Siis onko nykyinen talousjärjestelmä kestävällä pohjalla?

USA:n valtion velkasuhde heidän BKT:n verrattuna ei itseasiassa ole mitenkään järkyttävä. 125% verrattuna Suomen noin 90%.

Vierailija kirjoitti:

USA:n valtion velkasuhde heidän BKT:n verrattuna ei itseasiassa ole mitenkään järkyttävä. 125% verrattuna Suomen noin 90%.

Mutta mieti sitä että taitaa lähes kaikki maailman valtiot olla velkaa?

on pohjalla

Niin rahaa tehdään ottamalla velkaa. Kuulostaako se sinusta olevan vakaalla pohjalla? 

Vierailija kirjoitti:

USA:n valtion velkasuhde heidän BKT:n verrattuna ei itseasiassa ole mitenkään järkyttävä. 125% verrattuna Suomen noin 90%.

Älä vertaa usan itseilmoittamaan bkthen, käytä vaikka 6 biljoonaa. Vastaa paremmin näkyvää todellisuutta, ja vain 4 kertaisesti teollisuustuotanto. 

Sodat saavat talouden kuntoon.

Raha on ihmisen krksintö, velka ja velan maksu on ihmisen keksintö, ne voidaan kuin taika iskusta mitätöidä kaikki ja aloittaa kaikki alusta, kuin monopoli pelissä. Toista se on esim. ruuan ja veden suhteen. 

Ei ole MUTTA samalla on syytä pitää mielessä että kommunismi EI SITTEN OLE MIKÄÄN VAIHTOEHTO TÄLLE NYKYISELLE TOUHULLE!

Katoppas, sitä on havahduttu tähän fiat-rahaan.

Rahaa ei katsos ole ja sillä ei ole mitään reaaliarvoa. Otetaan velkaa niin syntyy uutta rahaa ja korot kuittaantuu inflaatiolla. Kun raha loppuu, niin otetaan lisää velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin rahaa tehdään ottamalla velkaa. Kuulostaako se sinusta olevan vakaalla pohjalla? 

Velassa on aina korot, jos korkoa ei ole niin raha menettää arvonsa ja hinnat lähtee nousuun.

Kestävä talousjärjestelmä kaupattiin jo kauan sitten. Siinä vaiheessa, kun alettiin tehdä osakekauppaa, eli myydä tyhjää ilmaa.

Vierailija kirjoitti:

USA:n valtion velkasuhde heidän BKT:n verrattuna ei itseasiassa ole mitenkään järkyttävä. 125% verrattuna Suomen noin 90%.

Valehtelet.

USA:n valtionvelka on noin 125 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja Suomen velkasuhde liikkuu noin 85–90 % tuntumassa.

Sulla on sekaisin talousjärjestelmä ja velanotto. Noilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin rahaa tehdään ottamalla velkaa. Kuulostaako se sinusta olevan vakaalla pohjalla? 

Velassa on aina korot, jos korkoa ei ole niin raha menettää arvonsa ja hinnat lähtee nousuun.

Ei vaan korkojen takia tulee inflaatio jonka takia hinnat lähtee nousuun.

Ajatellaan niin että on kolme kaveria. Yhdellä (x) on 100 rahaa, toisella on peruna (y) ja kolmannella (z) ei ole mitään. Peruna maksaa 100 rahaa. Z:lla ei ole rahaa ja on nälkä, joten hän lainaa X:ltä 100 rahaa 100% korolla. Z ostaa Y:ltä perunan jolloin Z on 200 rahaa velkaa X:lle ja Y:llä on 100 rahaa. Kierrossa on siis 300 rahaa.

Z löytää perunan ja myy sen nälkäiselle Y:lle 300 rahalla jotta saa velkansa X:lle maksettua ja jotain perunasta.

Nyt tilanne on se että X:llä on 200 rahaa, Y:llä on 200 rahaa velkaa, Z:lla on 100 rahaa. Kierrossa on siis 500 rahaa.

Seuraavien perunoiden löytyessä mennään taas ympyrää ja rahan määrä kasvaa ja kasvaa. Hetken päästä perunan hinta onkin jo 10000 rahaa.

Lopputulema on se, että peruna on välttämättömyys, raha ja korko on kuvitteellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin rahaa tehdään ottamalla velkaa. Kuulostaako se sinusta olevan vakaalla pohjalla? 

Velassa on aina korot, jos korkoa ei ole niin raha menettää arvonsa ja hinnat lähtee nousuun.

Ei vaan korkojen takia tulee inflaatio jonka takia hinnat lähtee nousuun.

 

Ajatellaan niin että on kolme kaveria. Yhdellä (x) on 100 rahaa, toisella on peruna (y) ja kolmannella (z) ei ole mitään. Peruna maksaa 100 rahaa. Z:lla ei ole rahaa ja on nälkä, joten hän lainaa X:ltä 100 rahaa 100% korolla. Z ostaa Y:ltä perunan jolloin Z on 200 rahaa velkaa X:lle ja Y:llä on 100 rahaa. Kierrossa on siis 300 rahaa.

Z löytää perunan ja myy sen nälkäiselle Y:lle 300 rahalla jotta saa velkansa X:lle maksettua ja jotain perunasta.

Nyt tilanne on se että X:llä on 200 rahaa, Y:llä on 200 rahaa velkaa, Z:lla on 100 rahaa. Kierrossa on siis 500 rahaa.

Seuraavien perunoiden löytyessä mennään taas ympyrää ja rahan määrä kasvaa ja kasvaa. Hetken päästä perunan hinta onkin jo 10000 rahaa.

Lopputulema on se, että peruna on välttämättömyys, raha ja korko on kuvitteellista.

Muuten näin, paitsi ettei sitä oikeaa rahaa ole kokaan kierrossa yhtä paljon kuin on rahaa + velkaa korkoineen. Tässä pelissä ei ole koskaan mahdollista maksaa lainoja pois. 

Onko jatkuva kasvu kestävällä pohjalla :)

Vierailija kirjoitti:

Niin rahaa tehdään ottamalla velkaa. Kuulostaako se sinusta olevan vakaalla pohjalla? 

Ja velan oton hinnan määrää meidän luottoluokitus.

Siihen vaikuttaa mm. väestökehitys eli työikäisten suhde eläkeikäisten määrään sekä erityisesti syntyvyys.

Vierailija kirjoitti:

Raha on ihmisen krksintö, velka ja velan maksu on ihmisen keksintö, ne voidaan kuin taika iskusta mitätöidä kaikki ja aloittaa kaikki alusta, kuin monopoli pelissä. Toista se on esim. ruuan ja veden suhteen. 

Näin on. Aloittajan kysymys on oikeastaan hämmentävä. Maailman talous kestävällä pohjalla? Se on erilaisten sopimusten verkko ja kaikki pohjautuu siihen että joku ajattelee että joku pitää jotakin jonkin arvoisena ja on valmis tekemään jotain sen eteen / antamaan työpanoksensa tai ”maksamaan” eli antamaan mutkan kautta toisten työpanoksen sen edestä. Loppuviimein täällä maapallolla on vain se materiaalinen todellisuus joka on, sekä me ihmiset (ja muut elävät olennot). Mitä tällä materiaalisella todellisuudella haluaisimme tehdä? Se on se kysymys millaisen ”maailmantalouden” haluaisimme.

Vierailija kirjoitti:

Sodat saavat talouden kuntoon.

Ai ne sodat jotka tuhoavat infrastruktuurin, rakennukset, tiet, jne. Sen lisäksi että tuhoavat ihmiselämiä katkaisten ne lyhyeen. Mutta ihan taöoydenkin kannalta- tuotanto laitetaan tekemään aseita jne, ja niillä sitten tuhotaan kaupunkeja. Voisi kysyä että kannattiko noin omasta mielestä?

Oikeistolainen politiikka keskittyy liikaa tarjontapuoleen (kuten yritysten toimintaedellytyksiin ja verokevennyksiin) ja unohtaa, että kuluttajien ostovoiman heikkeneminen leikkausten seurauksena supistaa taloutta.