*** 3 kuumeilijat *** vko 22

Mahtuuko vielä mukaan? Täällä kirjoittelee ihan pian 29-vuotias kahden pojan ( -99 ja -05) äiti. asustellaan Kainuussa. Olen käynyt lueskelemassa kirjoituksianne päivittäin ja tuntuu " ihanalta" että ei ole tuntemuksiensa kanssa yksin. Me ollaan siis yritetty syyskuun lopusta -06 kolmosta, tuloksetta ja alkaa kyllä olla rankkaa, varsinkaan kun en ole kertonut kenellekään kavereille ja ystäville yrityksestä, on tosi rankkaa pohtia ja itkeskellä joka kuukausi kuukautisten alkaessa " yksinään" onhan mies siis tukena, mutta ei viitsisi ihan koko ajan vuodattaa pelkkiä vauva juttuja hänelle. Joten tämä seura olisi tervetullutta.

Teillä on ollut juttua miehen suostuttelusta " kolmannen tekoon" . Meilläkään se ei todellakaan ollut helppoa ja syksy oli tosi raskasta aikaa. kun mies aina kuukausittain uudestaan empi ja empi. Nyt vuoden alusta sitten hän eräänä iltana totesi, ettet sinä vaimo taida antaa periksi, eikä kuume lakkaa (EI TODELLAKAAN MENE OHI!!) joten annetaan nyt sitten kolmannelle lupa tulla. Joten kyllä ne pehmittämällä pehmiää... Nyt meillä mies jopa itse jo puhuu että sitten kun meille tulee vielä yksi muksu...

Musta on ollut tosi raskasta odottaa, että raskautuisi. Jotenkin tuntuu että sitten kun meidän llapset olisi sinä kolmessa, voisi aloittaa sen loppuelämän suunnittelun. Ymärrättekö mitä tarkoitan?

Ja toisekseen haluaisin rskautua nyt niin, että voisin olla vielä putkeen kotona, olen nyt kesäkuuhun -08 kotona ja uusi vauva olisi erittäin tervetullut ennen sitä.

Mutta eiköhän tässä ollut tekstiä, kiva purkaa sydäntaaän muille naisille ja saman asian kanssa painivilöle mammoille.

Maaru78 (olikohan taas nikki oikein) tuossa jo kertoikin että kuumeilee salassa. Mites muut? Miksi kerrot/ et kerro? Kenelle kerrot ja kenelle et?



Minä itse olen avoimesti kertonut kaikille, jotka ovat asiaa tiedustellut tai tullut muuten vaan puhetta. Koen sen olevan helpompaa. Eikä se minua haittaa jos kaikki tietää, vaikkei lasta siunautuisikaan.

Sitä vähän mietin, että jos muuttaa sitten mieltä tän suhteen. Toisaalta elämäähän se vaan on,mitä sitä salaamaan.



Viola

Täällä tietää mun sisko ja veli (miehellä ei ole sisaruksia), mun äiti ja mun yks kaveri, hyvä sellainen. Mies tuskin on kenellekään kertonut. ;)



).( : Ei näy, ei kuulu menkkoja, ei edes tunnu siltä että alkaisivat. Huomenna olis mahdollinen meno (kostea sellainen) ja mietinkin että mitäs tässä tekis.... Pitää vissiin lopettaa ajatteleminen kun päätä on särkenyt taas aamusta saakka.



kp 31/26-30, yk 3

Täällä ei tiedä kukaan, en ole halunnut edes mainita asiasta, kun siitä ei tule helppoa (siis raskautumisesta).

Kertokaas viisaat, mitä tässä on enää tehtävissä: Kävin eilen papa-kokeessa ja samalla juttelin tätin kanssa että ei oo menkkoja näkyny (kierto päin persettä aina) mutta oviksen aikaan oli yhdyntöjä. Nyt on kp 32 vai peräti 33, testit näyttää negaa, eikä muutenkaan ole mitään fiiliksiä. Vatsaa juilii välillä, toissa aamuna olin varma, että menkat alkaa, muttei alkaneetkaan ja kivutkin väistyivät. Täti sanoi, että odottele se 2vko ja sitten soittele uudelleen..2 VIIKKOA??? En malta odottaa niin kauan, eikö varmuutta asiaan saa mitenkään muuten kuin odottamalla? Mun pitäs vielä parin pv:n sisällä päättää työpaikan vaihdoksesta ja kaikkea mahdollista. Jos olen raskaana, en vaihda työpaikkaani. Onko jollakin ollut, että testi näyttää plussaa vasta tosi myöhään, vai onko menkat yksinkertaisesti vaan niin myöhässä?

Joo, onhan se vähän hankalaa. Mites työhönottolääkäri, ottaako ne nykyään mitään raskaustestejä? ei kai? Jos olet raskaana tarvitsee sinun siitä ilmoittaa 2 kk ennen äitiyslomaa, joten silloin on koeaikakin reilusti ohi. Jos todella haluat sen työn niin vaihda ihmeessä jos tuntuu että et halua olla enää vanhassa työssäsi. Onhan se sitten kivempi palata töihin kun on mielekäs työ. Oletko testannut millä testillä? Aconin early detection taitaa olla kaikista herkin.

Kiitoksia kaikille onnitteluista. Maanantaina siis paukahti haaleahko, mutta kuitenkin selkeä viiva testiin. Nyt kuitenkin on mahaa juilinut välillä tosi kovasti, aivan kuin menkat alkaisivat. En yhtään tiedä mitä tässä vaiheessa on ollut edellisissä raskauksissa, sillä aikaisemmin en ole koskaan näin aikaisin testaillut. No, katsellaan vielä vaikka viikko päälle ja sitten soitellaan neuvolaan. Toivottavasti tietty tuon soiton pääsee tekemään :)



Viola kyseli kuumeilun kertomisesta: Itse en ole kertonut kuumeilusta kenellekään. Enkä vielä mahdollisesta plussastakaan. Veljelle tekisi mieli kertoa, mutta vielä odottelen :)



Maaru kiteytti aika hyvin munkin fiilikset



" Jotenkin tuntuu että sitten kun meidän llapset olisi sinä kolmessa, voisi aloittaa sen loppuelämän suunnittelun. Ymärrättekö mitä tarkoitan?"



mitään isoja työpaikkaremontteja en ole viitsinyt tehdä, ajattelin että saadaan tämä perhepaketti kasaan :) ja sitten harkitaan työpaikan vaihdosta tai alan vaihdosta. Minähän olen tässä kahden lapsen jälkeen palannut töihin, ja jos tämä raskaus tästä onnellisesti etenee, on tämä sitten se viimeinen hetki olla kotona lasten kanssa.



No, paljon plussia kehiin, ja miesten suosiollista osallistumista :) Toivottavasti tärppää kummallakin saralla!



Naftaliini

Voi aagh...! Vauvakuume tuli taas takaisin. Voi hitsi. Vaikka nuorin (kohta 9kk) valvottaa tosi paljon, niin vauvakuume tuli taas. Ehkä jothuu vähän siitä kun kaverillani, joka asuu Amerikassa on perjantaina laskettuaika. En vaan saa vauva-ajatusta pois päästä. Välillä menee pois, mutta palaa sitten takaisin. Ei olisi mitään järkeä hankkia (jos tulee) tähän vielä yhtä lasta. Mutta kun ... Nyt mene tunteet järjen edelle. Auttakee sisaret! =) Onko jollain muulla samanlainen tilanne?



Olen yrittänyt miettiä järkevästi ettei nyt kannata kun ollaan niin väsyneitä. Mutta kuitenkin joka viikkoa käy mielessä, että jos sitten kuitenkin kun nuorin täyttää 1v. Ja jos muutetaan uuteen taloon, niin siinä olisi ainakin tilaa. Voih.... Täytyy siis kärvistellä.. :/



Huomenna mennään muuten katsomaan yhtä taloa. Pitäisiköhän vaan nyt " repäistä" ja ostaa se...??? No, lainaahan täytyisi vielä ottaa. Mutta kun nyt asutaan siinä talossa missä mies asui ex-vaimonsa kanssa (edesmenneen). Jos muutettais, niin voitais alkaa niinkun ihan puhtaalta pöydältä. No, huomenna nähdää millainen se talo on. Ei se ulokoapäin ihan mikään minun unelmatalo ole, mutta täytyy kait tehdä kompromissi.



Onnea plussanneille! =) En nyt muista nimimerkkiä.

Minä en ole kertonut kun kahdelle kaverille tästä vauvakuumeesta.

Tuota noin...Mahdatkohan tunnistaa kuka kätkeytyy tämän nimimerkin taakse?

Katsastapa 3-kuumeilijoiden esittelylistalta nimimerkki Mutu (nimimerkkiäni ei ole sinne vaihdettu).



;)

Terveisiä vuohenputkien keskeltä! Päivät ovat hurahtaneet tuolla kukkapenkkejä kitkiessä. Ja savottaa riittää!! Ja arvatkaapas, mitkä asiat pyörivät päässä multaa tonkiessa. Vauvat, vauvat ja vauvat!! Karmeeta tämä kuumeilu. Ei päivääkään mene, ettei asiaa pähkäilisi.



Miehen pehmitystä olen jatkanut, mutta voi, kun odottavan aika on pitkä. Oon niin kärsimätön, mutta tiedän, että tässä asiassa ukkokultaa ei saa painostaa. Tein kuulkaas niin tässä taannoin, että kirjoitin miehelle kirjeen. Mulla ei oikeen tuo verbaliikka pelaa, kun on ¿vakavista¿ asioista kyse. Jännitän ja en saa sanottua asioita niin selvästi kuin olen suunnitellut. Niinpä sitten kirjoitan aina miehelle kirjeen, kun jokin asia oikein askarruttaa. No, nyt siis taas kirjoitin kirjeen. Miekkonen ei ole vielä saamaansa kirjettä sanallakaan kommentoinut, mutta eipä nuo reaktiot ole olleet jyrkän kielteisetkään. Päinvastoin tuntuu, että pitkästä aikaa parisuhdekin on ihan mallillaan. Niinpä olen varovaisen toiveikas! Kauaa ei vaan voi odotella, sillä yritykseen olisi päästävä kesän aikana, jotta mahdollinen kolmonen valmistuisi ennen kuopuksen 3 vuotispäiviä.



En tiedä, mistä johtuu, mutta meillä esikoinen 4 v on nykyään hirveän kiinnostunut vauvoista. Kyseli jopa yks päivä, että eikös se olisi kiva, jos meillä olis kolmas vauva. Arvatkaapas miltä tuntui!!



Meeri70



Ps. Anteeksi tämä omanapaisuus, mutta on ihana purkaa jonnekin tätä ahdistusta. Onnea kaikille viivan saaneille, ovuloijille ( itselläni just ovis, möö!! ),jännääjille ja miehen pehmittäjille!

Paljon onnea plussanneille!!



Tervetuloa mukaan uudet!!(oon niin huono muistamaan noita nimimerkkejä:/)



mp73: ei taideta siirtyä mihinkään, mulla on sellanen kutina:S Mut kun ei pitäis toivoa heittää ihan kokonaan, yritetään kuiteskin:)



ON: Edellinen tätin vierailuhan oli ihan älyttömän raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin(kivulias ja runsas) enkä oikein kerenny toipua edes siitä kun nyt on jo ovis kivut, sellaset kivut joita en oo varmaan koskaan ennen tuntenu:( Ja kun oli eilen niin kipee masu, ei oikein huvittanu touhutakaan mitään=( Eli taitaa lopputulos olla taas uusi yk..



Kauhee turhautuminen iskeny koko asian suhteen, välillä tekis tosiaan mieli lyödä pillit pussiin ja laittaa piste tälle " helvetille" .. Oonkohan ainoo jolla on tämmösiä tuntemuksia??



Toivottavasti plussatuulet ylettyis tänne sateiseen pohjoseen asti!!



mami kp 16/26-34

Meillä pomo ei oikein diggaa näistä työhön liittymättömistä sivuista...

Munttu? kirjoitti josko tunnettaisiin? Ainakaan heti ei kolahtanut, Nurmijärveltä on muutama tuttu, mutta muuten tuntomerkit ei osuneet kohdalleen. Tiedä sitten, voihan täällä tuttujakin olla :)



No työn touhuihin, jotta pääsee kotiinkin :)

Naftaliini: Luin eräänä päivänä juttujasi (ja taisin silloin vastatakin) ja yhtäkkiä tuli sellainen olo, että se olet sinä ;) Sinä, jonka luona olin juuri kyläillyt. Kaikki täsmäsi ja täsmää. Mutta tällä palstallahan pyörii sen lähelle 50 000 immeistä, joten mahdollisuus erehtymiseen on suuri. Siltikin...;)



Juu. Meillä tilanne on edelleen sama. Mies ei innostu, pikemminkin joka päivä alkaa enemmän ja enemmän vastustamaan. En tiedä miksi, mutta kokee, että viimeinen oma aika on mennyttä sen jälkeen. Outoa...sillä hän on poissa paljon ja minä pyöritän tätä taloutta lähes kokonaan. Saanen unohtaa vauvahaaveet, mutta vielä aion yrittää...



Esikoinen on vasta sen 1v 8kk, joten töihin ei ole kiire. Mutta lapsenhankintaprosessi tietysti hätäilyttää, et sais sit ainakin sen lasketun ajan alle kolmen vuoden. Saas nähdä. Noin viikon päästä on otollisimmat hetket raskautua enkä usko millään...



Munttu kp 6/27-28

Eli tein testin reippaana kp 28 ja tyylipuhdas negahan sieltä tuli. Harmittaa ja masentaa niin pe***keleesti. En usko, että tää on sattumaa, vaan joku juttu nyt mättää ja pahasti. Joten kai mä käyn gynellä sitten. Tosin mihinkään hoitoihin ei aiota mennä.



Parempaa onnea muille!



Eppu2, yk6, kp 28/27-30

Defeis: Huhuu, mitä kuuluu? Oletkos testaillut uusiksi?



Eppu2: Tosi tylsää, josko tilanne voisi vielä muuttua? Tsemppauksia!



Munttu: En voi auttaa, en tunnista sinua?



Itsellä olo ihan hyvä. Eilen illalla tehtiin tilanteesta ihan julkinen, oltiin veljellä kylässä ja kerroin tilanteesta. Ihana veli vain totesi että johan tuota uutista on osattu odottaakin :) Paikalla oli myös veljen vaimon vanhemmat, joten tuskin kauan salassa pitää.



Nyt viikonloppuna serkun ylioppilasjuhlat joten kiirettä pitää, onneksi on luvattu kaunista säätä. Nauttikaa auringosta, itse siirtyilen tuonne odotuspuolelle, nähdään siellä :)

Täällä yksi kolmosen kuumeilija, ennestään lapset tyttö 01/05 ja tyttö 09/06 ja vauvakuume on ollut jo useamman kuukauden ihan mahdoton. Imetän vielä kuopusta joten menkkoja ei ole ollut mutta imetys on hiipumaan päin joten toiv. pian päästään itse asiaan.



Otatteko mukaan kuumeilemaan?



Emlin ja tytöt

Kiva kun joku kaipailee. =)



En oo testannu uusiks, tänään pitäis vissiin pissiä tikkuun... Nyt siis on kp 33/26-30, että revitään siitä.



Kirjottelen myöhemmin lisää, nyt on ajatus jäässä ja aivot narikassa.

Ei se mitään naftaliini, parempi niin, ettet ollutkaan tuttu. Mieluummin lukee ihan tuntemattomien juttuja ;) Sinulla on kuitenkin olemassa sukulaissielu, joka käyttää aivan samoja sanoja ja termejä kuin sinä, elämäntilanne, lapset, mies...kaikki täsmää. Hassua.

Ja onnea vielä.



Meillä mies eilen sanoi miettineensä asiaa eikä kuulostanut ihan älyttömän negatiiviselta, mutta sai minut silti lopulta itkemään. Joten enpä edelelenkään elättele toiveita, pikemminkin keskityn miettimään mahdollista töihinpaluuta.



Plussasäteistä päivää kaikille lähettelee Munttu kp7/27-28

Kävin tänään ultrassa sekä neuvolan raskaustesti. (sain sitä ultraa ränkyttää ihan kunnolla, ja lääkäri oli asenteella " jaa, no katsotaan sitten vaikka ei siellä mitään ole" . Aamulla oli ihan karmea olo, menkkamainen. Ultrassa ei näkynyt mitään, eikä raskaustestissä. Nytten iltayöllä alkaa ruskeahko vuoto, että kai ne menkat nyt alkaa. Alkas vaan nyt perhana, niin pääsis uudelleen yrittämään!

Yritän silti ehkä pysytellä vanhassa työssäni, puntaroin vaihtoehtoja ja tämä nykyinen paikka on " lapsiystävällisempi" sekä mielekkäämpi.(toistaiseksi..) Haikea olo, jokatapauksessa. Mulla oli välillä jostain syystä niin äidillinen olo, olin välillä ihan varma, että olen raskaana ja että se oli sitä " äidin vaistoa" . Taitaa mun vaistot olla mielikuvituksen tuotetta.Pöh.

Eilenä pyyhkiessä tuli paperiin verta ja sama nyt aamulla, joten oletan että menkat alkaa kohtpuoliin. Vituttaa kun nyt sitten kierto on ainakin se 33 jos akavat tänään kunnolla (mä lasken ekaks päiväks kunnon vuotopäivän) ja enemmän jos vaan tuhruttaa. Ja jos joka kk kierto vaan venyy ja venyy niin eihän tästä tule yhtään mitään!