Miksi et menisi vanhempasi hautajaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vanhempieni tekojen seurauksena kompleksinen traumanjälkeinen stressihäiriö. Pärjään elämässäni muuten ihan hyvin, mutta vähäinenkin yhteydenpito vanhempiini aiheuttaa vatsakipuja ja huonovointisuutta, rytmihäiriöitä ja dissosiaatiota. Isäni kuolee lähivuosina, ja tavallaan tuntuisi mielekkäältä mennä hautajaisiin, mutta en tiedä miten fysiikka kestää sen tilaisuuden, kun pelkkä viestittely äidin kanssa voi aiheuttaa sen että olen oksennuksen partaalla monta päivää. Traumaterapiat on käyty ja niiden ansiosta pärjään muuten, mutta en oikein voi koko tilaisuutta vetää mitään neliöhengitysharjoitusta vaan kestääkseni sen, enkä haluaisi lähteä nappailemaan rauhoittavia kun en muuten niitä tarvitse enkä tiedä saisinko edes reseptiä niihin vain tästä syystä. Todennäköisesti sinnittelen kirkko-osuuden puolison ja taskumatin tuella ja lähden sitten kotiin, mutta saa nähdä.

Täällä puhutaan kahdesta asiasta: vanhemman hautajaisiin osallistumisesta ja niiden järjestämisvelvollisuudesta. Kun isäni kuoli, äitini ei olisi pärjännyt omin päin vaan tarvitsi apua kun mentiin hautaustoimistoon ja poliisilaitokselle palauttamaan isäni ladattu ase, valittiin arkku ja uurna, mietittiin muistotilaisuustarjoiluja ja kutsuja, päätettiin hautapaikasta ja hautakivestä, keskusteltiin papin kanssa siunaustilaisuuden musiikista jne.

Ei siinä aikuisten lasten osuudeksi jäänyt pelkästään saapua valmiiseen pöytään tai olla saapumatta.

Miksi te palautitte aseen ladattuna?

En aio mennä paskan äitini hautajaisiin. Siskoni saa järjestää ne, koska on hänen edunvalvojansa. Minä olen jo haudannut oman lapseni enkä ole sen koommin osallistunut mihinkään juhlallisuuksiin.

Kuollut ei tiedä, kuka kävi tai ei käynyt. Jos muut hautajaisvieraat ovat sellaisia, että ei voi mennä, niin sitten ei voi. Kustannuksiin voi osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vanhempieni tekojen seurauksena kompleksinen traumanjälkeinen stressihäiriö. Pärjään elämässäni muuten ihan hyvin, mutta vähäinenkin yhteydenpito vanhempiini aiheuttaa vatsakipuja ja huonovointisuutta, rytmihäiriöitä ja dissosiaatiota. Isäni kuolee lähivuosina, ja tavallaan tuntuisi mielekkäältä mennä hautajaisiin, mutta en tiedä miten fysiikka kestää sen tilaisuuden, kun pelkkä viestittely äidin kanssa voi aiheuttaa sen että olen oksennuksen partaalla monta päivää. Traumaterapiat on käyty ja niiden ansiosta pärjään muuten, mutta en oikein voi koko tilaisuutta vetää mitään neliöhengitysharjoitusta vaan kestääkseni sen, enkä haluaisi lähteä nappailemaan rauhoittavia kun en muuten niitä tarvitse enkä tiedä saisinko edes reseptiä niihin vain tästä syystä. Todennäköisesti sinnittelen kirkko-osuuden puolison ja taskumatin tuella ja lähden sitten kotiin, mutta saa nähdä.

Täällä puhutaan kahdesta asiasta: vanhemman hautajaisiin osallistumisesta ja niiden järjestämisvelvollisuudesta. Kun isäni kuoli, äitini ei olisi pärjännyt omin päin vaan tarvitsi apua kun mentiin hautaustoimistoon ja poliisilaitokselle palauttamaan isäni ladattu ase, valittiin arkku ja uurna, mietittiin muistotilaisuustarjoiluja ja kutsuja, päätettiin hautapaikasta ja hautakivestä, keskusteltiin papin kanssa siunaustilaisuuden musiikista jne.

Ei siinä aikuisten lasten osuudeksi jäänyt pelkästään saapua valmiiseen pöytään tai olla saapumatta.

Miksi te palautitte aseen ladattuna?

Emme me osanneet purkaa sitä. Kävi myös ilmi että ase oli laiton. Isäni oli aina uhannut ampua itsensä sitten kun olisi tarpeeksi vanha ja sairas, mutta sopivaa hetkeä ei koskaan tullut. Hän nukkui pistooli tyynyn alla. Kuoli kuitenkin sairaalassa.

Mieheni äitipuoli on huonossa kunnossa, ja mies aikoo mennä hautajaisiin kun niiden aika on. Ikinä en ole myötähävennyt, mutta nyt on lähellä. 

Välit tähän äitipuoleen ovat olleet täysin poikki 20 vuotta. Miestä ei ole kiinnostanut hänen kuulumisensa lainkaan, sen jälkeen kun isänsä kuoli ja äitipuoli yritti saada lapset maksamaan asumisensa. Välit on poikki myös äitipuolen lapsiin.

Ja nyt kuitenkin mies on sitä mieltä, että täytyyhän hänen hautajaisiin mennä, kohteliaisuussyistä, kyseessä sentään on äitipuoli. Ei kuitenkaan aio ottaa yhteyttä äitipuoleen nytkään, kun hän on huonona ja kuolemassa. Kerran nähtiin sattumalta alkuvuonna, ja miestä lähinnä vtutti. Mutta hautajaisiin aikoo mennä.

En stana tajua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vanhempieni tekojen seurauksena kompleksinen traumanjälkeinen stressihäiriö. Pärjään elämässäni muuten ihan hyvin, mutta vähäinenkin yhteydenpito vanhempiini aiheuttaa vatsakipuja ja huonovointisuutta, rytmihäiriöitä ja dissosiaatiota. Isäni kuolee lähivuosina, ja tavallaan tuntuisi mielekkäältä mennä hautajaisiin, mutta en tiedä miten fysiikka kestää sen tilaisuuden, kun pelkkä viestittely äidin kanssa voi aiheuttaa sen että olen oksennuksen partaalla monta päivää. Traumaterapiat on käyty ja niiden ansiosta pärjään muuten, mutta en oikein voi koko tilaisuutta vetää mitään neliöhengitysharjoitusta vaan kestääkseni sen, enkä haluaisi lähteä nappailemaan rauhoittavia kun en muuten niitä tarvitse enkä tiedä saisinko edes reseptiä niihin vain tästä syystä. Todennäköisesti sinnittelen kirkko-osuuden puolison ja taskumatin tuella ja lähden sitten kotiin, mutta saa nähdä.

Täällä puhutaan kahdesta asiasta: vanhemman hautajaisiin osallistumisesta ja niiden järjestämisvelvollisuudesta. Kun isäni kuoli, äitini ei olisi pärjännyt omin päin vaan tarvitsi apua kun mentiin hautaustoimistoon ja poliisilaitokselle palauttamaan isäni ladattu ase, valittiin arkku ja uurna, mietittiin muistotilaisuustarjoiluja ja kutsuja, päätettiin hautapaikasta ja hautakivestä, keskusteltiin papin kanssa siunaustilaisuuden musiikista jne.

Ei siinä aikuisten lasten osuudeksi jäänyt pelkästään saapua valmiiseen pöytään tai olla saapumatta.

No näinpä. Juuri näin minäkin toimisin, jos välit olisivat kutakuinkin normaalit, ja näin aiotaan toimia appivanhempien suhteen.

Viime kädessä vastuu isäni hautauksesta on hyvinvointialueen työikäisten sosiaalityöllä. Jos siskoni tai isän ex-vaimo eli äitini aikoo asiaan jotenkin osallistua, niin senkus. Itse en aio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli sitten kyse vanhemmasta tai ihan tahansa kenestä muusta, niin jos ei ollut muutenkaan tekemisissä, niin on kornia mennä hautajaisiin vain tavan vuoksi.

Joku muu kuin sinä siis järjestää vanhempasi hautajaiset. Kätevää nakittaa velvollisuudet toisille. Perintö sinullekin varmasti kelpaa.

Siskoni teki noin. Jätti minulle kaiken järjestelyn eikä tullut hautajaisiin koska ei ollut tulossa perintöä

Vierailija kirjoitti:

Kuollut ei tiedä, kuka kävi tai ei käynyt. Jos muut hautajaisvieraat ovat sellaisia, että ei voi mennä, niin sitten ei voi. Kustannuksiin voi osallistua.

Kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista, tai jos kuolinpesä on varaton, sosiaalitoimisto tai Kela maksaa välttämättömät menot, kuten arkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koronan alussa päässyt matkustamaan Suomeen isovanhemmat hautajaisiin. Silloin ajattelin, että tärkeämpää oli ollut soitella hänelle viikoittain vuosien ajan kuin seisoa arkun äärellä. Yhtä hyvin syy poissaoloon voi olla jokin muu, tärkeintä on mitä on tehnyt henkilön eläessä.

Ei nyt kysytty isovanhempien vaan vanhempien hautajaisista.

Vanhempani onneksi ovat vielä elossa, mutta olisin kyllä ajatellut samoin. Hautajaiset ovat eläviä varten, ei kuollut enää välitä kuka on paikalla ja kuka ei.

Ei välitäkään, mutta et sinä voi jättää vanhempiasi kuolleena makaamaan sinne missä he sattuvat kuolemaan. He tietenkin hautaavat toinen toisensa, mutta jossain vaiheessa tarvitaan ehkä sinua, vai eikö tarvita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli sitten kyse vanhemmasta tai ihan tahansa kenestä muusta, niin jos ei ollut muutenkaan tekemisissä, niin on kornia mennä hautajaisiin vain tavan vuoksi.

Joku muu kuin sinä siis järjestää vanhempasi hautajaiset. Kätevää nakittaa velvollisuudet toisille. Perintö sinullekin varmasti kelpaa.

Siskoni teki noin. Jätti minulle kaiken järjestelyn eikä tullut hautajaisiin koska ei ollut tulossa perintöä

Jättikö hän perunkirjoitukseenkin valtakirjan, vai kieltäytyikö perinnöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuollut ei tiedä, kuka kävi tai ei käynyt. Jos muut hautajaisvieraat ovat sellaisia, että ei voi mennä, niin sitten ei voi. Kustannuksiin voi osallistua.

Kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista, tai jos kuolinpesä on varaton, sosiaalitoimisto tai Kela maksaa välttämättömät menot, kuten arkun.

Eivät nämäkään kommentoijat tunnu tietävän että he ovat vanhempansa kuolinpesän osakkaita. Liian perifeerinen ongelma, ei kiinnosta. Kunnes paska on housussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuollut ei tiedä, kuka kävi tai ei käynyt. Jos muut hautajaisvieraat ovat sellaisia, että ei voi mennä, niin sitten ei voi. Kustannuksiin voi osallistua.

Kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista, tai jos kuolinpesä on varaton, sosiaalitoimisto tai Kela maksaa välttämättömät menot, kuten arkun.

Kyllä varattomalle SAA läheiset kustantaa hautwjaiset, jos niin haluavat.  Mutta me on esim maksettu ja järjestetty lapsuudenkotitaloni viimeisen rengin hautajaiset ja myöhemmin yhden firman entisen työntekijän hautajaiset. Oltiin tavallaan ne läheisimmät. Ei sitä omaa vastuunkantoa mikään estä, vaikka toki homman VOI jättää sosiaalitoimistollekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koronan alussa päässyt matkustamaan Suomeen isovanhemmat hautajaisiin. Silloin ajattelin, että tärkeämpää oli ollut soitella hänelle viikoittain vuosien ajan kuin seisoa arkun äärellä. Yhtä hyvin syy poissaoloon voi olla jokin muu, tärkeintä on mitä on tehnyt henkilön eläessä.

Ei nyt kysytty isovanhempien vaan vanhempien hautajaisista.

Vanhempani onneksi ovat vielä elossa, mutta olisin kyllä ajatellut samoin. Hautajaiset ovat eläviä varten, ei kuollut enää välitä kuka on paikalla ja kuka ei.

Ei välitäkään, mutta et sinä voi jättää vanhempiasi kuolleena makaamaan sinne missä he sattuvat kuolemaan. He tietenkin hautaavat toinen toisensa, mutta jossain vaiheessa tarvitaan ehkä sinua, vai eikö tarvita?

Ai nyt onkin kysymys hautajaisten järjestämisestä? Jos nyt vaikka sen pandemien vuoksi ei pääse paikalle kun vanhempi kuolee niin hautaan pystyy varmaan saattamaan myös järjestämällä asiat vaikka Australiasta käsin etänä. Ehkä se maksaa enemmän, mutta jos ei muuta vaihtoehtoa ole niin ei ole. Maksaa kulut itse ja hakee sitten kuolinpesältä. Todennäköisesti joku sukulainen on lähempänä ja voi auttaa tai ainakin osallistuu tilaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Välit poikki vanhemman tekosen takia , siksi en mennyt . Teko vaikutti suuresti elämääni .

Hautajaiset ovat eläviä varten, eivät kuolleita. Ovatko välit poikki myös sukulaisiin tai jäljelle jääneeseen vanhempaan?

Jos vanhempi ei huolehdi lapsestaan pienenä, niin heidän välilleen ei synny sellaista normaalia sidettä, joka johtaa vastuun tunteeseen vanhemmasta aikuisella lapsella. Kyllähän minä voisin olla parempi ihminen ja huolehtia vanhemmistani vaikka he eivät huolehtineet minusta. Mutta yhtä hyvin voisin olla parempi ihminen ja huolehtia pyyteettömästi vaikka naapurin ventovieraasta mummosta. Tunneside on samaa luokkaa ja bensaan palaisi vähemmän rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koronan alussa päässyt matkustamaan Suomeen isovanhemmat hautajaisiin. Silloin ajattelin, että tärkeämpää oli ollut soitella hänelle viikoittain vuosien ajan kuin seisoa arkun äärellä. Yhtä hyvin syy poissaoloon voi olla jokin muu, tärkeintä on mitä on tehnyt henkilön eläessä.

Ei nyt kysytty isovanhempien vaan vanhempien hautajaisista.

Vanhempani onneksi ovat vielä elossa, mutta olisin kyllä ajatellut samoin. Hautajaiset ovat eläviä varten, ei kuollut enää välitä kuka on paikalla ja kuka ei.

Ei välitäkään, mutta et sinä voi jättää vanhempiasi kuolleena makaamaan sinne missä he sattuvat kuolemaan. He tietenkin hautaavat toinen toisensa, mutta jossain vaiheessa tarvitaan ehkä sinua, vai eikö tarvita?

Isäni on jo hoitokodissa, tuskin jättävät sinne muumioitumaan. Kai se olisi hygieniariskikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli sitten kyse vanhemmasta tai ihan tahansa kenestä muusta, niin jos ei ollut muutenkaan tekemisissä, niin on kornia mennä hautajaisiin vain tavan vuoksi.

Joku muu kuin sinä siis järjestää vanhempasi hautajaiset. Kätevää nakittaa velvollisuudet toisille. Perintö sinullekin varmasti kelpaa.

Siskoni teki noin. Jätti minulle kaiken järjestelyn eikä tullut hautajaisiin koska ei ollut tulossa perintöä

Itse aion tehdä samoin. Toisen vanhemman hautajaisissa olin mutta minut näppärästi sivuutettiin perinnönjaossa joten toista kertaa en siihen ala enkä vaivaudu hautajaisiinkaan jos en saa perintöä. Kyllä muori kuopattua saadaan ilman minuakin. Välit on sitten poikki loppuelämän ajan myös siskoni kanssa. Oppiipahan viimein tekojensa seuraukset. Kusetus huijaus ja selkään puukotus, niillä on seurauksensa. Voipa tulla yksinäinen vanhuus hänelläkin.

Voisin kuvitella tilanteen, jossa hautajaiset olisivat jossain kaukana ja pitäisi yöpyä hotellissa, mutta omaisella ei yksinkertaisesti olisi rahaa matkakuluihin ja hotelliyöhön. 

Mä en aio mennä isäni hautajaisiin. Sanoin jo lapsena isälle etten aio osallistua hänen hautajaisiinsa ja iskä vaan sanoi ettei tarvitse. Hän on hirveä ihminen,a

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Voisin kuvitella tilanteen, jossa hautajaiset olisivat jossain kaukana ja pitäisi yöpyä hotellissa, mutta omaisella ei yksinkertaisesti olisi rahaa matkakuluihin ja hotelliyöhön. 

Jos näin on, niin toivottavasti hän kertoo tilanteesta muille. Ihan varmasti joku sukulainen haluaa hänet majoittaa tai maksaa yöpymisen ja muita kuluja.