Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lähetä terveiset kaipaamallesi! 9/26
10.09.2026 |
Kaipuu jatkuu. Muut asiat ja asiattomuudet eivät kuulu ketjuun.
Kommentit (2888)
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko, että sun traumoja pitää ymmärtää, mutta traumat oikeuttavat silti käyttäytymään, kuten käyttäydyt?
En. Haluan olla rauhassa. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä?
Tietenkin olen rehellinen. Yllättäen kiersit vastauksen esittämällä vastakysymyksen. Mitähän siitä voi päätellä?
Tarkoitin onko hän puolestaan kaipauksen väärti. Kommentti ei viitannut edelliseen.
Sitä en voi tietää, mutta tuskin. Muutoin hän olisi ollut aktiivinen suuntaani.
Sama munkin vanhemmilla. Molemmat vielä hakivat toisistaan jotain mitä vaille molemmat lapsuudessaan jäivät. Katkera kalkki molemmin puolin, sydänjuuria myöten. Tunteita ei ymmärretä, eikä niistä osata puhua. Siihen vielä ripaus menen läpi harmaan kiven narsismia, niin avot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Core belief => destroyed and fragmented
New belief => partialy uploaded and over-riding system
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko, että sun traumoja pitää ymmärtää, mutta traumat oikeuttavat silti käyttäytymään, kuten käyttäydyt?
Rn. En vaan osaa.
Osaat sinä. Siitä kertoo pitkä avioliittosi. Kun on tahtoa, on taitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulen ympärilläni puhetta. Puhetta. Hälinää. Sekamelskaa. Enkä kaipaa mihinkään muuhun kuin hiljaisuuteen ja kosketukseen sun kanssa. Se on ainoa ja kaunein tila mitä voin kuvitella. Rauha ja ainoa vapaus minkä tiedän.
Hälinä ja tyhjä puhe vievät ajatuksissa kauas – mutta eivät syliisi. Seisot takanani jonossa, ja tunnen selässäni asti sen lämmön, jonka haluaisin sulkea ympärilleni. Tunnen, kuinka jokainen soluni haluaa lähellesi, pois tästä kaikesta. Lopulta osallistun itsekin tuohon meluun ja puheeseen, sanon jotain merkityksetöntä vain sulautuakseni joukkoon. Samaan aikaan sydämeni kuitenkin muistaa sen ikävän, jonka jätit jälkeesi jo aikaisemmin.
Olisin jo hiljalleen valmis astumaan sivuun tästä kaikesta, valmis siihen rauhaan... mutta onko se mahdollista juuri nyt? Oletko sinäkin valmis jättämään tämän taustahälyn taaksesi ja ottamaan askeleen lähemmäs?
No voi vi**u sentään. En sitä noin runolliseksi tarkoittanut. Kirjoitat kauniisti. Lähinnä ajatukseni oli että olemalla toistemme kanssa me kirjoitetaan joka hetki sitä tarinaa. Omassa päässä ihan pienikin koettu yksityiskohta merkitsee valtavasti. Laitan housut jalkaan ja haen Salesta pakastepitsan.
Olet kai sitten elämääsi tyytyväinen. Ja mikset olisi, itsehän olet siihen ihmiset valinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
veikkaanpa että kyllä siinä kontaktia halutaan ja toivotaan, molemmin puolin.
Veikkaat omasta puolestasi vai sivusta?
Vierailija kirjoitti:
Olet kai sitten elämääsi tyytyväinen. Ja mikset olisi, itsehän olet siihen ihmiset valinnut.
Ei minulta, mutta samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin valmis
Mihin?😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä?
Tietenkin olen rehellinen. Yllättäen kiersit vastauksen esittämällä vastakysymyksen. Mitähän siitä voi päätellä?
Tarkoitin onko hän puolestaan kaipauksen väärti. Kommentti ei viitannut edelliseen.
Sitä en voi tietää, mutta tuskin. Muutoin hän olisi ollut aktiivinen suuntaani.
En uskaltanut olla aktiivinen. Et ehkä tykännyt, kun yritin jutella. Tai siltä se vaikutti. Ehkä luulit, että juttelen muun syyn takia. En tiedä ja tuskin saan ikinä tietää. Sivu
Vierailija kirjoitti:
Kun kuolen mua ei jää kukaan kaipaamaan.
Väärin.Verottaja jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kontaktia halutaan.
Millaista kontaktia?
Missä olet kahden viikon päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulen ympärilläni puhetta. Puhetta. Hälinää. Sekamelskaa. Enkä kaipaa mihinkään muuhun kuin hiljaisuuteen ja kosketukseen sun kanssa. Se on ainoa ja kaunein tila mitä voin kuvitella. Rauha ja ainoa vapaus minkä tiedän.
Hälinä ja tyhjä puhe vievät ajatuksissa kauas – mutta eivät syliisi. Seisot takanani jonossa, ja tunnen selässäni asti sen lämmön, jonka haluaisin sulkea ympärilleni. Tunnen, kuinka jokainen soluni haluaa lähellesi, pois tästä kaikesta. Lopulta osallistun itsekin tuohon meluun ja puheeseen, sanon jotain merkityksetöntä vain sulautuakseni joukkoon. Samaan aikaan sydämeni kuitenkin muistaa sen ikävän, jonka jätit jälkeesi jo aikaisemmin.
Olisin jo hiljalleen valmis astumaan sivuun tästä kaikesta, valmis siihen rauhaan... mutta onko se mahdollista juuri nyt? Oletko sinäkin valmis jättämään tämän taustahälyn taaksesi ja ottamaan askeleen lähemmäs?
Näin minäkin olen tuntenut jo kauan, niin kauan että en tiedä muusta. Mutta jos askeleita otat, omani kulkevat samaan suuntaan.
Alue: Aihe vapaa
Siis A💘P