Miksi niin moni haluaa pitkän elämän? 75
ikävuoden jälkeen kaikilla on jo useampia vaivoja. Ja 85 jälkeen aika harva enää todella nauttii elämästä.
Kommentit (3)
On kiva nähdä lastenlasten elämää mahdollisimman kauan. Vanhimmat ovat jo omillaan ja elämä heillä vakiintunut, mutta nuorin on 10 ja minä hölmö suren jo etukäteen, kun en todennäköisesti näe, mikä on hänen elämänpolkunsa. Mummo80
Olisi tosiaan kiva elää niin pitkään että tutustuu lapsenlapsiinsa. Se on jonkinlaista elämän tarkoitusta kai, näkee uudet sukupolvet.
Äitini kuoli alle viisikymppisenä syöpään. Hän sanoi viimeisinä aikoinaan että ainakin on ihanaa että sai elää niin pitkään että näki lastensa aikuistuvan ja pärjäävän elämässä.
Surettaa joskus ettei hän koskaan nähnyt lastani joka syntyi 20v äitini kuoleman jälkeen.
Pitkä ikä voi olla siunaus tai vitsaus, vaivat ja kunnon romahtaminen tai ennenkaikkea muistisairaus voi tehdä odotetuista seesteisistä vuosista vaikeita.
Riippuu ihmisestä. Jos voimia ja ennenkaikkea innostusta ja mielenkiintoa riittää, vanhuus voi olla upea aika elämää.
Mun Mummi toivoi 80v lahjaksi polkupyörää (pyöräili sitten innolla kaiket kesät ympäri Helsingin pyöräteitä samanikäisen kaverinsa kanssa) ja 85v lahjaksi stereoita.
Faijani 84v lukee innolla kirjoja ja kirjoittaa historiikkejä oman alansa aiheista, ja auttelee tuttua "vanhusta". Kiipeili justiinsa tuon "vanhuksen" omenapuissa keräämässä satoa, nyt varmaan säilöö.
Mun 48v kaverilla on kaikki mahdolliset vaivat, reumasta pahojen allergioiden kautta sisäelinvaivoihin. Jos käy huono tuuri, voi todella olla nelikymppisenä monivaivainen ja raihnainen.
Pitkässä iässä on se kiva puoli että pääsee katselemaan miten maailma muuttuu, ja ennenkaikkea jos on jälkikasvua, miten he varttuvat.
Minusta olisi ihanaa nähdä lapsenlapseni ja heidän lapsensa.