Ärsyttääkö muitakin ne "joilla ei varaa enää edes leipään" ettei tarvisi luopua 200k omistusasunnosta tai 50k autosta?
Näitä näkee viikottain mediasta missä kauhistellaan ettei lasten harrastuksiin ja lomiin riitä rahaa, kaupasta ei saa enää voita leivän päälle koska muuten ei rahat riitä. Mutta jätetään kertomatta että on 200-300k omistusasunto ja uusi auto, ellei pari uutta autoa perheessä. Toki myös uudet kännykät, TVt ja kaikki netflixit jne.
Tarkoitan siis sitä, ettei koskaan voi luottaa tällaisiin nyyhkytarinoihin ellei ole tasan kaikkea rahanmenoa ja varallisuutta tuotu esiin.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin YLE ja Hesari viljelee näitä mustamaalaakseen hallitusta mutta aina sama juttu, artikkelista ei selviä varallisuutta tai kaikkea rahanmenoa.
Hallitus on ihan itse sössinyt asiansa, varsinkin persut.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin YLE ja Hesari viljelee näitä mustamaalaakseen hallitusta mutta aina sama juttu, artikkelista ei selviä varallisuutta tai kaikkea rahanmenoa.
Asunnot ei ole myytävissä tällä hetkellä, tiedät kyllä.
Jos joku on rahoittanut itse itselleen kodin, yhteiskunta on säästänyt siinä sen asunnon hinnan verorahaa.
Teille persupaskoille me muut maksoimme katon päidenne päälle, ettekä te saatanat viitsi mennä edes töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lama-aikana voi joutua myymään asuntonsa pilkkahintaan, jos sen edes saa myytyä vähänkin syrjemmälle.
Miksi se täytyy myydä? Ehkä jos saa hyvän työpaikan muualta tai muu pakottava tarve muuttaa, mutta muutoin kannattaa varmaan asua siinä omassa asunnossaan.
Persut kuvittelevat että niiden vuokrakämpät tuli ilmaiseksi taivaasta. Ehei, me työssäkäyvät maksoimme ne veroillamme samalla kuin omatkin kotimme.
Persujen tekemien työelämäheikennysten takia asuntokauppa ei käy, kun ihmisille ei anneta asuntolainaa. Pätkätyöläinen on pankille riski.
Persuhallitus romahdutti ihmisvihassaan ja kateuksissaan maan talouden lisäksi ihmisten ainoan omaisuuden, asuntojen arvon.
Asunnosta on pirusti velkaa, joskus jopa enemmän kuin sen nykyhetken realistinen myyntihinta olisi. Ja jos se on ostettu nollakorkojen aikaan, niin korkojen nousu on jo kiristänyt taloudellista tilannetta aika lailla. Ja sama auton kanssa, rahoituksella uutena ostettu auto voi hyvinkin jo olla arvoltaan loppuvelkaa pienempi, ja silloin sen kanssa ollaan yhtä jumissa kuin asunnonkin. Käytännössä siis ainoastaan muiden kulutustottumusten muuttaminen on realistinen vaihtoehto, ja moni haluaa niissäkin karsia vasta viimeisenä lasten harrastuksista, kun niissä on sen harrastuksen lisäksi myös lasten kaverit. Suoratoistojen lopettaminen, naudan jauhelihan vaihtaminen sika-nautaan, puhelimien käyttäminen loppuun jne. on tietysti valintoja mitkä pitää pystyä tekemään, mutta noin isossa ja kalliissa kuviossa siitä ei ole yhtä merkittävää apua kuin pienemmässä tuilla elävässä taloudessa. Lomamatkojen lopettamisesta tietysti saa jotain taloudellista vipuvartta, mutta edelleen; säästyvä tonni vuodessa ei paljon auta jos se menee oikeasti pakollisiin menoihin muutamassa kuukaudessa.
Paskamainen tilanne, ja tietysti sen pitkittyessä on pakko tehdä jotain ratkaisuja, mutta kynnys jäädä tyhjän päälle velkojen kanssa on aika korkea, kun ei enää jää edes sitä käyttöarvoltaan tarpeellisinta hyödykettä eli asuntoa.
Laman aikana jos työt loppuu, ja säästöt, niin ennenpitkää on pakko myydä asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran ymmärrystä minulta löytyy, että oman asunnon vuosia sitten myyneenä - ja kaverin asuntomyyntiä sivusta seuranneena - tiedän, että todennäköisesti sen asunnon joutuu tappiolla myymään.
Sikäli ymmärrystä ei löydy, että oman kuoppansa ovat kaivaneet budjetoimalla asunnon liian tiukasti tulotasoon nähden, jolloin notkahdus, miten väliaikainen tahansa, tuntuu kaatavan koko talouden.
Tämä juuri. Monella on liian suuri asuntolaina. Lainanmaksun ohella pitää aina voida säästää myös muuten eikä ole mitään järkeä ottaa lainaa 90% asunnon hinnasta.
Tuon läpi käyneenä, tunnustan melkein langenneeni samaan. Olin neuvotellut lainan muistaakseni maltillisen 110 000 e suuruiseksi ja sitten löysin niin täydellisen asunnon kuin uskoin tulotasollani olevan mahdollista. Sinne olisi hyvä ollut perhekin perustaa, lähtihän edellinen omistajaperhe pikkuisen isompaan toisen lapsen ollessa tuloillaan. Nostin lainapyyntöä 128 000 euroon ja senkin sain, maksaen asunnosta lopulta 118 000 euroa. Seitsemän vuotta sain siinä asua, ennen kuin ymmärsin laittaa myyntiin.
Nämä samat ihmiset kuvittelevat, että toimeentulotuella eläessä heille jäisi kaikkien näiden kulujen jälkeen vielä lähemmäs 600 euroa ruokaan :D
He eivät ymmärrä sitä, että toimeentulotuella eläessä ei ole varaa asua isossa asunnossa, pitää autoa, maksaa vakuutuksia tai kalliita harrastuksia eikä muutenkaan ostaa mitään ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin YLE ja Hesari viljelee näitä mustamaalaakseen hallitusta mutta aina sama juttu, artikkelista ei selviä varallisuutta tai kaikkea rahanmenoa.
Kaikille tiedoksi, että ihmisten oli ennen pakko ostaa oma asunto. Vuokra-asuntoja oli niukasti saatavilla. Oli tavallista, että työssäkäyvä ihminen asui alivuokralaisena, toisin sanoen jonkun vieraan ihmisen tai perheen kotona. Alivuokralaisella oli huone, josta hän maksoi. Hän käytti samaa vessaa ja kylpyhuonetta kuin omistajaperhe tai päävuokralainen. Yleensä sai käyttää keittiötä vain vähän, koska perhe tarvitsi sitä itse. Sähkö oli kallista. Alivuokralaisella oli huoneessaan keittolevy tai vedenkeitin. Kaupungilla oli vuokra-asuntoja, joihin jotkut pääsivät. Moni hädänalainen jäi niiden ulkopuolelle. Tiedän naisen, jonka eksmies kävi ikkunan takana uhkailemassa naista ja lapsia ampuma- aseella. Silti kaupunki ei voinut osoittaa hänelle asuntoa. Hän oli työssäkäyvä ja ahkera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lama-aikana voi joutua myymään asuntonsa pilkkahintaan, jos sen edes saa myytyä vähänkin syrjemmälle.
Miksi se täytyy myydä? Ehkä jos saa hyvän työpaikan muualta tai muu pakottava tarve muuttaa, mutta muutoin kannattaa varmaan asua siinä omassa asunnossaan.
Persu kateuksissaan haluaa ihmiset taivasalle. Ei persu tajua, muten paljon kalliimpaa yhteiskunnalle on ihmisen asuttaminen vuokralke kuin PIENI tuki omistusasukkaalle.
Persut eivät osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. Ne ohjautuvat vihalla, joka johtuu niiden pelkuruudesta ja alemmuudentunteesta.
Siksi Putin käyttää niitä propagandansa levittämiseen.
Onko AP miettinyt asian ihan loppuun?
Moni on raatanut 20 vuotta töissä, pannut sivuun joka kuukausi ja elänyt kohtuullisesti, saanut hankittua kenties sen hienon talon ja auton. Vaikka sijoituskohteena auto ei ole kummoinen, se on kuitenkin tuottanut hyviä tunteita omistajalleen. Sitten joutuu työttömäksi. Kuitenkin, olet raatanut jo 20 vuotta ja maksanut veroja satoja tuhansia euroja. Sitten sinun pitäisikin heti myydä kaikki ja käyttää ne rahat perustarpeiden täyttämiseen.
Toinen on elänyt työaikana kädestä suuhun, ottanut tuosta vain pikafippejä maailmanympärysmatkoihin, syönyt joka päivä kalliissa mestoissa ja asunut vuokra-asunnossa. Sitten hän jää työttömäksi ja varattomana saa heti yli 1500 euroa tukia elämiseen. Homma jatkuu ennallaan.
Onko AP miettinyt asian ihan loppuun? Toiselta varastetaan kaikki ja toista palkitaan huolestuttavista elintavoista. -Pekka M36
Vierailija kirjoitti:
Omistusasunto on Suomessa jotenkin pyhä asia, mutta ei kai kukaan osta 50 000 euron autoa jos rahat on tiukilla?
Asunto tai auto on ostettu silloin, kun oli työtä ja säännölliset tulot. Joku on ehkä perinyt vähäsen isovanhemmilta tai vanhemmilta. Se on auttanut asunnon ostossa. Ketjussa voi olla trolleja, jotka kylvävät riitaa suomalaisten välille. Vain hyvin rikkaiden sukujen jälkeläiset ovat saaneet asunnon tai muuta maallista mammonaa helpolla ja ehkä verotusta (laillisesti) kiertäen. Muut ovat hankkineet omaisuutensa kymmenien vuosien aikana, on tehty ylitöitä ja siedetty raskaita ja ikäviä työoloja.
Vierailija kirjoitti:
Onko AP miettinyt asian ihan loppuun?
Moni on raatanut 20 vuotta töissä, pannut sivuun joka kuukausi ja elänyt kohtuullisesti, saanut hankittua kenties sen hienon talon ja auton. Vaikka sijoituskohteena auto ei ole kummoinen, se on kuitenkin tuottanut hyviä tunteita omistajalleen. Sitten joutuu työttömäksi. Kuitenkin, olet raatanut jo 20 vuotta ja maksanut veroja satoja tuhansia euroja. Sitten sinun pitäisikin heti myydä kaikki ja käyttää ne rahat perustarpeiden täyttämiseen.
Toinen on elänyt työaikana kädestä suuhun, ottanut tuosta vain pikafippejä maailmanympärysmatkoihin, syönyt joka päivä kalliissa mestoissa ja asunut vuokra-asunnossa. Sitten hän jää työttömäksi ja varattomana saa heti yli 1500 euroa tukia elämiseen. Homma jatkuu ennallaan.
Onko AP miettinyt asian ihan loppuun? Toiselta varastetaan kaikki ja toista palkitaan huolestuttavista elintavoista. -Pekka M36
Ihan normaalia. Itse ainakin myin auton heti, kun jäin työttömäksi enkä todellakaan ajatellut hetkeäkään, että yhteiskunnan pitäisi maksaa mulle ekstraa siitä, että voin pitää autoa. Eihän mulla ollut sille enää mitään tarvettakaan, kun ei ollut töitä.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa kun lähes aina näissä vinkumisissa mukana on perheen koiraT jotka syö vähintään 500€ edestä kuussa ja eläinlääkärisoitto saman verran per laaki.
Anteeksi mutta meidän koira ei syö edes 50€ edestä kuukaudessa, käy eläinlääkärissä vain rokotuksilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on tiedotusvälineistä saatu vääristynyt mielikuva, millaista elämää milläkin tulovirralla voi elää. Moni ihminen pitää normaalina, ellei peräti ihmisoikeutena, että asutaan väljästi, on auto tai pari helpottamassa liikkumista ja lapsilla on oikeus harrastaa jääkiekkoa ja poniratsastusta.
Sitten ihmetellään, ettei rahat riitä ja siitä syytetään yhteiskuntaa. Tosin näin se on ollut niin kauan kuin minä muistan, eli jo useamman vuosikymmenen ajan.
Kyllähän se onkin normaalia, että asutaan väljästi ja on autot ja harrastukset jos molemmilla vanhemmilla on hyvä työ. Muutoin se harvemmin on mahdollista.
Monessa Euroopan maassa on normaalia asua väljästi eikä ahtaasti kuten Suomessa. Ihmisillä on varaa käydä ulkona syömässä monta kertaa viikossa, jotain, mitä pienituloinen tai työtön suomalainen tekee kerran vuodessa käymällä kahvilassa tai hampurilaisella. Siellä ei luultavasti tarvitse ostaa vaatteita ja kenkiä monta eri vuodenaikaa varten.
Niitä kalliita autoja maksetaan osamaksulla, kaksi tavallista duunaria tienaa helposti 5000-6000€/kk netto. Siitä 500€ auton osamaksuun kuussa ja auto vaihdetaan ennen kuin on tarvitsee maksaa se viimeinen isompi erä. Sitten kun toinen jääkin työttömäksi on mietittävä mites nyt.
Mitä ihmeellistä tuossa on? On äärimmäisen huonoa politiikkaa sellainen, että mikä tahansa elämänkriisi tarkoittaisi aina asunnon ja muun omaisuuden myymistä ja keskiluokasta köyhyysrajalla tippumista. Miksi haluaisimme sellaisen yhteiskunnan? On täysin ymmärrettävää, että ihmiset pyrkivät välttämään omistusasunnon menettämistä, koska moni ymmärtää, että se muutos voi olla lopullinen: vaikka myöhemmin työllistyisikin, ei välttämättä pääsisi enää omistusasumiseen kiinni uudestaan. Ja ihmiset ovat kiintyneet koteihinsa ja haluavat välttää juurettomuuden kokemusta. Ihan ymmärrettävää. He ovat inhimillisiä olentoja, jotka yrittävät selviytyä epäinhimillisessä yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasunto on Suomessa jotenkin pyhä asia, mutta ei kai kukaan osta 50 000 euron autoa jos rahat on tiukilla?
Kyllä ostaa. Autoliikkeet joutuvat jatkuvasti vaatimaan takaisin velkarahalla ostettuja autoja, joiden lyhennykset ovat rästissä.
Ei kai mikään autoliike lainaa rahaa tuntemattomille asiakkaille. Rahoitus tapahtuu luottokorttiyhtiön tai pankkilainan kautta.
Kyllä. Suurimpia voivottelijoita ovat ne, joilla on talot, kesämökit ym. Sitten kauhistellaan miten kauhean kallista on, kun meidänkin pikku-enkeli lähti vuodeksi ulkomaille vaihtoon ja meni niiiiiiiin kauheasti rahaa siihenkin. Että kyllä on kaikki kallista eikä rahat riitä sitten yhtään mihinkään, nyyh!
Konkurssissa joutuu myymään omaisuuttaan. Näin se vain menee.
Miksi se täytyy myydä? Ehkä jos saa hyvän työpaikan muualta tai muu pakottava tarve muuttaa, mutta muutoin kannattaa varmaan asua siinä omassa asunnossaan.