4 poikaa, 0 tyttöä = lapsettomuus

Ajat on näemmä muuttuneet, ennen vanhaan tilanne oli just päinvastoin!  Vain pojat oli jotain ja tytöt ei niinkään. Pojat jäi pitämään kotitilaa, tytöt naitiin muualle. Oli oikein sanonta:" Tyttö tuli, tyhjä tuli."

Pojassa on munaa! 😊

- yhden tytön ja kahden pojan onnellinen äiti

Vierailija kirjoitti:

Ajat on näemmä muuttuneet, ennen vanhaan tilanne oli just päinvastoin!  Vain pojat oli jotain ja tytöt ei niinkään. Pojat jäi pitämään kotitilaa, tytöt naitiin muualle. Oli oikein sanonta:" Tyttö tuli, tyhjä tuli."

Pitää vielä tänäkin päivänä paikkansa. Suurin osa naisista ottaa naimisiin mennessä miehen sukunimen käyttöönsä, minkä myötä naisen sukunimen kulku niin sanotusti katkeaa. Miehen suku jatkaa nimen kantamista, sillä avioliitossa syntyneet lapset saavat useimmiten miehen sukunimen käyttöönsä.

Mitäs ihmeellistä tuossa on että haluaa tytön jos on pelkkiä poikia perheessä? Kautta maailman historian on miehet halunneet poikalapsia ja tyttö on ollut monille pettymys. Kiinassa jopa surmattiin tarkoituksella tyttösikiöitä

Miksei adoptoi tyttöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla naisella oli selvästi päässä jotain vikaa. Lisäksi tuo keissi on selvästi opetus siitä että jotkut saavat jostakin syystä vain yhden sukupuolen lapsia. Kun nainen oli helposti raskautuva ja kohtuun siirrettiin kaksi tyttöalkiota joista ei kumpikaan selvinnyt niin homma on aika selvä. 

Minulla on kaksi tyttöä ja kaksi keskenmenoa, äidillänikin on vain tyttöjä ja hänelläkin on ollut useampi keskenmeno. Väkisinkin pistää miettimään olivatko ne kesken menneet poikia.

Miehen spermasta se sukupuoli johtuu. Etkö tätäkään perusasiaa ole oppinut koulussa?

Josta tuli mieleen voiko poika- ja tyttösiittiöt erottaa toisistaan? Että olisi vain jompaa kumpaa. Onko naisvihaajan siittiöt vain poikia?

Pojat on elämän suola, tytöt sen kuona.

Vierailija kirjoitti:

Pojat on elämän suola, tytöt sen kuona.

#naisvihanäkyväksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajat on näemmä muuttuneet, ennen vanhaan tilanne oli just päinvastoin!  Vain pojat oli jotain ja tytöt ei niinkään. Pojat jäi pitämään kotitilaa, tytöt naitiin muualle. Oli oikein sanonta:" Tyttö tuli, tyhjä tuli."

Pitää vielä tänäkin päivänä paikkansa. Suurin osa naisista ottaa naimisiin mennessä miehen sukunimen käyttöönsä, minkä myötä naisen sukunimen kulku niin sanotusti katkeaa. Miehen suku jatkaa nimen kantamista, sillä avioliitossa syntyneet lapset saavat useimmiten miehen sukunimen käyttöönsä.

Miks muuten tätä ei ole sukunimi hässäkkää uudistettu vieläkään vaan pidetty vanhanaikaista?

En haluaisi olla tuon poika 

Tytössä on isompi vastuu kuin pojassa. Varsinkin teini-iässä. Yllätysraskaus voi pilata niin tytön kuin vanhempien koko elämän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakeutui lapsettomuuteen erikoistuneelle psykologille ja pettyi kun psykologi ei heti ymmärtänyt täydellisesti 🤭

Taisi olla onni, ettei tyttöä tullut, kuvitella jos se Pietarissa tehty tyttö ei olisi täyttänyt äitinsä kuvitelmia tytön äitiydestä.

Meillä on suvussa tällainen rimpsuista unelmoinut ”tytön äiti” -äiti, joka onnellisesti saikin tyttären kahden pojan jälkeen. Tyttö kulki siilitukassa ja lätkäkamoissa ja päätyi korjaamaan sukupuolensa. Tämä vuosituhannen vaihteessa. Elelee nykyisin perheenisänä aivan eri puolella Suomea kuin äitinsä. 

Omien haaveiden heijastaminen lapseen on aina haitallista. Onneksi se epäonnistuu usein. 

Hassua, minä taas tunnen erään lapsen, joka oli se perheen kovasti odotettu biologinen poika monen väheksytyn tytön jälkeen, ja nykyään hänkin on nainen.

Tällä palstalla aina väitetään, että sukupuolineutraali tai sukupuolisensitiivinen kasvatus pistää lapsilta pään sekaisin, mutta ainakin sinun ja minun lähipiirissä se on mennyt juuri päinvastoin. 

Tästä keissistä tulee mieleen myös erään julkkiksen perhe. Saivat useamman pojan ja myönsivät vielä että koska tyttöä niin kovasti halusivat niin olivat sopineet tekevänsä lapsia niin kauan että tulee tyttö. Ja tyttö tuli, oliko kuudes lapsi vai miten, ja siihen lopettivat. 

Mielestäni aivan kamalaa ja häiriintynyttä että sille biologialle annetaan tuollainen merkitys kun jokainen on yksilö ja pitäisi kohdata aivan muun kuin sukupuolen kautta. Kyllä tuossa on pakkomielle johonkin mielikuvaan tytöstä tai pojasta ja joku selitys sille on. Omassa lähipiirissä on pari esimerkkuä että on ollut toisinpäin - lapsia on tehty niin kauan että on tullut poika. 

Kyllä itsellä herää paljon kysymyksiä mitä haluaisin kysyä näiltä, että mitä asioita he niin kuin konkreettisesti ajattelee sen sukupuolen tuovan tai vaihtoehtoisesti vievän pois? Se lapsi ei todellakaan ole välttämättä lainkaan sitä mitä vanhempi toivoo eikä sitä saa mieleisekseen taivutettua. Onko näillä ihmisillä joku kehitys jäänyt kesken itsellä ja halutaan uudelleenelää tai käsitellä lapsen kautta jotain. Tällaisia ihmisiähän on, joilla lapsiin liittyy pakkomielteitä ja joillain se kohdistuu sukupuoleen.

Eräs entinen ystävä sanoi ihan 2000 luvun puolella että kyllä ensimmäisen lapsen olisi hyvä olla poika. Oli itse silloin vain parikymppinen kun haaveili ja suunnitteli perhettä. No, tytön sai ensimmäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Miksei adoptoi tyttöä?

Adoptoidessa ei saa ennalta valita sukupuolta. Tai saa, mutta se tekee ennestäänkin todella pitkästä ja kalliista prosessista vielä pitemmän. Lisäksi käytännössä sukupuolen valinta on mahdollista vain kansainvälisessa adoptiossa (eikä yleensä siinäkään lopulta onnistu), missä on omat eettiset ongelmansa ja joka on nykyään ylipäätään hyvin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakeutui lapsettomuuteen erikoistuneelle psykologille ja pettyi kun psykologi ei heti ymmärtänyt täydellisesti 🤭

Taisi olla onni, ettei tyttöä tullut, kuvitella jos se Pietarissa tehty tyttö ei olisi täyttänyt äitinsä kuvitelmia tytön äitiydestä.

Meillä on suvussa tällainen rimpsuista unelmoinut ”tytön äiti” -äiti, joka onnellisesti saikin tyttären kahden pojan jälkeen. Tyttö kulki siilitukassa ja lätkäkamoissa ja päätyi korjaamaan sukupuolensa. Tämä vuosituhannen vaihteessa. Elelee nykyisin perheenisänä aivan eri puolella Suomea kuin äitinsä. 

Omien haaveiden heijastaminen lapseen on aina haitallista. Onneksi se epäonnistuu usein. 

Tätä tullaan nyt alapeukuttamaan helvettiin asti, mutta mun esikoinen on poika, ja tokasta toivoin mielettömästi, epätoivoisesti, tyttöä. En osaa sanoa miksi, en minkään rimssujen takia tms. Sain tytön ja olin NIIN onnellinen, ja olen edelleenkin joka ikinen päivä niin onnellinen hänestä ja siitä, että saan olla myös tytön äiti. Hän on jo teini, ei ole mikään prinsessatyyppi, eikä myöskään mini-me, enkä sellaista toivonutkaan. Halusin vain oman tyttären, ihan millaisen vain. Anteeksi nyt vaan. En tiedä miksi. Olen ihan terve ihminen, ei mt-ongelmia, 26v avioliitto, töissä käyn eikä sielläkään ongelmia. Silti minulla oli tämä pakkomielle.

Vierailija kirjoitti:

Tytössä on isompi vastuu kuin pojassa. Varsinkin teini-iässä. Yllätysraskaus voi pilata niin tytön kuin vanhempien koko elämän

Juurikin päinvastoin. Kolme tyttöä ja yksi poika. Voin todeta että aika helppo elämä kaikkineen ja helpot lapset.  Nyt aikuisia ja käyneet opinnot pitkälle , ei huolta. 

"Alkoi kriisi. Kaikki eivät pidä siitä, kun sanon näin, mutta uskon, että siinä surussa on jotain samaa kuin lapsettomalla. On ajatellut elämältä jotain, mikä ei koskaan toteudukaan" 

Tuntuu melko pahalta kuulla tuollaista kun itse olen vastentahtoisesti lapseton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei adoptoi tyttöä?

Adoptoidessa ei saa ennalta valita sukupuolta. Tai saa, mutta se tekee ennestäänkin todella pitkästä ja kalliista prosessista vielä pitemmän. Lisäksi käytännössä sukupuolen valinta on mahdollista vain kansainvälisessa adoptiossa (eikä yleensä siinäkään lopulta onnistu), missä on omat eettiset ongelmansa ja joka on nykyään ylipäätään hyvin vaikeaa.

Ja näinköhän adoptioon edes hyväksyttäisiin sellaista hakijaa, jonka motiivina olisi vain se, että tyttö pitää saada ja pojat on yhtä tyhjän kanssa. Ei ainakaan kovin tasapainoiselta lähtökohdalta kuulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajat on näemmä muuttuneet, ennen vanhaan tilanne oli just päinvastoin!  Vain pojat oli jotain ja tytöt ei niinkään. Pojat jäi pitämään kotitilaa, tytöt naitiin muualle. Oli oikein sanonta:" Tyttö tuli, tyhjä tuli."

Pitää vielä tänäkin päivänä paikkansa. Suurin osa naisista ottaa naimisiin mennessä miehen sukunimen käyttöönsä, minkä myötä naisen sukunimen kulku niin sanotusti katkeaa. Miehen suku jatkaa nimen kantamista, sillä avioliitossa syntyneet lapset saavat useimmiten miehen sukunimen käyttöönsä.

Miks muuten tätä ei ole sukunimi hässäkkää uudistettu vieläkään vaan pidetty vanhanaikaista?

Ihan vapaaehtoinen valinta.

Kuka nyt tyttöä haluais? 🤮