutta ei näytä menevän jakeluun, että ei kaikki halua tuollaisia muiden tietoon. Asun pienellä alle 5000 asukkaan paikkakunnalla.
Toinen ryhmä on eroryhmä jossa ei myöskään voi kirjoittaa nimettömästi. En nyt varsinkaan halua sinne kirjoittaa omista asioistani ja murheistani koska huomasin siellä olevan erään toimittajan joka asuu tällä samalla paikkakunnalla. Ei ole eronnut vaan ollut naimisissa vuosikymmeniä. Juu ei kiitos mun asioita kyseisen rouvan silmien eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vähän samanlaita kuin vertaistukitapaamiset. Olin aikoinaan vanhempansa menettäneieen lasten sururyhmässä missä yksi aggressiivinen tyttö syytti muita siitä ertä näillä on vielä toinen vanhemmista elossa.
Kävin kerran sellaisessa sururyhmässä, jonka vetäjä idealisoi kuollutta siinä määrin, että elämä oli vuosikymmeniksi täysin pysähtynyt menetyksen jälkeen. Se oli aika hätkähdyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Vähän tuntuu siltä että näistä kaikenmaailman terapioista on ihmisille enemmän haittaa ja stressiä kuin hyötyä.
Se on, kun pitäisi olla joka viikko tiettyyn kellonaikaan valmis työstämään traumojaan ja puhumaan vaikeista asioista. Ihminen ei ole mikään robotti. Tosi monet psykoterapeutit ovat myös täysin ammattitaidottomia ja pilaavat asiakkaan elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua yritettiin saada tuollaiseen ryhmään kun sairastuin skitsofreniaan. Onneksi en mennyt. Kiinnostaa ihan saatanasti toisten hullujen avautumiset.
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun Facebookissa velallisten tukiryhmään, mutta en halua sinne kirjoittaa mitään ongelmistani koska siellä ei voi kirjoittaa nimettömänä. Ryhmässä on tuttuja ihmisiä ja sellaisia jotka asuu samalla paikkakunnalla. En halua muiden tietoon miten pahoissa veloissa olen ja että olen ulosotossa. Siellä lässytetään, että ei tällaisia tarvitse hävetä, mutta ei näytä menevän jakeluun, että ei kaikki halua tuollaisia muiden tietoon. Asun pienellä alle 5000 asukkaan paikkakunnalla.
Toinen ryhmä on eroryhmä jossa ei myöskään voi kirjoittaa nimettömästi. En nyt varsinkaan halua sinne kirjoittaa omista asioistani ja murheistani koska huomasin siellä olevan erään toimittajan joka asuu tällä samalla paikkakunnalla. Ei ole eronnut vaan ollut naimisissa vuosikymmeniä. Juu ei kiitos mun asioita kyseisen rouvan silmien eteen.
Kaikki eivät tunnu ymmärtävän ettei kyse ole häpeästä jos ei ole halua kaikkien tietävän omista asioista.
Ei ole mitään hyötyä siitä, että joku randomi esimerkiksi tietää että henkilötietosi löytyvät pimeästä internetistä. Jotain haittaa niillä saattaa silti pystyä tekemään, vaikka olisi parhaansa mukaan yrittänyt suojautua.
- Vastaamon uhri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Vähän tuntuu siltä että näistä kaikenmaailman terapioista on ihmisille enemmän haittaa ja stressiä kuin hyötyä.
Se on, kun pitäisi olla joka viikko tiettyyn kellonaikaan valmis työstämään traumojaan ja puhumaan vaikeista asioista. Ihminen ei ole mikään robotti. Tosi monet psykoterapeutit ovat myös täysin ammattitaidottomia ja pilaavat asiakkaan elämän.
En minä ainakaan joka kerralla puhunut vaikeimmista asioista ja se oli täysin ok. Oletkohan terapiassa käynytkään, jos noin ajattelet. Varsinkaan alkuvaiheessa ei ole tarkoitus syöksyä syvään päähän, vaan harjoitella ahdistuksen kanssa pärjäämistä ja oman olon maadoittamista. Tämä siis yksilöterapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vähän samanlaita kuin vertaistukitapaamiset. Olin aikoinaan vanhempansa menettäneieen lasten sururyhmässä missä yksi aggressiivinen tyttö syytti muita siitä ertä näillä on vielä toinen vanhemmista elossa.
Ehkä sitä hävetti kun oli ryssinyt koko perhe-elämänsä ja joutunut tekemisiin lastensuojelun ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Vähän tuntuu siltä että näistä kaikenmaailman terapioista on ihmisille enemmän haittaa ja stressiä kuin hyötyä.
Se on, kun pitäisi olla joka viikko tiettyyn kellonaikaan valmis työstämään traumojaan ja puhumaan vaikeista asioista. Ihminen ei ole mikään robotti. Tosi monet psykoterapeutit ovat myös täysin ammattitaidottomia ja pilaavat asiakkaan elämän.
En minä ainakaan joka kerralla puhunut vaikeimmista asioista ja se oli täysin ok. Oletkohan terapiassa käynytkään, jos noin ajattelet. Varsinkaan alkuvaiheessa ei ole tarkoitus syöksyä syvään päähän, vaan harjoitella ahdistuksen kanssa pärjäämistä ja oman olon maadoittamista. Tämä siis yksilöterapiassa.
Kaikki eivät saa hyvää terapeuttia.
Olin ryhmäterapiassa, jossa yksi myönsi raiskanneen vaimonsa.
Vierailija kirjoitti:
Minua yritettiin saada tuollaiseen ryhmään kun sairastuin skitsofreniaan. Onneksi en mennyt. Kiinnostaa ihan saatanasti toisten hullujen avautumiset.
Sehän oli mielenkiintoista. Tajusi ettei itsellä mitään hätää olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Vähän tuntuu siltä että näistä kaikenmaailman terapioista on ihmisille enemmän haittaa ja stressiä kuin hyötyä.
Oli paljon hyötyä. Tajusin murehtineeni pienistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei sovi minulle olen liian itsekeskeinen ihminen ja jos minulla on sama ongelma niin ei kiinnosta muiden kokemukset.haluan jakamattoman huomion ja empatiaa, mutta terapiassa ei haleja ja empatiaa saa.
Olen ollut ryhmäpsykoterapiassa, jossa yksi henkilö sieppasi koko ryhmän kun hänellä oli valtava tarve käsitellä eroaan.
Ryhmän teemana ei ollut ero, mutta sitä siellä sitten käsiteltiin kun vetäjät eivät kehdanneet rajata puheenvuoroja.
En olisi jaksanut miettiä omien murheiden lisäksi toisten ongelmia.
Meillä jokainen sai puhua itselle tärkeästä asiasta. Ei rajattu puheita mihinkään teemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei sovi minulle olen liian itsekeskeinen ihminen ja jos minulla on sama ongelma niin ei kiinnosta muiden kokemukset.haluan jakamattoman huomion ja empatiaa, mutta terapiassa ei haleja ja empatiaa saa.
Olen ollut ryhmäpsykoterapiassa, jossa yksi henkilö sieppasi koko ryhmän kun hänellä oli valtava tarve käsitellä eroaan.
Ryhmän teemana ei ollut ero, mutta sitä siellä sitten käsiteltiin kun vetäjät eivät kehdanneet rajata puheenvuoroja.
En olisi jaksanut miettiä omien murheiden lisäksi toisten ongelmia.
Meillä jokainen sai puhua itselle tärkeästä asiasta. Ei rajattu puheita mihinkään teemaan.
Ok, tuo nyt kuitenkin oli tietyn teeman ympärillä toimiva psykoterapiaryhmä, joka käytännössä sitten muuttui yhden henkilön yksilöterapiaksi muiden kuunnellessa sivusta.
Ryhmäpsykoterapiaa suositellaan, kun se on edullista järjestää, mutta osallistujan näkökulmasta se ei ole mikään riskitön vaihtoehto yksilöterapialle.