Ihmiset utelevat terveydestä

Vierailija kirjoitti:

Höpö löpö. Kukaan tuollaisia tarkkaile. Joku yksittäinen  henkiö voi tietenkkn ottaa asiakseen jos haluaa ja jaksaa 

Ja siis mikä siis on tilanteesi? Saat siis jotain Kela etuutta? Mitä tarkoittaa pysyvästi pois?

Eläkkeellä? Sairaseläkkeellä? Jos olet tuollaisella voi joku ihmetellä mikä on? 

Työtönhän voi olla  vaikka kuinka terve mt puolella ja fyysisestikin ja kuitenkin vaan kotona. 

Mistä sinä sen tiedät? Et voi dumata toisen kokemusta. Sitäpaitsi itsekin kirjoitat että eläkkeellä oloa voidaan ihmetellä. 

Jos on nuori ihminen niin aivan varmasti sitä ihmetellään.

Outoja kavereita/tuttavia sulla

Sano, että näkemys ja päätös on lääkärin, ei omani eikä (varsinkaan) sinun.

Minulla on montakymmentä vuotta ollut vastaava tilanne.
Ja saman ongelman kanssa edelleen olen.
Eivät ne usko mitään, jotka eivät edes halua uskoa.
Monet haluavat tyrmätä ja vähätellä. Kuittaavat sanomalla, että mistä he tietävät, vaikka heilläkin olisi vastaava vamma. (Mistäkö? No ihan tutkimuksista!) Ja heilläkin on sitä, tätä ja tuota, mutta ovat aina olleet niin sinnikkäitä, että ovat "kaikesta huolimatta" töissä.
Jne.

Nyt aikojen jälkeen olen saanut rakennettua tietyn suojamuurin. Ihan sama mitä uskovat tai ovat uskomatta.
Minulla on tämä syvä suru omasta työkyvyttömyydestä ja pyrin välttämään sitä, että sitä surua raadellaan kuin raatoa ja paiskotaan päin naamaa.
Saatan kertoa faktat, mutta en lähde enää tilivelvollisuuslinjalle.

Vierailija kirjoitti:

Outoja kavereita/tuttavia sulla

Mun ystävä on eläkkeellä(ei mt-sairaus) ja voin kertoa että hän saa kamalia kommentteja ja vähättelyä.

Olen ollut työtön jo monta vuotta, eikä ole kyselty mitään. En ole katkaissut  välejä kehenkään. 
Välit eivät ole menneet poikki  kehenkään varsinaisesti 

Ainoastaan isäni muutti toiseen maanosaan kun vanhemmat erosivat ja jäin tai siis jättäydyin työttömäksi. mutta  sehän  ei pitöisi mitenkään liittyä työttömyyteen, eikä välimme ole katkenneet vaikka hieman joutunut ihmettelemään radikaalia muuttoa miin kauas aikoinaan. . 

Olen ollut tekemisissä  vain oman perheeni kanssa myös ennen työttömyyttä, joten  ei muutosta. Miehen tuttavat (osa perhetuttuja) kaikkosivat kyllä tuossa suunnilleen samoihin aikoihin kun jäin työttömäksi, mutta ei kai  sillä  tuon työttömyyden kanssa tekemistä ole mitenkään? 

Ai niin ja olin kyllö ihan työssä kokopäiväisesti 20 vuotta. Olin tuolloin perheellinen eli lapsia jo 2. Myöhemmin 2 lisää. 
Tiedän mitä onnkim on lapsia ja köy töissä, kuten myös mitä on laiskotella kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut työtön jo monta vuotta, eikä ole kyselty mitään. En ole katkaissut  välejä kehenkään. 
Välit eivät ole menneet poikki  kehenkään varsinaisesti 

Ainoastaan isäni muutti toiseen maanosaan kun vanhemmat erosivat ja jäin tai siis jättäydyin työttömäksi. mutta  sehän  ei pitöisi mitenkään liittyä työttömyyteen, eikä välimme ole katkenneet vaikka hieman joutunut ihmettelemään radikaalia muuttoa miin kauas aikoinaan. . 

Olen ollut tekemisissä  vain oman perheeni kanssa myös ennen työttömyyttä, joten  ei muutosta. Miehen tuttavat (osa perhetuttuja) kaikkosivat kyllä tuossa suunnilleen samoihin aikoihin kun jäin työttömäksi, mutta ei kai  sillä  tuon työttömyyden kanssa tekemistä ole mitenkään? 

Ai niin ja olin kyllö ihan työssä kokopäiväisesti 20 vuotta. Olin tuolloin perheellinen eli lapsia jo 2. Myöhemmin 2 lisää. 
Tiedän mitä onnkim on lapsia ja köy töissä, kuten myös mitä on laiskotella kotona. 

Eli siis mikä sairaus sulla on? Mikä siis aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut työtön jo monta vuotta, eikä ole kyselty mitään. En ole katkaissut  välejä kehenkään. 
Välit eivät ole menneet poikki  kehenkään varsinaisesti 

Ainoastaan isäni muutti toiseen maanosaan kun vanhemmat erosivat ja jäin tai siis jättäydyin työttömäksi. mutta  sehän  ei pitöisi mitenkään liittyä työttömyyteen, eikä välimme ole katkenneet vaikka hieman joutunut ihmettelemään radikaalia muuttoa miin kauas aikoinaan. . 

Olen ollut tekemisissä  vain oman perheeni kanssa myös ennen työttömyyttä, joten  ei muutosta. Miehen tuttavat (osa perhetuttuja) kaikkosivat kyllä tuossa suunnilleen samoihin aikoihin kun jäin työttömäksi, mutta ei kai  sillä  tuon työttömyyden kanssa tekemistä ole mitenkään? 

Ai niin ja olin kyllö ihan työssä kokopäiväisesti 20 vuotta. Olin tuolloin perheellinen eli lapsia jo 2. Myöhemmin 2 lisää. 
Tiedän mitä onnkim on lapsia ja köy töissä, kuten myös mitä on laiskotella kotona. 

Kuinka työttömyys liittyy ap aloitukseen? Hänhän on pysyvästi työkyvytön eli sairas.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä myös krooninen sairaus. Ihmiset eivät tosiaan ymmärrä, että vaikka näytät terveeltä päältäpäin kivut ja uupumus voivat olla todella pahat. Samaten ei ymmärretä että toisina päivinä pystyy tekemään enemmän kuin toisina.  

Täällä täysin sama tilanne. Jaksamista kaikille! <3 Ja yrittäkää vain sulkea korvanne törpöiltä kyselyiltä ja kommenteilta. Kertoa ja selittää ei kannata, sen olen huomannut!

Ihmiset tykkäävät spekuloida ja juoruta. 

Ei kukaan älykäs edes kuuntele mitään huhuja jonkun trrveydentilasta. Hilpeää kun ja jos ei  suorasn olla henkilön kanssa tekemisissä ja kuunnellaan vaan huhuja. 

Ihmiset on kyllä joskus typeriä. Mieti joku napakka vastaus, esim että en näitä terveysasioitani mieluusti juttele muiden kuin lääkärin kanssa, ja vaihda puheenaihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ympäröi itseäsi ääliöillä.

Läheisetkin voivat käyttäytyä ääliömäisesti.

No siinäpä loistosyy jatkaa uhriutumista ja tekemisissäoloa näiden läheistesi kanssa.

Aika moni päättää sietää vaikkapa dementoituvia vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Sano, että näkemys ja päätös on lääkärin, ei omani eikä (varsinkaan) sinun.

Tällaista konkreettista neuvoa kaipasin. Tuo on lyhyt ja ytimekäs. Kiitos sulle :)  Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että et ole vainoharhainen? Useimmilta ihmisiltä kukaan ei jankaten utele yhtään mitään. 
 

Omituinen kysymys ja loukkaavaa kysymys. Kyllä ihmiset utelevat ja käyttäytyvät törpösti. 

Minulta tuli kerran lasten muskarissa yli 10 vuotta sitten tapaamani nainen tenttaamaan kassajonossa diagnooseja. Sanoin, etten minä ala niitä kaikelle kansalle kailottamaan ja pitäisi päästä maksamaan ostoksetkin. Jotain yritti vielä inttää. Teeskentelin, etten kuullut jatkokysymyksiä ja käänsin selkäni hänelle. Kaikille tolloille ei tarvi olla mieliksi, vaikka olisi vakavasti sairas ihminen. Ei sairas ole tilivelvollinen kenellekään muulle kuin hoitavalle lääkärilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Kerro diagnoosin oireet. Aivot toimii ja kirjoitus sujuu, siinä on jo jonkin työpaikan edellytykset eli et täysin työkyvytön ole. Mikä estää työnteon?

60% työkyvystä on menetetty pysyvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuli tällaisia kommentteja ihan ex-kumppaniltani. Olin kuulemma laiska kun en kivuiltani päässyt sängystä ylös. Siksipä eksä. 

Tuollaiset ihmiset ovat sitten itse flunssassa kuolemaa tekemässä kun hieman nousee lämpöä ja jäseniin voi sattua. He eivät tajua sitä, että toisella sellainen olo kuin olisi katujyrän tai ison kivelohkareen alle jäänyt ja univaje on ihan jokapäiväistä. He eivät kestäisi sellaista oloa. 

Ensimmäinen lause herätyää kysymyksiä. Jos joku sanoisi minulle näin, en uskoisi. Kuka  taho sanoo näin? En usko, että lääkäri vaikka kyseessä olisi aivovamma. Kaikki kuntoutetaan jonhonkin työhön.

Jos omasta mielestäsi et voi tehdä mitään työtä sekin kertoo paljon.

Nämä asiat ihmiset haluavat tietää tutustuessaan sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että et ole vainoharhainen? Useimmilta ihmisiltä kukaan ei jankaten utele yhtään mitään. 
 

Et asu Savossa? 

Uskon Ap sua täysin ja tekisi mieli neuvoa että ole vaan välittämättä, mutta tiedän että se ei ole helppoa. Niin suuri osa ihmisistä on niin tyytymättömiä omiin elämiinsä ja surkeisiin työpaikkoihinsa, että jopa työttömät ja sairaseläkkeellä olevat ovat kateuden ja juoruilun kohteita. Tuo on käsittämätön ilmiö, koska samat ihmiset voisivat jäädä vaikkapa masennukseen vedoten pois työelämästä itsekin jos oikeasti haluaisivat tarpeeksi niin tehdä ja jos uskoisivat pärjäävänsä samalla summalla. Rohkeus ei kuitenkaan riitä muuttamaan omaa elämää paremmaksi eikä myöskään jättäytymään normin ulkopuolelle, joten vaihtoehdoksi jää toisten vähäosaisten ruotiminen ja epäileminen.

Siispä mun vinkki on, että keksi joku valkoinen valhe jonka kerrot uusille uteliaille ihmisille tai sellaisille tutuille jotka eivät totuutta ansaitse tietää. Esim. että teet osa-aikaista etätyötä kotoa käsin omalla aikataulullasi, etkä kerro mitään tarkempia terveystietojasi. Mitä enemmän selittelet, sitä enemmän kysymyksiä tulee. En kertoisi oireista jos ei ole ihan pakko. Mitäpä ne muutenkaan kellekään kuuluu. Tilanteissa joissa joudut kieltäytymään esim. kutsusta oireidesi takia, keksisin tähänkin jonkun ympäripyöreän vakiovastauksen kuten että valitettavasti on jo menoa. En alkaisi tekemään selontekoa edes sellaisille läheisille, joilta ei heru ymmärrystä. Suojele rajojasi.