Kun havaitset " kemiaa" - mitä teet?
Tapaan työasioissa säännöllisesti erästä tyyppiä, jonka kanssa synkkaa loistavasti. Välillämme on ns. kemiaa. Olen naimisissa, hänellä on tyttöystävä. Miten näihin tapaamisiin pitäisi suhtautua? Hyväksyä kemia osaksi vuorovaikutustamme (sisältää ehkä hippusen flirttiä), vai koittaa olla todella asiallinen, ehkä jopa etäisen tuntuinen.
Ts. kun en voi mitään sille, mitä koen, niin miten siihen suhtaudun, jotta toimisin mahdollisimman " oikein" . Mitään aikeita edetä pidemmälle ei todellakaan ole, mutta vaikka tapaamiset ovat todella hauskoja, toisaalta koen syyllisyyttä tästä " kemiasta" .
Onpa vaikeaselkoista! Jos kuitenkin tunnistat tilanteessani jotain itse kokemaasi, kerro, miten olet suhtautunut/toiminut.
Kommentit (3)
Eli nautin tunteesta ja seurasta sen hetken, mutta pidemmälle en mene. Olen valinnut aviomieheni jonka kanssa lapsia ja sitä en riskeeraa kenenkään vuoksi. Pettäessään pettää myös lapsensa. Jos huomaan toisen pyrkivän pidemmälle, hankkiudun etäiseksi.
Elämässä tulee vastaan ihmisiä ja tilanteita jotka luovat mahdollisuuden pettämiselle. Onneksi ihmisellä on vapaa valinta päättää teoistaan. Rakastan miestäni ja hoidan su
mutta jos siirryt " fysiikkaan" eli tekojen tasolle, morkkis on armoton... tiedän kokemuksesta.
Ei siitä varmaan mitään haittaakaan kummankaan teidän suhteille ole, luulisin. Vai onko tämä mies kovinkin nuori, kun puhuit TYTTÖystävästä? Nuoremman puoleiset tytöt vois vaikka mustiksia ollakin.
Harmittomalle kuulostaa, eritoten jos et meinannut miestäsi pettää käytännössä.