YLE: Työttömät aiheuttavat valtavat kustannukset kunnille

No mutta. Meillähän on ihan valtava työvoimapula, jonka takia pääosin kolmansista maista pitää tuoda työvoimaa 

Vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-uudistus muutti tilannetta.

Kuntien maksut alkavat nyt 100 päivän työttömyyden jälkeen. Aiemmin raja oli 300 päivää. Kunnan maksuosuus työttömyysetuuksista kasvaa, kun työttömyys pitkittyy.

– Nyt tilanne on se, että kunnat eivät pelkästään maksa sakkoja, vaan tässä uudessa rahoitusmallissa tosiasiallisesti rahoittavat työttömyysetuuksia. Pitäisi miettiä, että onko se kuntien tehtävä.

Kelan tilastojen mukaan kunnat ovat rahoittaneet tänä vuonna noin kolmasosan kaikista työttömyysetuuksista.

https://yle.fi/a/74-20173309

Jo viime vuonna Petterin hallituksen "uudistus" todettiin toimimattomaksi. Mitään asialle ei ole tehty vaikka työttömiä on tullut 40000 lisää ja pitkäaikaistyöttömyys kroonistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kunnat eivät sitten tarjoa töitä jos nyt olisi halpaa työvoimaa saatavana??

työvoima maksaa saman oli lama tai nousukausi

Ei aivan. Nousukaudella kun on työvoimapulaa, aloittavat työntekijät onnistuvat neuvottelemaan itselleen isomman peruspalkan. Kaikkialla se palkka kun ei mene ihan taulukkominimin mukaan, ei edes julkisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Työttömät täytyy laittaa päiväkoteihin ja kouluihin turvaamaan luokkarauhaa, valvomaan kiusaamista, toimimaan kiusattujen lasten välituntikavereina ym. tekemään tehtäviä, joita ei nyt tee kukaan.

Haluat siis, että kakarasi laitetaan kärsimään? Käyhän sekin. Mietinkin, miten purkaisin kaiken vihani. 

Vierailija kirjoitti:

Kuntahan maksaa yli vuoden työttömyydestä sakkomaksua.

 

Ei se kela sitä korvausta kokonaan maksa, kuin niille jotka ovat olleet alle vuoden työttömänä.

Liitolle maksetaan töissä ollessa palkan mukaan maksua.

Ja siitä maksusta kertyy osa päivärahasta. Siksi sen nimi on ansiosidonnainen.

 

Ja jos nuo kuntien sakkomaksua on muka uusi juttu. Niin aiemmin niitä oli vähemmän, koska palkkatukityö esimerkiksi katkaisi sen yli vuoden työttömyyden sakkomaksun.

 

 

Sä kysyt miten työttömät kehtaa olla kelalle kustannuksensa.

 

Suurin kustannus on yhteiskunnan rapautuminen, työttömien huonompaan kuntoon meno yms.

Vaikka tipahtaisi 500 000 työpaikkaa.

 

Työttömistä puolet pitää kouluttaa, 100 000 on osatyökykyisiä. 1000 on elämäntapatyöttömiä. Ja ne loput painaa tyytyväisenä duunia.

 

Perusta apee yritys.

 

Palkkaa 10 työtöntä. 1 yli vuoden, 2 yli 2 vuotta 3 yli 3 vuotta ja 4 jotka ovat olleet yli 5 vuotta työttömänä.

Bonus yksi yli 15 vuotta työttömänä.

Sen jälkeen kerro meille miten rahaa sataa ovista ja ikkunoista. Kun sinä myyt, j muut painaa pikkurahalla duunii.

Sakkomaksut alkavat juosta 100 päivän jälkeen.

Niinpä kuntien kannattaa nyt palkata työttömiä. Eivätkö kuntapäätgäjöt tajua, että se tulee halvemmaksi. 

Jos on velvoitetyötä, niin se voisi olla osaksi myös jotain kunnalle tuloja tuottavaa tai menoja vähentävää. Voisi sitten ottaa irtisanottuja työntekijöitä takaisin palkkalistoille.

Uusi arkkitehtuuri- ja muotoilumuseo (Helsinki): ~105 M€

Turun Musiikkitalo Fuuga: ~90 M€

Espoon kulttuurikeskuksen teatteri ja laajennus (Tapiola): ~64 M€

Tampereen kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus: ~50–60 M€

Kansallismuseon uudisosa Anterior (Helsinki): ~55 M€

Oulu2026 – Euroopan kulttuuripääkaupunki (sis. infratuki): ~50 M

Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennus (Tampere): ~40 M€

Oulun uusi museo- ja tiedekeskus (Tietomaa & Pohjois-Pohjanmaan museo): ~36 M

Lahden kaupunginteatterin peruskorjaus: ~30–40 M€

Jyväskylän teatteritalon peruskorjaus ja väistötilat: ~29 M€

Iisalmen uusi kulttuurikeskus (2025–2028): ~29,8 M€

Imatran Kulttuuritalo Virran peruskorjaus: ~20–25 M€

Tampereen Hiedanrannan kulttuurimeijeri ja tapahtuma-alueet: ~15–20 M€

Porin teatterin ja kulttuurikorttelin saneeraus: ~15–20 M€

Kemin kulttuurikeskuksen ja teatterin peruskorjaus: ~15–20 M€

Lappeenrannan pääkirjaston peruskorjaus ja tekniikkauudistus: ~15–20 M€

Lahden pääkirjaston ja kulttuuritilojen saneeraus: ~15 M€

Saimaan teatteri- ja kulttuuritalohankkeet (Lappeenranta & Mikkeli): ~10–15 M€

Kotkan kaupunginteatterin peruskorjaus: ~12–15 M€

Kuopion kaupunginteatterin ja -orkesterin laiteuudistukset: ~12–15 M€

Kouvolan pääkirjaston peruskorjaus: ~12 M€

Joensuun teatteritalon sisäkorjaukset: ~10–15 M€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen hallitushan se on päätöksillään työttömiä lisännyt, etenkin naispuolisia työttömiä. Vieläkö meinasit äänestää oikeistoa ensi vaaleissa?

Julkinen sektori pitää saada luokkaan 500 tuhatta nykyisen 800tuhannen sijaan,emme kestä Euroopan suurinta julkista sektoria suunta on oltava julkiselta yksityisiin yrityksiin vain se korjaa tilanteen.

Niin no olen tähän ehdottanut ammatillisen koulutuksen lakkauttamista ja että firmat itse kouluttaisivat työntekijänsä. Sehän pienentäisi julkista sektoria. Eikä se niin ennenkuulumaton ajatus ole, aikoinaan firmoilla olikin omia ammattikouluja. Kovin nyrpeää naamaa on yrittäjiltä tullut vastauksena.

Mitä osia julkisesta sektorista itse siirtäisit yksityisen hoidettavaksi, tai lakkauttaisit kokonaan? Ne isot tehtävät kun on sote-ala, koulutus, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos. Jos vähennetään henkilökuntaa kuten ehdotat, niin noista on pakko vähentää jostakin. 

Koulutuksesta puolet voidaan siirtää yrityksille ja terveydenhoito voidaan siirtää yksityiseksi. Oikeuslaitoksen ja poliisin töistä voisi siirtää huomattavasti töitä yrityksille. Ei puhallusratsian tai ylinopeussakotuksen ylläpito vaadi virkoja. Kamerasakot voidaan viedä vaikka Tanzaniaan, tai tekoälyistää. Työttömistä voi työllistää 1200 euron kuukausipalkalla osa-aikaisia puhalluttajia. Ei siihen tarvita 4000 euroa tienaavaa konstaapelia. Konstaapeli on kortistossa paljon halvempi.

Vaasan pääkirjaston korjaus- ja uudistushanke: ~8–12 M€

Hämeenlinnan Verkatehtaan kulttuurikeskuksen uudistukset: ~8–12 M€

Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksen vaiheittaiset investoinnit: ~10 M€

Seinäjoen pääkirjaston (Aalto-kirjaston) kunnostusvaiheet: ~5–10 M€

Rovaniemen Korundi -kulttuurikeskuksen ja taidemuseon lisätilat: ~8–10 M€

Savonlinnan Teatterin ja Kulttuurikorttelin kunnostukset: ~8–10 M€

Musiikkitalon urkujen rakentaminen ja käyttöönotto (Helsinki): ~4,4 M€

Oulun pääkirjaston ja musiikkikeskuksen tekniikkapäivitykset: ~6–10 M€

Taidetestaajat-valtakunnallishanke (SKR / Svenska Kulturfonden): ~6 M€ / vuosi

Kokkolan kaupunginteatterin ja Snellman-salin remontit: ~6–10 M€

Riihimäen teatterin ja Suomen lasimuseon tilasaneeraukset: ~5–8 M€

Paimion parantolan kulttuuri- ja kehityskeskus: ~5–10 M€

Sodankylän Kitisenrannan kulttuuritalo -hanke: ~5–7 M€

Rauman pääkirjaston ja kulttuuritilojen saneeraus: ~4–6 M€

Savonlinnan Oopperajuhlien Olavinlinnan infratuki ja suojaukset: ~3–5 M€

Helsingin kaupungin digitaalinen kulttuuri-infra & Helsinki-kanava: ~3 M€

Tuusulan Rakennus 10 (Opisto/Taitokeskus) peruskorjaus: ~2,5 M€

Kuntien yhteinen valtakunnallinen E-kirjasto -hanke: ~2–3 M€

ACuTe – Esittävä taide ja teknologia (OAMK / EU Luova Eurooppa): ~2,1 M€

XR & Virtuaalikulttuurin pilotit (RRF / OKM -digi-innovaatioapurahat): ~1,5–2,5 M€

Kaikki laulaa -valtakunnallishanke (SKR): ~1,5 M€

Theatre in Palm -teatteriverkosto (EU Luova Eurooppa): ~1,0 M€

APACE – Saavutettavan kirjallisuuden digitaalinen innovaatiohanke (EU): ~1,0 M€

Museokokoelmien valtakunnallinen digitalisointiohjelma (OKM): ~1,0 M€

RAHAA ON!!!

Vierailija kirjoitti:

Jos on velvoitetyötä, niin se voisi olla osaksi myös jotain kunnalle tuloja tuottavaa tai menoja vähentävää. Voisi sitten ottaa irtisanottuja työntekijöitä takaisin palkkalistoille.

Hei hermanni, laki kieltää orjatyön. 

Vierailija kirjoitti:

Vaasan pääkirjaston korjaus- ja uudistushanke: ~8–12 M€

Hämeenlinnan Verkatehtaan kulttuurikeskuksen uudistukset: ~8–12 M€

Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksen vaiheittaiset investoinnit: ~10 M€

Seinäjoen pääkirjaston (Aalto-kirjaston) kunnostusvaiheet: ~5–10 M€

Rovaniemen Korundi -kulttuurikeskuksen ja taidemuseon lisätilat: ~8–10 M€

Savonlinnan Teatterin ja Kulttuurikorttelin kunnostukset: ~8–10 M€

Musiikkitalon urkujen rakentaminen ja käyttöönotto (Helsinki): ~4,4 M€

Oulun pääkirjaston ja musiikkikeskuksen tekniikkapäivitykset: ~6–10 M€

Taidetestaajat-valtakunnallishanke (SKR / Svenska Kulturfonden): ~6 M€ / vuosi

Kokkolan kaupunginteatterin ja Snellman-salin remontit: ~6–10 M€

Riihimäen teatterin ja Suomen lasimuseon tilasaneeraukset: ~5–8 M€

Paimion parantolan kulttuuri- ja kehityskeskus: ~5–10 M€

Sodankylän Kitisenrannan kulttuuritalo -hanke: ~5–7 M€

Rauman pääkirjaston ja kulttuuritilojen saneeraus: ~4–6 M€

Savonlinnan Oopperajuhlien Olavinlinnan infratuki ja suojaukset: ~3–5 M€

Helsingin kaupungin digitaalinen kulttuuri-infra & Helsinki-kanava: ~3 M€

Tuusulan Rakennus 10 (Opisto/Taitokeskus) peruskorjaus: ~2,5 M€

Kuntien yhteinen valtakunnallinen E-kirjasto -hanke: ~2–3 M€

ACuTe – Esittävä taide ja teknologia (OAMK / EU Luova Eurooppa): ~2,1 M€

XR & Virtuaalikulttuurin pilotit (RRF / OKM -digi-innovaatioapurahat): ~1,5–2,5 M€

Kaikki laulaa -valtakunnallishanke (SKR): ~1,5 M€

Theatre in Palm -teatteriverkosto (EU Luova Eurooppa): ~1,0 M€

APACE – Saavutettavan kirjallisuuden digitaalinen innovaatiohanke (EU): ~1,0 M€

Museokokoelmien valtakunnallinen digitalisointiohjelma (OKM): ~1,0 M€

 

RAHAA ON!!!

Työpaikkoja rakennusalalle. Viro ja Uzbekistan kiittävät.

kauheaa. ehkäpä hirveääkin. työttömät on jääneet ilman töitä. sitten kepulainen kuntaliitto nykyään joutuu maksamaan lakisääteisen korvauksen jota on jo leikattu paljon. kuntaliitto voisi varmaan sijoittaa nuoriso säätiöön. tai kehittyvien maakuntien suomeen. tai antaa varoja muillekkin . olikos se niin että kaupunkeihinkaan ei saa laittaa rahoja vaikka sinne muutetaan. eikä työn tekijöille. eikä eläkelläisillekkään. sellaistapa se on. oliko vielä johdossa ehdonalaisen tuomion saaneita. muuttuuko veronmaksajien rahat omiksi kun päästään valtaan. kysyn kun en tiedä

Vierailija kirjoitti:

Vaasan pääkirjaston korjaus- ja uudistushanke: ~8–12 M€

Hämeenlinnan Verkatehtaan kulttuurikeskuksen uudistukset: ~8–12 M€

Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksen vaiheittaiset investoinnit: ~10 M€

Seinäjoen pääkirjaston (Aalto-kirjaston) kunnostusvaiheet: ~5–10 M€

Rovaniemen Korundi -kulttuurikeskuksen ja taidemuseon lisätilat: ~8–10 M€

Savonlinnan Teatterin ja Kulttuurikorttelin kunnostukset: ~8–10 M€

Musiikkitalon urkujen rakentaminen ja käyttöönotto (Helsinki): ~4,4 M€

Oulun pääkirjaston ja musiikkikeskuksen tekniikkapäivitykset: ~6–10 M€

Taidetestaajat-valtakunnallishanke (SKR / Svenska Kulturfonden): ~6 M€ / vuosi

Kokkolan kaupunginteatterin ja Snellman-salin remontit: ~6–10 M€

Riihimäen teatterin ja Suomen lasimuseon tilasaneeraukset: ~5–8 M€

Paimion parantolan kulttuuri- ja kehityskeskus: ~5–10 M€

Sodankylän Kitisenrannan kulttuuritalo -hanke: ~5–7 M€

Rauman pääkirjaston ja kulttuuritilojen saneeraus: ~4–6 M€

Savonlinnan Oopperajuhlien Olavinlinnan infratuki ja suojaukset: ~3–5 M€

Helsingin kaupungin digitaalinen kulttuuri-infra & Helsinki-kanava: ~3 M€

Tuusulan Rakennus 10 (Opisto/Taitokeskus) peruskorjaus: ~2,5 M€

Kuntien yhteinen valtakunnallinen E-kirjasto -hanke: ~2–3 M€

ACuTe – Esittävä taide ja teknologia (OAMK / EU Luova Eurooppa): ~2,1 M€

XR & Virtuaalikulttuurin pilotit (RRF / OKM -digi-innovaatioapurahat): ~1,5–2,5 M€

Kaikki laulaa -valtakunnallishanke (SKR): ~1,5 M€

Theatre in Palm -teatteriverkosto (EU Luova Eurooppa): ~1,0 M€

APACE – Saavutettavan kirjallisuuden digitaalinen innovaatiohanke (EU): ~1,0 M€

Museokokoelmien valtakunnallinen digitalisointiohjelma (OKM): ~1,0 M€

 

RAHAA ON!!!

Joo. Jos noihin saadaan työllistettyä suomalaisia työttömiä, niin ihan hyvä teettää tuollaista juuri nyt, kun on työvoimaakin hyvin saatavilla. Taitaa vain olla niin, että raksafirmojen palkkalistoilla on pomoporrasta lukuunottamatta lähinnä ulkkareita. Siltä ainakin kuulosti, kun tässä talossa kaksi vuotta sitten julkisivu- ja parvekeremppaa tehtiin.

Sillä tavoinhan julkinen talous kannattaisi hoitaa, että nousukaudella tehdään vain ne ihan välttämättömät hommat, ei käynnistetä mitään megahankkeita. Niiden aika on, kun muuten on lama.

Sitä minä mietin että mikä järki näissä sakoissa on. Ei se että kunta maksaa valtiolle sakkomaksuja saa niitä työnantajia valitsemaan työttömiä töihin?

Meillä on kauhea työvoimapula. Tarvitsemme heti vähintään 100 000 uutta osaajaa EUn ulkopuolelta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaasan pääkirjaston korjaus- ja uudistushanke: ~8–12 M€

Hämeenlinnan Verkatehtaan kulttuurikeskuksen uudistukset: ~8–12 M€

Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskuksen vaiheittaiset investoinnit: ~10 M€

Seinäjoen pääkirjaston (Aalto-kirjaston) kunnostusvaiheet: ~5–10 M€

Rovaniemen Korundi -kulttuurikeskuksen ja taidemuseon lisätilat: ~8–10 M€

Savonlinnan Teatterin ja Kulttuurikorttelin kunnostukset: ~8–10 M€

Musiikkitalon urkujen rakentaminen ja käyttöönotto (Helsinki): ~4,4 M€

Oulun pääkirjaston ja musiikkikeskuksen tekniikkapäivitykset: ~6–10 M€

Taidetestaajat-valtakunnallishanke (SKR / Svenska Kulturfonden): ~6 M€ / vuosi

Kokkolan kaupunginteatterin ja Snellman-salin remontit: ~6–10 M€

Riihimäen teatterin ja Suomen lasimuseon tilasaneeraukset: ~5–8 M€

Paimion parantolan kulttuuri- ja kehityskeskus: ~5–10 M€

Sodankylän Kitisenrannan kulttuuritalo -hanke: ~5–7 M€

Rauman pääkirjaston ja kulttuuritilojen saneeraus: ~4–6 M€

Savonlinnan Oopperajuhlien Olavinlinnan infratuki ja suojaukset: ~3–5 M€

Helsingin kaupungin digitaalinen kulttuuri-infra & Helsinki-kanava: ~3 M€

Tuusulan Rakennus 10 (Opisto/Taitokeskus) peruskorjaus: ~2,5 M€

Kuntien yhteinen valtakunnallinen E-kirjasto -hanke: ~2–3 M€

ACuTe – Esittävä taide ja teknologia (OAMK / EU Luova Eurooppa): ~2,1 M€

XR & Virtuaalikulttuurin pilotit (RRF / OKM -digi-innovaatioapurahat): ~1,5–2,5 M€

Kaikki laulaa -valtakunnallishanke (SKR): ~1,5 M€

Theatre in Palm -teatteriverkosto (EU Luova Eurooppa): ~1,0 M€

APACE – Saavutettavan kirjallisuuden digitaalinen innovaatiohanke (EU): ~1,0 M€

Museokokoelmien valtakunnallinen digitalisointiohjelma (OKM): ~1,0 M€

 

RAHAA ON!!!

Joo. Jos noihin saadaan työllistettyä suomalaisia työttömiä, niin ihan hyvä teettää tuollaista juuri nyt, kun on työvoimaakin hyvin saatavilla. Taitaa vain olla niin, että raksafirmojen palkkalistoilla on pomoporrasta lukuunottamatta lähinnä ulkkareita. Siltä ainakin kuulosti, kun tässä talossa kaksi vuotta sitten julkisivu- ja parvekeremppaa tehtiin.

Sillä tavoinhan julkinen talous kannattaisi hoitaa, että nousukaudella tehdään vain ne ihan välttämättömät hommat, ei käynnistetä mitään megahankkeita. Niiden aika on, kun muuten on lama.

Nämä paskainvestoinnit ei kyllä tuota kuin ylläpitokuluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen hallitushan se on päätöksillään työttömiä lisännyt, etenkin naispuolisia työttömiä. Vieläkö meinasit äänestää oikeistoa ensi vaaleissa?

Julkinen sektori pitää saada luokkaan 500 tuhatta nykyisen 800tuhannen sijaan,emme kestä Euroopan suurinta julkista sektoria suunta on oltava julkiselta yksityisiin yrityksiin vain se korjaa tilanteen.

Niin no olen tähän ehdottanut ammatillisen koulutuksen lakkauttamista ja että firmat itse kouluttaisivat työntekijänsä. Sehän pienentäisi julkista sektoria. Eikä se niin ennenkuulumaton ajatus ole, aikoinaan firmoilla olikin omia ammattikouluja. Kovin nyrpeää naamaa on yrittäjiltä tullut vastauksena.

Mitä osia julkisesta sektorista itse siirtäisit yksityisen hoidettavaksi, tai lakkauttaisit kokonaan? Ne isot tehtävät kun on sote-ala, koulutus, poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos. Jos vähennetään henkilökuntaa kuten ehdotat, niin noista on pakko vähentää jostakin. 

Koulutuksesta puolet voidaan siirtää yrityksille ja terveydenhoito voidaan siirtää yksityiseksi. Oikeuslaitoksen ja poliisin töistä voisi siirtää huomattavasti töitä yrityksille. Ei puhallusratsian tai ylinopeussakotuksen ylläpito vaadi virkoja. Kamerasakot voidaan viedä vaikka Tanzaniaan, tai tekoälyistää. Työttömistä voi työllistää 1200 euron kuukausipalkalla osa-aikaisia puhalluttajia. Ei siihen tarvita 4000 euroa tienaavaa konstaapelia. Konstaapeli on kortistossa paljon halvempi.

Yksityinen terveydenhoito tietää kansanterveyden romahtamista. Yhä sairaampia ihmisiä ja kerjäläisyhteiskuntaa. Toimiakseen se vaatisi laajan hyväntekeväisyyssektorin. Yhdysvalloissa asiaa hoitavat mm. kirkot, ja silti siellä on keskimääräinen elinikä laskusuunnassa. Toinen vaihtoehto olisi paluu klaaniyhteiskuntaan, jossa ihmisellä on laajalle ulottuva vastuu sukulaisistaan.

Kunnanvaltuustot lakkauttamalla saataisiin hurjat säästöt. Jokainen poliitikko on tyhjäntoimittaja ja kuluerä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vantaa irtisanoo 200 kaupungin työntekijää ja lisäksi osalla työ muutetaan osa-aikatyöksi.

Ei se ratikan velaksi rakentaminen halpaa lystiä ole.

Täyttä korruptiota tämä ratikka projekti. Miksei bussilla voi matkustaa vai onko ratikka joku poliitikkojen statussymboli ja kallis sulka hattuun?

Tiedätkö miten paljon verorahaa laitetaan bussilippujen kompensointiin? Työttömienkin matkoista maksetaan yli 60% joukkoliikennetukina, vaikka niillä olisi aikaa kyllä kävelläkin.

Ratikan hinnaksi arvioidaan 750 miljoonaa ja menee varmasti yli miljardin suhmuroimalla. Bussilla pääsee sinne mihin kiskot eivät yllä. Luuletko tosiaan, että kaikki työttömät voivat kävellä pitkiä matkoja, vaikka aikaa olisi. Toivottavasti joudut itse kävelemään, mutta tee nyt vielä ylitöitä ilmaiseksi, että työttömät voivat lepäillä ja matkustella busseilla.