Absolutisti - millä sinä juhlistat viikonlopun alkamista / kohotat tunnelmaa vapaailtana?

En tarvitse alkoholia mielialan nostamiseen. Riittää että saa olla jouten ja ehkä harrastaa jotain liikuntaa ja syödä hyvää ruokaa. 

Säälittäviä tuollaiset ap:n kaltaiset ihmiset, joille se alkoholin nauttiminen on must. 

Yhteenveto:  mätetään herkkuja alkoholin sijaan.

Käytän joskus alkoholia, mutta ei se minulle mitään ihmeellistä tunnetta anna. Tunne tulee tekemisestä, ympäristöstä ja ihmisistä.

Itse saan ihanan rentoutumisen tunteen esim lukemalla kirjaa, käymällä esim. elokuvissa tai teatterissa. Myös museot ja taidenäyttelyitä tuovat rentoutumisen tunteen.

Eri ihmiset nauttivat erilaisista asioista.

En oikeastaan mitenkään. Tykkään arkisista jutuista. Saatan siivota ja vaan olla kotona (mulle rakkain paikka maailmassa 🤗). Ehkä katson jotain sarjaa mikä mulla on kesken. 

Ilmeisesti luulet että viina nostaisi absolutistin tunnelmaa, ei vaikuta mitenkään. Tämä on yleisin syy miksi sitä ei juoda. 

Otin aina ruoan kanssa, nykyään eri ruokavalio, ei alkoholia, tottuminen siihenkin.

Vierailija kirjoitti:

Offtopic mutta oon alkanut viime aikoina miettiä, että saattaakohan mies olla alkoholisti. Ensin ajattelin, että turha tässä nyt mitään diagnooseja alkaa tekemään, mutta kun näitä juttuja rupeaa kasaantumaan, niin väkisinkin tulee mieleen että onkohan kaikki ihan mallillaan.

Aiemmin mies joi käytännössä vain viikonloppuisin. Perjantaina ja lauantaina saattoi ottaa muutaman, mutta arki oli ihan normaalia. Nyt on alkanut olla sellaisia tilanteita, että viennin jälkeen tulee koiran kanssa lenkiltä ja mies haisee alkoholille. Ei siis mitenkään kaatokännissä, mutta kyllä sen haistaa. Kun kysyy, että oletko ottanut jotain, vastaus on yleensä jotain ympäripyöreää.

Sama kuvio toistuu autotallissa. Mies tykkää tehdä siellä pienoismalleja ja on aina sanonut, että se on hänen oma rauhoittumispaikkansa. Nykyään sinne saattaa mennä pariksi tunniksi ja takaisin tullessa on taas sellainen tuttu alkoholin haju. Joskus on ollut ihan hyväntuulinen, joskus vähän omissa maailmoissaan. En tiedä juoko siellä yhden vai viisi, enkä oikeastaan edes tiedä haluanko tietää.

Sitten nämä poikien illat. Aikaisemmin kun lähti viihteelle, tuli yöllä kotiin. Nyt ei välttämättä. Voi mennä seuraavan päivän iltapäivään asti. Kuulemma ilta vaan venähti. En oikein ymmärrä miten “ilta” voi nykyään kestää melkein 24 tuntia.

Kerran lompakko katosi kokonaan. Se löytyi myöhemmin jostain baarin läheltä, mutta mies ei itse osannut sanoa missä oli ollut. Toisella kertaa tuli kotiin naama veressä. Ei kuulemma mitään ihmeellistä, oli vain tullut joku tilanne. Siis mitä tarkoittaa “joku tilanne”, jos mies tulee aamulla kotiin naama veressä?

Yksi kerta lähti ihan tavalliselle kauppareissulle ja viipyi useita tunteja. Kun kysyin missä oli ollut, oli kuulemma tavannut tutun ja mennyt “yhdelle”. Jotenkin näitä yhdelle lähtemisiä alkaa olla aika paljon.

Toinen juttu on se, että mies tuntuu nykyään puolustelevan juomistaan enemmän. Jos sanon jotain, vastaus on helposti että kaikki muutkin juovat tai että minä liioittelen. Ehkä liioittelenkin. En halua olla se puoliso, joka kyttää jokaista kaljapulloa ja tekee numeron normaalista alkoholin käytöstä.

Mutta missä menee normaalin ja ongelmallisen raja? Jos ennen juotiin viikonloppuisin ja nykyään myös keskellä arkea, harrastuksen yhteydessä ja koiran lenkin jälkeen, niin onhan siinä joku muutos tapahtunut.

Ja ehkä huolestuttavinta on juuri se, että alan itsekin miettiä asiaa joka kerta kun mies lähtee ovesta. Tuleeko se tänään takaisin? Missä kunnossa? Onko puhelin mukana? Onko taas joku selitys aamulla?

En tiedä onko mies alkoholisti. Enkä halua sellaista leimaa hänelle heittää. Mutta kyllä tässä alkaa olla sellainen olo, että pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, onkohan asiat ihan oikeasti kunnossa.

On alkoholisti epäilemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Offtopic mutta oon alkanut viime aikoina miettiä, että saattaakohan mies olla alkoholisti. Ensin ajattelin, että turha tässä nyt mitään diagnooseja alkaa tekemään, mutta kun näitä juttuja rupeaa kasaantumaan, niin väkisinkin tulee mieleen että onkohan kaikki ihan mallillaan.

Aiemmin mies joi käytännössä vain viikonloppuisin. Perjantaina ja lauantaina saattoi ottaa muutaman, mutta arki oli ihan normaalia. Nyt on alkanut olla sellaisia tilanteita, että viennin jälkeen tulee koiran kanssa lenkiltä ja mies haisee alkoholille. Ei siis mitenkään kaatokännissä, mutta kyllä sen haistaa. Kun kysyy, että oletko ottanut jotain, vastaus on yleensä jotain ympäripyöreää.

Sama kuvio toistuu autotallissa. Mies tykkää tehdä siellä pienoismalleja ja on aina sanonut, että se on hänen oma rauhoittumispaikkansa. Nykyään sinne saattaa mennä pariksi tunniksi ja takaisin tullessa on taas sellainen tuttu alkoholin haju. Joskus on ollut ihan hyväntuulinen, joskus vähän omissa maailmoissaan. En tiedä juoko siellä yhden vai viisi, enkä oikeastaan edes tiedä haluanko tietää.

Sitten nämä poikien illat. Aikaisemmin kun lähti viihteelle, tuli yöllä kotiin. Nyt ei välttämättä. Voi mennä seuraavan päivän iltapäivään asti. Kuulemma ilta vaan venähti. En oikein ymmärrä miten “ilta” voi nykyään kestää melkein 24 tuntia.

Kerran lompakko katosi kokonaan. Se löytyi myöhemmin jostain baarin läheltä, mutta mies ei itse osannut sanoa missä oli ollut. Toisella kertaa tuli kotiin naama veressä. Ei kuulemma mitään ihmeellistä, oli vain tullut joku tilanne. Siis mitä tarkoittaa “joku tilanne”, jos mies tulee aamulla kotiin naama veressä?

Yksi kerta lähti ihan tavalliselle kauppareissulle ja viipyi useita tunteja. Kun kysyin missä oli ollut, oli kuulemma tavannut tutun ja mennyt “yhdelle”. Jotenkin näitä yhdelle lähtemisiä alkaa olla aika paljon.

Toinen juttu on se, että mies tuntuu nykyään puolustelevan juomistaan enemmän. Jos sanon jotain, vastaus on helposti että kaikki muutkin juovat tai että minä liioittelen. Ehkä liioittelenkin. En halua olla se puoliso, joka kyttää jokaista kaljapulloa ja tekee numeron normaalista alkoholin käytöstä.

Mutta missä menee normaalin ja ongelmallisen raja? Jos ennen juotiin viikonloppuisin ja nykyään myös keskellä arkea, harrastuksen yhteydessä ja koiran lenkin jälkeen, niin onhan siinä joku muutos tapahtunut.

Ja ehkä huolestuttavinta on juuri se, että alan itsekin miettiä asiaa joka kerta kun mies lähtee ovesta. Tuleeko se tänään takaisin? Missä kunnossa? Onko puhelin mukana? Onko taas joku selitys aamulla?

En tiedä onko mies alkoholisti. Enkä halua sellaista leimaa hänelle heittää. Mutta kyllä tässä alkaa olla sellainen olo, että pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, onkohan asiat ihan oikeasti kunnossa.

On alkoholisti epäilemättä.

Tai käy vieraissa.

Tilaan lempiruokaa ravintolasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Offtopic mutta oon alkanut viime aikoina miettiä, että saattaakohan mies olla alkoholisti. Ensin ajattelin, että turha tässä nyt mitään diagnooseja alkaa tekemään, mutta kun näitä juttuja rupeaa kasaantumaan, niin väkisinkin tulee mieleen että onkohan kaikki ihan mallillaan.

Aiemmin mies joi käytännössä vain viikonloppuisin. Perjantaina ja lauantaina saattoi ottaa muutaman, mutta arki oli ihan normaalia. Nyt on alkanut olla sellaisia tilanteita, että viennin jälkeen tulee koiran kanssa lenkiltä ja mies haisee alkoholille. Ei siis mitenkään kaatokännissä, mutta kyllä sen haistaa. Kun kysyy, että oletko ottanut jotain, vastaus on yleensä jotain ympäripyöreää.

Sama kuvio toistuu autotallissa. Mies tykkää tehdä siellä pienoismalleja ja on aina sanonut, että se on hänen oma rauhoittumispaikkansa. Nykyään sinne saattaa mennä pariksi tunniksi ja takaisin tullessa on taas sellainen tuttu alkoholin haju. Joskus on ollut ihan hyväntuulinen, joskus vähän omissa maailmoissaan. En tiedä juoko siellä yhden vai viisi, enkä oikeastaan edes tiedä haluanko tietää.

Sitten nämä poikien illat. Aikaisemmin kun lähti viihteelle, tuli yöllä kotiin. Nyt ei välttämättä. Voi mennä seuraavan päivän iltapäivään asti. Kuulemma ilta vaan venähti. En oikein ymmärrä miten “ilta” voi nykyään kestää melkein 24 tuntia.

Kerran lompakko katosi kokonaan. Se löytyi myöhemmin jostain baarin läheltä, mutta mies ei itse osannut sanoa missä oli ollut. Toisella kertaa tuli kotiin naama veressä. Ei kuulemma mitään ihmeellistä, oli vain tullut joku tilanne. Siis mitä tarkoittaa “joku tilanne”, jos mies tulee aamulla kotiin naama veressä?

Yksi kerta lähti ihan tavalliselle kauppareissulle ja viipyi useita tunteja. Kun kysyin missä oli ollut, oli kuulemma tavannut tutun ja mennyt “yhdelle”. Jotenkin näitä yhdelle lähtemisiä alkaa olla aika paljon.

Toinen juttu on se, että mies tuntuu nykyään puolustelevan juomistaan enemmän. Jos sanon jotain, vastaus on helposti että kaikki muutkin juovat tai että minä liioittelen. Ehkä liioittelenkin. En halua olla se puoliso, joka kyttää jokaista kaljapulloa ja tekee numeron normaalista alkoholin käytöstä.

Mutta missä menee normaalin ja ongelmallisen raja? Jos ennen juotiin viikonloppuisin ja nykyään myös keskellä arkea, harrastuksen yhteydessä ja koiran lenkin jälkeen, niin onhan siinä joku muutos tapahtunut.

Ja ehkä huolestuttavinta on juuri se, että alan itsekin miettiä asiaa joka kerta kun mies lähtee ovesta. Tuleeko se tänään takaisin? Missä kunnossa? Onko puhelin mukana? Onko taas joku selitys aamulla?

En tiedä onko mies alkoholisti. Enkä halua sellaista leimaa hänelle heittää. Mutta kyllä tässä alkaa olla sellainen olo, että pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, onkohan asiat ihan oikeasti kunnossa.

On alkoholisti epäilemättä.

Tai käy vieraissa.

Voi sielläkin käydä, mutta alkoholisti ainakin.

Joo siitä, että tietää, että nyt alkaa viikonloppu ja työviikko on takana, niin tulee hyvä olo. Ol vapaata. Saa tehdä mitä haluaa. Ei tarvitse herätä aamuherätykseen. Jne. Toisaalta viikonloppuisen yleensä hieman herkuttelee, jota en sitten yleensä arkena tee. Se siis kenties nostattaa entisestään sitä tunnelmaa. 

Viikonloppu on joka viikko, ei sitä tarvitse mitenkään juhlistaa. Itse siivoan kämpän ja teen jotain hyvää ruokaa, viikonloppuna ei halua syödä mikrotettua makaronilaatikkoa.

Yleensä aloitan skumpalla ja jatkan sitten saunakaljoilla.

Rouvaa kakkoseen 

Saadaanhan me hyvinkin. Katsomme TV:tä, mä juon jaffaa (SOKERITON), se on parasta, mitä tiedän. En tarvitse tuota pjaskooooooo, et saisin mukamas hyvän olon tunteen. Sehän on täysin päin vastoin, ei siitä pjaskaista saa mitään hyvän olon tunneetta !!!!!!!! Miksi luuletta nii ?????? Noin ajattelevat vain humalaiset ja narsistit. Ja sairaat. Siks just pitäisi korottaa ja roimasti kaikkia alkoholituotteita, etenkin halpis. On hävytöntä myydä sitä. Ettekö YHTÄÄN HÄPEÄ, JUMALIKOT ?????????? Kuuluuko tämä tänne edes ???????? Ei kuulu !!!!!! 

Juuri mietittiin, että onko näitä vanhan ajan megajuntti suomiäijiä vielä olemassa, joille viikonloppu tarkoittaa aina sitä, että korkki aukeaa?

Toivottavasti tällä ei ole vaimoa, voi raukka parkaa jos on.

Pahasti on pääasiat, jos ei tunnelmaa saa kohoamaan ilman aivojen apuaineita.

Mistä lapsena ja nuorena, kun ei vielä saanut juoda alkoholia, sait iloa? Ei se sen kummempaa aikuisena ole.

Ihan vaan hyvästä tekemisestä ja rentoutumisesta. Mistään alkoholista ei tule itselleni hyvää oloa vaan sellainen tahmean flunssainen, väsynyt olo. Ajatus ei kulje ja nukun seuraavan yön ihan yhden siiderinkin jälkeen huonosti. Noin on ollut aina ihan teinistä asti, vaikka olen kokeillut kaikki ihmisten "joo mullakin tulee siideristä/kirkkaista/viinistä huono olo, juo sen sijaan tätä" vinkit.

Ei siihen mitään kemiallista nostatusta tarvitse, mieliala nousee muutenkin kattoon perjantaina. 
Ensin käyn joogaamassa, illalla on hyvää ruokaa ja herkkuja. Menen leffaan, bändikeikalle, kaverin kanssa tai ihan koti-ilta. Ihana mennä nukkumaan kun tietää, että saa nukkua kunnolla ja herää pirteänä tekemään mitä ikinä haluaa.

Olisi sietämätöntä herätä lauantaiaamua krapulassa.

Mietin pitkään aloittajan  tekstiä.  Itse viikonlopun alkaminen on jo niin mukavaa, että mieliala on korkealla ja vapautunut kun edessä on  viikonlopun mieluisat harrastukset ja tekemiset.  Samoja tunteita tulee pitkin vuotta eri asioista: keväällä kun puutarhat ja taimistot avautuvat täynnä kesän kukkauutuuksia, hyvä sinfoniaorkesterin konsertti, ensimmäiset joulusuklaat kaupoissa..jne.