Miten elää sen kanssa, ettei kukaan välitä?
Kommentit (40)
Olethan sinä tärkeä, sille kaikista tärkeimmälle, itsellesi. Kannattaa pitää itsestään huolta.
Mä elän sen kanssa ihan tyytyväisenä. Se on jopa vapauttavaa ja helpottavaa. Esim. se ettei kukaan tule suremaan kun kuolen, niin sehän on vain hieno asia, ettei synny kärsimystä muille.
Tosin vasta keski-iässä oikeasti kokonaan saavutin tyytyväisyyden sen kanssa, ettei kukaan välitä. Sitä ennen se oli semmoista tempoilevaa. Välillä tuli yksinäisyys ja halu parisuhteeseen, tai ystävyyksiin. SItten taas välillä ei, halusin olla yksin. Nyt viisikymppisenä en aidosti kaipaa enää ketään joka välittäisi. Olen tyytyväinen erakkona.
No siten, että välität ensin ihan itse itsestäsi ja revit nenäsi ulos navastasi. Sitten alat välittää muista, olla muille tärkeä.
joka rakastaa, sitä rakastetaan. Joka välittää, siitä välitetään.
Kun ajattelet niinkuin nyt, että muiden pitäisi aloittaa sinusta välittäminen, vastuutat muut muttet itseäsi. Se on itsekästä ja laiskaa.
Juu siis mulla ei ole nyt kavereita tai ystäviä yhtäkään tällä hetkellä. Ja yksi uusi tuttava juoksi karkuun kun ilmeisesti näki että näytän yksinäiseltä. Pakko se on ensin hyväksyä se tilanne, monille vaikuttaa pelottavalta jos olet edes sen näköinen ettet pärjää niinsanotusti. Ei ne ole voimavara kuin vasta myöhemmin jos silloinkaan. Surullista, mut näin se menee.
Oletko varma, ettei kukaan välitä vai tuntuuko sinusta vain siltä? Usein elämässä tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat siihen, että esim jää joksikin aikaa yksin. Ihmiset asettavat rajoja, jos on itse toiminut tavalla, joka on johtanut siihen. En tarkoita, että sinun kohdallasi on käynyt niin. Avaisitko tilannetta vähän enemmän?
Hyväksyä se ja sitten etsiä maailmasta muita iloja. Rakkautta ja huolenpitoa on tarjolla ihan "vapaanakin" monessa eri muodossa, todennäköisesti nautitkin näistä jo todella monesta. Esimerkiksi sosiaaliturva, ympäristön siisteys, kaikki kauniit ja hienot asiat mitä sinulle on tuotettu, mistä saat nauttia tai jopa omistaa.
Ihmisen rakastaminen lähtee sitten siitä liikkeelle, että sinä annat ensin toisille positiivista tai rakkaudellista energiaa. Siitä sitten yleensä alkaa postiivinen vuorovaikutus. Joskus liiankin, moni yrittää heti iholle jos antaa heille vähänkin ystävällisyyttä. Sitten pitää vaan pitää rajat ja nauttia siitä mistä nauttii - jollakin voi olla vaikka 100 kaveria eikä puolisoa, toisella puoliso mutta ei yhtään kaveria. Valintojen maailma.
Oleellista on keskittyä niihin asioihin, mistä pitää ja mistä nauttii, sekä kiitollisuuteen. Ne voivat olla hyvin yksinkertaisiakin. Aina on aihetta kiitollisuuteen. Terve keho, tai keho ylipäätään, on lahja.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö eläimistä? Hommaa kissa tai koira, johan on joku joka välittää (kunhan vaan pidät hyvin).
Ei ole varaa lemmikkiä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Mä elän sen kanssa ihan tyytyväisenä. Se on jopa vapauttavaa ja helpottavaa. Esim. se ettei kukaan tule suremaan kun kuolen, niin sehän on vain hieno asia, ettei synny kärsimystä muille.
Tosin vasta keski-iässä oikeasti kokonaan saavutin tyytyväisyyden sen kanssa, ettei kukaan välitä. Sitä ennen se oli semmoista tempoilevaa. Välillä tuli yksinäisyys ja halu parisuhteeseen, tai ystävyyksiin. SItten taas välillä ei, halusin olla yksin. Nyt viisikymppisenä en aidosti kaipaa enää ketään joka välittäisi. Olen tyytyväinen erakkona.
Musta elämä ilman toista ihmistä tuntuu luonnottomalta. Mutta hyvä, että sinä olet löytänyt rauhan ja tyytyväisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö eläimistä? Hommaa kissa tai koira, johan on joku joka välittää (kunhan vaan pidät hyvin).
Ei AP, mutta toinen yksinäinen, ja olen miettinyt tätä. Mutta valitettavasti nuo eläimetkin usein vaatisivat vähän sosiaalista turvaverkkoa, jota meillä yksinäisillä ei ole. Esim. mitä tapahtuisi, jos joutuisin sairaalaan tai olen muuten niin kipeä etten pysty hoitamaan, kun ei ole ketään kenelle koira tai kissa menisi? Tai vaikka työpaikan yllättävät menot, joiden ajaksi tarvisi hoitajan eläimelle. Ei onnistu, kun ei ole ketään sukulaisia tai kavereita.
Vierailija kirjoitti:
No siten, että välität ensin ihan itse itsestäsi ja revit nenäsi ulos navastasi. Sitten alat välittää muista, olla muille tärkeä.
joka rakastaa, sitä rakastetaan. Joka välittää, siitä välitetään.
Kun ajattelet niinkuin nyt, että muiden pitäisi aloittaa sinusta välittäminen, vastuutat muut muttet itseäsi. Se on itsekästä ja laiskaa.
Olin muille saatavilla vuosikymmenet. Tottakai ihmiset tykkäävät siitä, kun heitä miellytetään ja palvellaan. Ei tarkoita, että heitä kiinnostaisi tuntea toista sen enempää. Nokkiinsa ottivat, kun en enää jaksanut elää heitä varten. Sen rajan sentään opin vetämään, että yksipuolisesti en anna itsestäni enää kenellekään.
Vanha viisas sanoi:
Lopeta ruikuttaminen ja toimi yksinäisyytesi ja tarpeettomuutesi vähentämiseksi. Se tapahtuu menemällä muiden sekaan. Esim. seurakunnassa voi harrastaa asioita ilmaiseksi. Jäsenkorttia ei kysellä, ei sitä kysellä Taivaan portillakaan.
Mulla sama,mutta samalla siihen turtunut ettei ole kenellekään merkityksellinen eipähän ainakaan ole läheisriippuvainen joskus harvoin kun netissä ihmisille jutellut totaaliyksinäisyysestä ettei ole sukua tai kavereita on monet kommentoineet olevansa kanssa yksinäisiä mutta samaan hengenvetoon toteavat että perhe tulee huomenna käymään,kokataan ja tehdään ruokaa yhdessä (tässä esimerkki tapaus) tai kaverin kanssa käytiin lenkillä/discossa tms.
Joo en mä ihan tota tarkoittanut....
Vierailija kirjoitti:
Vanha viisas sanoi:
Lopeta ruikuttaminen ja toimi yksinäisyytesi ja tarpeettomuutesi vähentämiseksi. Se tapahtuu menemällä muiden sekaan. Esim. seurakunnassa voi harrastaa asioita ilmaiseksi. Jäsenkorttia ei kysellä, ei sitä kysellä Taivaan portillakaan.
Seurakunnassa ne ihmiset vasta ilkeitä onkin
Ainut keino on vetää julma räppi siitä miten huudeil on rankkaa
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö eläimistä? Hommaa kissa tai koira, johan on joku joka välittää (kunhan vaan pidät hyvin).
Kun kukaan ei välitä, niin otan eläimen vankeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siten, että välität ensin ihan itse itsestäsi ja revit nenäsi ulos navastasi. Sitten alat välittää muista, olla muille tärkeä.
joka rakastaa, sitä rakastetaan. Joka välittää, siitä välitetään.
Kun ajattelet niinkuin nyt, että muiden pitäisi aloittaa sinusta välittäminen, vastuutat muut muttet itseäsi. Se on itsekästä ja laiskaa.
Olin muille saatavilla vuosikymmenet. Tottakai ihmiset tykkäävät siitä, kun heitä miellytetään ja palvellaan. Ei tarkoita, että heitä kiinnostaisi tuntea toista sen enempää. Nokkiinsa ottivat, kun en enää jaksanut elää heitä varten. Sen rajan sentään opin vetämään, että yksipuolisesti en anna itsestäni enää kenellekään.
Mulla vähän vastaavia kokemuksia ,käytettiin likasankona pahan olon purkamiseen,oletettiin että olin aina saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Olethan sinä tärkeä, sille kaikista tärkeimmälle, itsellesi. Kannattaa pitää itsestään huolta.
Ei jeesus mitä sontaa. Tuohan lohduttaakin paljon.
Ystävät ovat minulle
erityisen tärkeä asia.
Vanhin, rakas luottoystis on 24
vuoden takaa, serkku tietysti
jo lapsuudestani..
Voimia syksyysi, Ap. E 👍
Tykkäätkö eläimistä? Hommaa kissa tai koira, johan on joku joka välittää (kunhan vaan pidät hyvin).