Miten työssäkäyvät ihmiset saa sovitettua arjen pikkulasten kanssa?
Meillä on molemmilla vanhemmilla työt, jossa ollaan aina arkisin virka-aikaan. Lisäksi on työmatkat. Lapsi joutuu siis olla hirveän paljon päiväkodissa ja se surettaa. Työt on aina samaan aikaan, eikä ole mitään eri vuoroja tai liukuvaa työaikaa arjolla. Tässä maailmantilanteessa pitkäaikaisen vakaan työpaikan vaihtaminen uuteen vaikuttaa hyvin arveluttavalta ja epävarmalta. Rahat ei riitä elämiseen jos alkaa vähentää tunteja ja tuskin olisi edes mahdollista.
Musta tuntuu, että muut vanhemmat pystyy menemään ja tulemaan paljon vapaammin, mutta ehkä vaan kuvittelen. Harmittaa silti ja tuntuu, että on tehnyt elämässä huonoja ja vääriä valintoja.
Kommentit (3)
Kun lapset oli pieniä (5 kpl), vaimo opiskeli päivät ja teki töitä illat ja viikonloput. Minä olin töissä virka-ajan, hain lapset hoidosta, ruokin ne, hoidin niitä illan ja sain ne nukkumaan joskus 21:00-21:30. Vaimolla loppui työt 22:00 ja oli kotona 22:15. Aamulla minä vein lapset hoitoon 7:00. Sellaista oli useampi vuosi, sen jälkeen vaimo valmistui mutta teki lähinnä iltaa ja viikonloppua (välistä myös yötä, jolloin nukkui aamupäivän).
Kaikki sujui, mutta minulla oli omaa aikaa lähinnä 21:30-22:00, kerran kuussa viikonloppuna kun vaimolla oli vapaa viikonloppu. Tosin se viikonloppu käytettiin perheen yhteiseen tekemiseen, taisin nähdä omia kavereita viimeksi viikonloppuna vuonna 1998.
Ei pidä siis kuvitella, että muilla on paljon enemmän vapaa-aikaa. Ei ole. Eikä valinnat ole huonoja.
Jos lapsi on alle 3-vuotias ja olet ollut samassa työpaikassa yli puoli vuotta, niin lyhennetyn työajan tekeminen on lähinnä ilmoitusasia. Loppujen lopuksi palkkaan 80 % työaika ei vaikuta verojen jälkeen niin paljoa kuin luulisi. Ja mielummin sitten kiristää rahapussin nyörejä jostain muualta. Kuitenkin kyse vain lyhyestä ajasta.
Monilla vanhemmilla on joko lyhennetty työaika, juostava työaika ja/tai etätyö, mitkä mahdollistavat lyhyemmät päivät. Osalla myös isovanhemmat auttavat hakemalla aikaisemmin lapset päiväkodista mutta se ei toki ole mahdollista kaikilla.
Joka tapauksessa ihan samalaista sumplimista se kaikilla on. Kaikki vain ratkaisevat sen eri tavalla. Ja aina on niitä, jotka eivät voi mitään muutakaan.
Ehkä vaan kuvittelet, lasten ollessa pieniä elämä on sellaista kun käy töissä, ihan normaalia elämää,