Pelkään, että lihon +40 v iässä - voiko sitä mitenkään estää?
Olin varhaisteininä ylipainoinen, nuorena aikuisena normaalipainoinen. Kolmekymppisenä lihoin raskauden myötä, laihdutin nuo kilot ja lihoin uudestaan. Nyt olen taas laihduttanut ja olen vihdoin normaalipainossa. Vyötärö on minulle sopiva (75 cm).
Pelkään, että päälle nelikymppisenä lihon. Näin on käynyt monille tutuilleni. Normaalipainoisetkin ovat lihoneet vaihdevuosien myötä, osa kymmeniä kiloja. Osa sanoo, että ei tarvitse kuin vilkaista pullaa tai viinilasia päin, niin lihoo. Laihoja näyttävät olevan vain he, joiden herkuttelu on luokkaa "söin puoli purkillista maustettua rahkaa ja syön loput myöhemmin."
Voiko lihomista tuossa iässä mitenkään estää? Voiko edes kohtuudella herkutella? En haluaisi enää koskaan lihoa ja joutua laihduttamaan tällä tavalla.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olsin ilkeä, niin vastaisin vain, että voi kun katsoo mitä syö ja juo ja muistaa myös liikkua. Eli herkkija saa syädä ja nauttia jos perusta ja arki on kunnossa.
Elämänmuutokset kuten monella 40 + vuotiailla lapsien varttuminen, mahd. avioero tai uuden kumppanin löytäminen tai vaikka työttömyys ja tai uuden auton ostaminen ja arkiliikunnan väheneminen entisestään vooivat tuoda huomaamatta kiloja lisää......
Ikisinkku mies 40+
Kyllä ne ovat ensisijaisesti hormonaaliset muutokset syynä, kummallakin sukupuolella.
Stressaavat elämäntilanteet lisänä.
Totta tuokin. - Jos ja kun olen joskus kiusannut itseäni katsomalla sosiaalipornora, kuten TLC:lta usempaan tuotantokauteen yltänyttä sarjaa Hengenvaarallsiesti lihava (My 600-lb Life) , niin olen voinut havaita sen minkä muutkin katsojat: sairaalloisen ylipainon taustalla on tai on ollut aina jotain muutakin kuin vain se, että henkilö olsi tullut syöneeksi ja tai juoneeksi, ihan liian paljon ja olisi vain siksi niin painava kuin on.
Olennaista minusta onkin huomata se, että harva asia syntyy itsestään, eikä ylipainosiuus tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan kertyy pikkuhiljaa. - On helppoa ajatella. ettei parin kilon painon nousu vuodessa haittaa mitään. Totta ei useinhaittaakaan mutta jos vaikka 10 vuoden aikana lihoo aina vuodessa noin 2 kiloa, niin se kyllä tuntuu ja näkyy jo ulospäinkin.
Okei esimerkkkini oli vähän kärjistetty mutta toisaalta Ap esitti mitä Ap voisi tehdä, niin yskinkertaisen ksysymyksen yksinkertainen vastaius on, että tiedostaa mitä syö ja miten liikkuu ja kuinka elopainoon vaikuttaa myös stressaava elämäntilanne ja hormonaalisetkin muutokset.
Ikisinkku mies 40+
Pari kiloa vuodessa lihoo juomalla desin liikaa rasvatonta maitoa yli kulutuksensa. Jos syö levyllisen Fazerin sinistä joka viikko yli kulutuksensa, lihoo 9 kiloa vuodessa.
Just olen ketoosilla tiputtanut 5 löllökiloa ja ikää 50 vuotta. Olen painoindeksin 22 kohdalla, eli en voi syödä mitä vain milloin vain. Nyt suositellaan vaihtamaan ketoosi, joka siis ollut päällä vasta kaksi kuukautta, sykliseen syömiseen ja vähähiilihydraattisempaan. Kuitenkin kasviksia ja hedelmiä sekä puuroa voisi jo tuohon lisätä, eli kaikenkaikkiaan terveelliseen suuntaan. No, itse olen suunnitellut, että otan ketoosipäiviä pari kolme viikkoon, jotta sitten voin illanistujaisissa ja juhlissa myös välillä herkutella ihan kunnolla. Ei kuitenkaan niin, että perjantaista alkaa töiden jälkeen ja päättyy sunnuntaina. Siinä on jo liikaa mättämistä.
Ketoosilla voi myös herkutella, esim. ketomon jäätelöillä, maapähkinävoilla ja pähkinöillä. Ei siis kovin usein, eikä mahdottomia määriä, mutta esim. 100g jäätelöä, ruokalusikallinen maapähkinävoita ja vähän pähkinöitä päälle. Tai juustoleipää goog good -hillolla 50g. Pysyy motivaatio, eikä sitä ketoosia ole tarkoitus jatkaa loppuikää, vaan sen painonpudotuksen ajan. Ja kun keho on tottunut rasvapolttoisuuteen, polttoisuutta voi helposti/helpommin vaihdella sokeri- ja rasvapolttoisuuksien välillä.
Aineenvaihduntaa ei voi vielä nelikymppisenä syyttää, sillä se muuttuu vasta kuusikymppisenä. Toki sitten aloitteleva menopaussi voi muuten vaikuttaa lihomiseen, esimerkiksi huonontamalla unenlaatua, laukaisemalla migreenejä tms välillisesti.
Liikuntaa kannattaa lisätä viimeistään nyt mahdollisimman paljon elämään, esim. pyrkiä liikkumaan työmatkat, kauppamatkat tms. Ottaa sen vain tavaksi, eikä mieti asiaa, kunhan kävelee.
Lisäksi kannattaa pohtia esim. tekoälyn avulla ruokavalionsa kohdille ja punnita annokset, joita syö, ainakin kotioloissa. Itse en ainakaan pysty vain ottamaan ruokaa, koska herkästi arvioin energiamäärät alakanttiin ja ruokien painon myös.
Vierailija kirjoitti:
Jos on lihavuusgeenit niin ainakin tulee säästöä kun ei voi syödä paljoa ja keho ottaa tarkemmin ravinnon. Miinksena kokoajan kova nälkä ja väsymys. Toki paastossa lihavuusgeeneillä on terveellisempi olla. Verisuonet kestää paremmin, mutta työelämässä ei voi olla jos on apoe4-geenit. Työelämä vaatii jatkuasti syömistä että jakaa ja kivikautisgeeneillä työnteko on tavallaan istumista ongen varassa tai hitaasti marjoja kerätessä tai syödessä suoraan suuhun niitä. Ei okein normaali elämä onnistu kun suurin osa ajasta pitää levätä paaston takia ja vähän kevyellä sykkeellä etsiä oikaa syötävää. Jos syöt kaupan tuotteita niin lähes mahdotonta pysyä laihana. Minä olen yksi todiste siitä että jos syö päivässä yhden aterian ja lepää suurimman osan ajasta varjossa paastoten, niin kolesteroliarvot ja terveys pysyy hyvänä lihavuusgeeneilläkin. Se vaatii melkein totaalista isolaatiota yhteiskunnasta. Ruoka-aavikoiden eli suomalaisten markettien välttelyä, koska se ruoka mitä sielä myydään tappaa sua. Yksi pitsa on saman tehoinen kuin aski röökiä verisuonille.
Kysyin tekoälyltä että vastaako yksi pitsa apoe4-geenisellä ihmisellä verisuonirasitusta yhtä paljon kuin tupakka-aski, niin vastasi että kaksi askia. Tavallisella ihmisellä pitsan rasitus sydämelle ja verisuonistolle vastaa noin kahden savukkeen polttamista.
Ei fysiikan ja biologian lait koske av-mammoja. Kakkua vaan poskeen ja friendzonettamaan miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Aineenvaihduntaa ei voi vielä nelikymppisenä syyttää, sillä se muuttuu vasta kuusikymppisenä. Toki sitten aloitteleva menopaussi voi muuten vaikuttaa lihomiseen, esimerkiksi huonontamalla unenlaatua, laukaisemalla migreenejä tms välillisesti.
Liikuntaa kannattaa lisätä viimeistään nyt mahdollisimman paljon elämään, esim. pyrkiä liikkumaan työmatkat, kauppamatkat tms. Ottaa sen vain tavaksi, eikä mieti asiaa, kunhan kävelee.
Lisäksi kannattaa pohtia esim. tekoälyn avulla ruokavalionsa kohdille ja punnita annokset, joita syö, ainakin kotioloissa. Itse en ainakaan pysty vain ottamaan ruokaa, koska herkästi arvioin energiamäärät alakanttiin ja ruokien painon myös.
Toisaalta totuus on että nelikymppisenä moni lihoo tahtomattaan. Tämä on ihan näkyvä tosiasia arjessa ulkona. Siitä alemmas ihmiset pysyy laihoina. Kyllä se vain nyt vaikuttaa aineenvaihduntaan ja hormonitoiminta on 5% heikompaa ellei enemmänkin. Ihan kiistaton fakta vaikka muuta väännätkin kuusikymppisistä.
Sitä paitsi tilastojen valossa moni syö liian vähän ja on taistele ja pakenetilassa jatkuvasti työstressin ja liiallisen liikunnan takia töiden päälle.
Ennen vanhaan ihmiset tiesi levätä töiden jälkeen ja syödä hyvin. Nykyään dieettejä ja harrastetaan ihan julmetusti liikuntaa töiden jälkeen. Sitten vain lihotaan ja kolesterolimahat no monilla kortisoonit ihan tapissa.
Ei ennen työväenluokka urheillut tai tehnyt arkiliikutaa. Tiedettiin vallan hyvin että sydän pettää kun riuhtoo menemään ja sairastuu. Eriasia on sitten paremman väen työt. Näissä jaetaan ilmaisia kuntosalijäsenyyksiä ja boonuksia saleille ja kuntoclubeille.
Sinä olet ihan asenteellisesti paskalla asialla.
Ensinnäkin täytyy korjata kaikille että 2kg ylipainoa ja se 10kg ylipainoa runsaasti liikkuvalle tekee vain hyvää. Se on kehon oma painoliivi ja lihaksisto kehittyy ihan eri tavalla jos on ylipainokausia treenivuosissa. 10kg on hyvä raja rasittaa kroppaansa. Ihan älytöntä pitää itseään alipainossa jatkuvasti. Se katkaisee kehityksen voimaharjoittelussa ja sitten kestävyysharjoittelussa. Alipainoisena ei nopeuskaan kehity jos ei tee lisäpainoilla harjoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Sokerin ja karkit saa ainakin unohtaa 40+. Sama juttu oikeestaan minkä hyvänsä hiilarin kanssa, pastat, riisit, leivät yms.
Mä juon aamulla kahvin kermalla ja maidolla, syön lounaaksi ison kasvis- ja salaattipainotteisen aterian jossa proteiinia papujen muodossa, joskus lihaa tai kanaa.
Illalla sitten proteiinia, muutama kananmuna, raejuustoa, kalkkunaa, mozzarellaa jotta ei tule nälkä Illalla tai yöllä.
Mitään muuta en syö ja suht hoikka olen. Liikuntaa paljon mutta rauhallista, lenkkeilyä, tanssia, joogaa, kuntosalia. Lihasmassan pitäminen on tässä iässä tärkeämpää kuin hoikkuus.
63kg/172cm, 45v
olet kyllä tukevasti normaalipainoinen, niin kuin minäkin. Hoikat sitten erikseen. Jos pudottaisit 5 kiloa, niin sitten rupeisit kyllä jo oleen hoikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olsin ilkeä, niin vastaisin vain, että voi kun katsoo mitä syö ja juo ja muistaa myös liikkua. Eli herkkija saa syädä ja nauttia jos perusta ja arki on kunnossa.
Elämänmuutokset kuten monella 40 + vuotiailla lapsien varttuminen, mahd. avioero tai uuden kumppanin löytäminen tai vaikka työttömyys ja tai uuden auton ostaminen ja arkiliikunnan väheneminen entisestään vooivat tuoda huomaamatta kiloja lisää......
Ikisinkku mies 40+
Kyllä ne ovat ensisijaisesti hormonaaliset muutokset syynä, kummallakin sukupuolella.
Stressaavat elämäntilanteet lisänä.
Totta tuokin. - Jos ja kun olen joskus kiusannut itseäni katsomalla sosiaalipornora, kuten TLC:lta usempaan tuotantokauteen yltänyttä sarjaa Hengenvaarallsiesti lihava (My 600-lb Life) , niin olen voinut havaita sen minkä muutkin katsojat: sairaalloisen ylipainon taustalla on tai on ollut aina jotain muutakin kuin vain se, että henkilö olsi tullut syöneeksi ja tai juoneeksi, ihan liian paljon ja olisi vain siksi niin painava kuin on.
Olennaista minusta onkin huomata se, että harva asia syntyy itsestään, eikä ylipainosiuus tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan kertyy pikkuhiljaa. - On helppoa ajatella. ettei parin kilon painon nousu vuodessa haittaa mitään. Totta ei useinhaittaakaan mutta jos vaikka 10 vuoden aikana lihoo aina vuodessa noin 2 kiloa, niin se kyllä tuntuu ja näkyy jo ulospäinkin.
Okei esimerkkkini oli vähän kärjistetty mutta toisaalta Ap esitti mitä Ap voisi tehdä, niin yskinkertaisen ksysymyksen yksinkertainen vastaius on, että tiedostaa mitä syö ja miten liikkuu ja kuinka elopainoon vaikuttaa myös stressaava elämäntilanne ja hormonaalisetkin muutokset.
Ikisinkku mies 40+
Pari kiloa vuodessa lihoo juomalla desin liikaa rasvatonta maitoa yli kulutuksensa. Jos syö levyllisen Fazerin sinistä joka viikko yli kulutuksensa, lihoo 9 kiloa vuodessa.
Mainioita esimerkkejä siitä kuinka elopaino saattaa huomamatta kohota. - Jäin vain itse miettimään, että paljonko sitten olisi sopiva määrä juoda maitoa viikossa, jos desikin _rasvatonta maitoa_ merkisee noin paljon.....
Onneksi suklaan hint aon noussut, eikä sitä siksikään tule ostettua ihan niin paljo nkuin ennen
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vyötärölle saa heittää hyvästit. Kaikki tuntemani naiset ovat leventyneet, ihmeen moni tismalleen 44-vuoden iässä!. Eikä siis johdu huonoista elintavoista, kroppa vaan jotenkin antaa periksi. Itsellä tuo vielä edessä ja harmittaa jo nyt ihanat vaatteet vaatekaapissa, jotka jäävät vyötäröstä pieneksi tulevaisuudessa. :(
Se johtuu estrogeenin vähenemisestä. Keho alkaa vyötärön kohdalta muuttua samanlaiseksi kuin miehillä.
Estääkö hormonihoito tuota vyötärön muuttumista?
Tuo vaatii sitä, että elintavat ovat aika huonot ennen laihdutuksen alkua. Silloin onkin varaa karsia niitä huonoja juttuja vähemmäksi ruokavaliosta.