Turkuun 2 englanninkielistä lukiota. Linkki. Mielestäni huono suuntaus
Tätä menoa kielemme kuihtuu ja sitä myötä syvä kansallinen identiteettimme häviää.
Englannin asemaa ei saisi yhtään vahvistaa.
Kommentit (47)
Suomalaiset ovat liian innokkaita palvelemaan täällä asuvia muualta tulleita englanniksi. Matkailun saralla ymmärrän, muuten en.
Aalto-yliopistokin on kokonaan englanninkielinen. Miksi tällainen sallitaan?
Lain mukaan yliopistosivistys pitää antaa kansalliskielillämme. Yliopistot rikkovat lakia.
Englanti hivutettiin pikku hiljaa yliopistoihin. Ensin alettiin käyttää enkunkielisiä kirjoja.
Esim tampereella luin vielä DI-opinnoissani matematiikat suomeksi (saman teknillisen yliopiston) professorin tekemistä nidotuista kirjoista. Mieheni oli minua muutaman vuoden jäljessä. Hänellä oli jokin englanninkielinen opus. Suomenkielisistä oli luovuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Upea asia.Nyt kun maailma on muuttunut ja ihmiset vaeltavat maasta toiseen, on hyvä jo lapsen oppia englanti. Avartaa elämää ja helppo hakea töitä ulkomailta.
Onko se muka Suomelle hyvä, jos koulutamme lapset töihin ulkomaille?
Kummasti kahdessa suomalaisessa firmassa Suomessa työskennellessäni molemmissa työkieli oli englanti ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Upea asia.Nyt kun maailma on muuttunut ja ihmiset vaeltavat maasta toiseen, on hyvä jo lapsen oppia englanti. Avartaa elämää ja helppo hakea töitä ulkomailta.
Onko se muka Suomelle hyvä, jos koulutamme lapset töihin ulkomaille?
Kummasti kahdessa suomalaisessa firmassa Suomessa työskennellessäni molemmissa työkieli oli englanti ...
Noin ei saisi olla
Vierailija kirjoitti:
Suomi asutetaan kehitysmaista tulleilla. Turussakin ihan hel...... intialaisen näköistä porukkaa. Mitä he tekevät?
No minä en ole intialaisen näköinen. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi asutetaan kehitysmaista tulleilla. Turussakin ihan hel...... intialaisen näköistä porukkaa. Mitä he tekevät?
Oisko töitä. Haepa joskus yötöihin siivoamaan busseja. Siellä ei paljon suomea kuule.
Eikä remonttihommissa. Rivitalon perusparannustöissä oli enemmän tuonne slaavisille alueille viittaavia kieliä käytössä.
Lautakunta päätti perustaa myös englanninkielisesti tuetun suomenkielisen lukiolinjan ensi vuonna.
Opetus alkaa ensi syksynä kansainvälisen koulun tiloissa Kupittaalla. Aloituspaikkoja tulee 30.
Opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka ovat olleet Suomessa kauemmin kuin kolme vuotta ja joiden suomen kielen taito on vielä puutteellinen ja englannin kielen taito kehittyneempi.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomen kielellä.
Tuettu linja kuulostaa ainakin kokeilemisen arvoiselta, koska tavoitteena on tukea suomen oppimista ja yo-kirjoitukset on suomeksi. Siinä ei siis olla kouluttamassa lisää kielitaidottomia ylioppilaita maahamme, vaan parhaassa tapauksessa estetään ihmisiä syrjäytymästä tai ainakin mahdollistetaan asioiden omaksuminen paremmin samalla kun kielitaito kehittyy.
Hyvä ratkaisu. Mitä järkeä olisi lukiossa käyttää jotain kuolevaa kieltä kuten ruotsia tai suomea jota kukaan ei enää puhu muutaman tuhannen vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat liian innokkaita palvelemaan täällä asuvia muualta tulleita englanniksi. Matkailun saralla ymmärrän, muuten en.
Aalto-yliopistokin on kokonaan englanninkielinen. Miksi tällainen sallitaan?
Kuka sinne oikein menisi opiskelemaan jos siellä vedettäisiin junttisuomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan yliopistosivistys pitää antaa kansalliskielillämme. Yliopistot rikkovat lakia.
Englanti hivutettiin pikku hiljaa yliopistoihin. Ensin alettiin käyttää enkunkielisiä kirjoja.
Esim tampereella luin vielä DI-opinnoissani matematiikat suomeksi (saman teknillisen yliopiston) professorin tekemistä nidotuista kirjoista. Mieheni oli minua muutaman vuoden jäljessä. Hänellä oli jokin englanninkielinen opus. Suomenkielisistä oli luovuttu.
Totta kai yliopisto-opinnoissa käytetään muunkielisiä kirjoja kun suomenkielisiä ei ole olemassa. Minä käytin TKK:lla eli nykyisellä Aalto-yliopistolla ruotsin, saksan, ranskan ja englanninkielisiä kirjoja aineesta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan yliopistosivistys pitää antaa kansalliskielillämme. Yliopistot rikkovat lakia.
Englanti hivutettiin pikku hiljaa yliopistoihin. Ensin alettiin käyttää enkunkielisiä kirjoja.
Esim tampereella luin vielä DI-opinnoissani matematiikat suomeksi (saman teknillisen yliopiston) professorin tekemistä nidotuista kirjoista. Mieheni oli minua muutaman vuoden jäljessä. Hänellä oli jokin englanninkielinen opus. Suomenkielisistä oli luovuttu.
Totta kai yliopisto-opinnoissa käytetään muunkielisiä kirjoja kun suomenkielisiä ei ole olemassa. Minä käytin TKK:lla eli nykyisellä Aalto-yliopistolla ruotsin, saksan, ranskan ja englanninkielisiä kirjoja aineesta riippuen.
Matriisilaskenta oli suomeksi ja ehkä pari muuta.
Eihän tuo ole mikään suuntaus. Englanninkielisiä lukioita on Suomessa ollut vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mikään suuntaus. Englanninkielisiä lukioita on Suomessa ollut vuosikymmeniä.
Tarkoitat varmaan IB-lukioita, mutta ne on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat liian innokkaita palvelemaan täällä asuvia muualta tulleita englanniksi. Matkailun saralla ymmärrän, muuten en.
Aalto-yliopistokin on kokonaan englanninkielinen. Miksi tällainen sallitaan?
Ymmärrän, että tätä voi olla vaikea hahmottaa lähärihommista käsin. Mutta aika moni suomalainenkin firma tekee töitä kansainvälisessä ympäristössä. Silloin työkieli on englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mikään suuntaus. Englanninkielisiä lukioita on Suomessa ollut vuosikymmeniä.
Tarkoitat varmaan IB-lukioita, mutta ne on eri asia.
En tarkoita. Tarkoitan englanninkielistä lukiota. Se ei ole millään tavalla eri asia kuin englanninkielinen lukio.
Niin siis pitäisikö AP:n mielestä esimerkiksi maahan muuttaneet teinit, myös ne "oikean väriset", pitää pois koulusta kunnes ovat oppineet suomea tarpeeksi? Rajan ylittäessä kun ei automaattisesti sitä osaa. Sitä paitsi tällaiset koulut on yleensä suunnattu expattien lapsille jotka eivät välttämättä jää edes Suomeen asumaan mutta oppivelvollisuus koskee heitäkin.
Minä olen opiskellut oman tutkintoni englanniksi jo 90-luvun puolella. Ollut paljon hyötyöä työelämässä, kun osaa valmiiksi alan termistön sujuvasti englanniksi. Meillä kun yhteistyökumppanit ja asiakkaan ovat poikkeuksetta muualta kuin Suomesta, vaikka firma onkin suomalaisomisteinen.
Lapselleni aikoinaan, ala-asteelta yläastetta valittaessa, opettaja suositteli englanninkielistä yläastetta. Lapseni ei halunnut, tärkeintä oli kuulla itse lasta.
Oisko töitä. Haepa joskus yötöihin siivoamaan busseja. Siellä ei paljon suomea kuule.