Psykologi vai psykiatrinen sairaanhoitaja?
Kommentit (8)
psykoanalyytikko. En oikein luota sh:n osaamiseen.
niin sitten psykiatrinen sh. Jos haluat opiskella teoriat ja hoitaa työtä enemmän analyyttisesti ajatellen, hankit akateemisen koulutuksen, eli joko psykologi tai sitten lääkäri, joka vielä erikoistuu psykiatriksi. Pääsykokeet on tietty oma lukunsa, lääkäreille ja psykologeille on aika kovat kirjalliset pääsykokeet, sairaanhoitajaksi taas on toi teoria pääsykokeissa kevyempi, mutta soveltuvuuskoe pitää läpäistä.
ihmisen persoona, siinä ei paljon koulutukset tai tittelit auta jos ei osaa olla vuorovaikituksessa asiakkaan potilaan kanssa. joten minusta molemmat vaihtoehdot hyviä jos haluaa tehdä ihmisten kanssa töitä ja persoonasi on ok, psyk sh tekee paljon kliinistä hoitotyötä, psykologien työ on paljon testausvoittoista.
Mutta kuitenkin, jos sitä vastuuta pelkää, ei psykologilla ole oikeutta esim diagnosien tekemiseen, psykiatri tekee ne, ja määrää lääkitykset.
Psykologi voi tosiaan suuntautua hyvin erilaisiin tehtäviin, ja tehdä vaihtelevankin uran.
Jos tarvitset yleisesti tukea ja keskusteluapua, voi sh auttaa jos on oikea ihminen. Jos taas isoista, analyysiä vaativista ongelmista kyse niin ehdottomasti psykologi.
tulee nuppinikkarilta. Eli psykiatrilta. Toki masennuslääkkeet saa tavalliselta terkkarilääkäriltäkin.
Usein lähdetään liikkeelle mielenterveystoimistosta, jossa käydään "juttelemassa" sairaanhoitajan kanssa. Sh voi suositella lääkäriin menoa ja terkkarilääkäri sit lähettää psykiatrille, jos hyväksi näkee. Psykiatri sit tutkii sut ja suosittelee sua ehkä terapiaan. Joko lyhyempään poliklinikalla tai sitten ihan Kelan korvaamaan työelämään kuntouttavaan terapiaan. Tälleen ainakin mun kokemuksen mukaan julkisella puolella.
Mutta omalla rahallahan voi hankkia terapeutin itselleen. Ota vain oikea koulutettu psykoterapeutti, on olemassa myös itseoppineita terapeutteja.
Opiskelu aika erilaista, sh opiskelee AMK:ssa varin koulumaisesti, psykaa luetaan yliopistolla. Miksei psykiatri?