Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1893)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
No ei ratkaista kun oikeus ei tee niistä päätöksiä.
Helsingin käräjäoikeus ei ota kantaa varsinaiseen verojen määräykseen, vaan se tekee päätöksen siitä, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen. Latvalan veroasiat on jo katsottu läpi ja oikeusei tee niistä päätöksiä vaan päättää syyllisyydestä rikokseen ja mahdollisesta rangaistuksesta, joksi syyttäjä vaatii vähintään kolmen vuoden ehdotonta vankeutta.
Tuo on hallinto-oikeuden asia, ei rikosoikeuden.
Miksi väität jatkuvasti vastaan asiasta, josta olet täysin pihalla? Olet oikeassa siinä, että rikosoikeus ei tee verotuspäätöksiä. Mutta käräjäoikeus ottaa kantaa verovelvollisuuteen ja tekee sen jokaiselle verovuodelle erikseen. Jos kanta on Latvalalle edullinen, hän voi käyttää sitä perusteena verojen takaisin hakemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on vain yksi jankkaajatrolli joka esiintyy monena henkilönä. Ollut täällä jo ketjun alusta alkaen. On ihan ilmiselvää mitä oot tekemässä.
Esim kommentit 1827, 1828 ja 1830 ovat ajallisesti, argumentatiivisesti ja tyylillisesti niin samantapaisia että ovat varmasti saman henkilön kirjoittamia. 1827 allekirjoitetaan "-yksi noista Suomi-päivistä puhunut", ja vain yhdeksän minuuttia myöhemmin 1828 alkaa "Täällä toinen Suomi-päivistä puhunut". Seitsemän minuuttia tämän jälkeen 1830 sanoo "Tämä on mun kommenttiin kuitti".
Jos joku sanoo, että yksi henkilö on puhunut Suomi-päivistä, onko ihme jos useampi vastaa juuri siihen kommenttiin? Liikuttaako sinua jotenkin se kuka kommentoi ja mitä?
Se kuviohan menee niin että lauma kirjoittajia yrittää takoa nää perus jutut sun päähäs ja keksit kaikenlaisia typeriä vastaväitteitä ja esiinnyt eri persoonilla tukemassa toisianne. Mutta kait hullulla on halvat huvit...
Jos nyt aletaan peukkujakin katsella, tällä lakijankalla (sinulla?) on kyllä vähemmän laumassaan porukkaa. Mitähän se kertoisi?
Se kertoo siitä, että ihmisten laintuntemus keskimäärin ei ole kovin syvällistä. Mutu ja luulo eivät kanna pitkälle raastuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Ei tee eikä päätä. Tasan ottaa kantaa syyttäjän syytteen noston oikeutukseen. Eli ottaako ylipäätään käsittelyyn ja yllätys yllätys, otti. Sotket hallinto-oikeuden ja rikodoikeuden, ihan tosi nyt, lopeta tuo paskanjauhanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on vain yksi jankkaajatrolli joka esiintyy monena henkilönä. Ollut täällä jo ketjun alusta alkaen. On ihan ilmiselvää mitä oot tekemässä.
Esim kommentit 1827, 1828 ja 1830 ovat ajallisesti, argumentatiivisesti ja tyylillisesti niin samantapaisia että ovat varmasti saman henkilön kirjoittamia. 1827 allekirjoitetaan "-yksi noista Suomi-päivistä puhunut", ja vain yhdeksän minuuttia myöhemmin 1828 alkaa "Täällä toinen Suomi-päivistä puhunut". Seitsemän minuuttia tämän jälkeen 1830 sanoo "Tämä on mun kommenttiin kuitti".
Jos joku sanoo, että yksi henkilö on puhunut Suomi-päivistä, onko ihme jos useampi vastaa juuri siihen kommenttiin? Liikuttaako sinua jotenkin se kuka kommentoi ja mitä?
Se kuviohan menee niin että lauma kirjoittajia yrittää takoa nää perus jutut sun päähäs ja keksit kaikenlaisia typeriä vastaväitteitä ja esiinnyt eri persoonilla tukemassa toisianne. Mutta kait hullulla on halvat huvit...
Jos nyt aletaan peukkujakin katsella, tällä lakijankalla (sinulla?) on kyllä vähemmän laumassaan porukkaa. Mitähän se kertoisi?
Sulla on kaksi ip:tä joista peukutat. Todennäköisesti wifi ja mobiilinetti.
Sekin on paljastaa sut. Aina tulee samaan aikaan kaksi alapeukkua mun viesteille. Harva seuraa tätä ketjua enää joten rehellisiä peukkuja ei juuri tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on vain yksi jankkaajatrolli joka esiintyy monena henkilönä. Ollut täällä jo ketjun alusta alkaen. On ihan ilmiselvää mitä oot tekemässä.
Esim kommentit 1827, 1828 ja 1830 ovat ajallisesti, argumentatiivisesti ja tyylillisesti niin samantapaisia että ovat varmasti saman henkilön kirjoittamia. 1827 allekirjoitetaan "-yksi noista Suomi-päivistä puhunut", ja vain yhdeksän minuuttia myöhemmin 1828 alkaa "Täällä toinen Suomi-päivistä puhunut". Seitsemän minuuttia tämän jälkeen 1830 sanoo "Tämä on mun kommenttiin kuitti".
Jos joku sanoo, että yksi henkilö on puhunut Suomi-päivistä, onko ihme jos useampi vastaa juuri siihen kommenttiin? Liikuttaako sinua jotenkin se kuka kommentoi ja mitä?
Se kuviohan menee niin että lauma kirjoittajia yrittää takoa nää perus jutut sun päähäs ja keksit kaikenlaisia typeriä vastaväitteitä ja esiinnyt eri persoonilla tukemassa toisianne. Mutta kait hullulla on halvat huvit...
Jos nyt aletaan peukkujakin katsella, tällä lakijankalla (sinulla?) on kyllä vähemmän laumassaan porukkaa. Mitähän se kertoisi?
Sulla on kaksi ip:tä joista peukutat. Todennäköisesti wifi ja mobiilinetti.
Sekin on paljastaa sut. Aina tulee samaan aikaan kaksi alapeukkua mun viesteille. Harva seuraa tätä ketjua enää joten rehellisiä peukkuja ei juuri tule.
Siinä sulle rehellinen peukku. Vihaan disinformaatiota ja sinä jaat sitä jatkuvasti. Seuraavaksi ilmoitan jokaisen kommenttisi spämminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.
Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on vain yksi jankkaajatrolli joka esiintyy monena henkilönä. Ollut täällä jo ketjun alusta alkaen. On ihan ilmiselvää mitä oot tekemässä.
Esim kommentit 1827, 1828 ja 1830 ovat ajallisesti, argumentatiivisesti ja tyylillisesti niin samantapaisia että ovat varmasti saman henkilön kirjoittamia. 1827 allekirjoitetaan "-yksi noista Suomi-päivistä puhunut", ja vain yhdeksän minuuttia myöhemmin 1828 alkaa "Täällä toinen Suomi-päivistä puhunut". Seitsemän minuuttia tämän jälkeen 1830 sanoo "Tämä on mun kommenttiin kuitti".
Jos joku sanoo, että yksi henkilö on puhunut Suomi-päivistä, onko ihme jos useampi vastaa juuri siihen kommenttiin? Liikuttaako sinua jotenkin se kuka kommentoi ja mitä?
Se kuviohan menee niin että lauma kirjoittajia yrittää takoa nää perus jutut sun päähäs ja keksit kaikenlaisia typeriä vastaväitteitä ja esiinnyt eri persoonilla tukemassa toisianne. Mutta kait hullulla on halvat huvit...
Jos nyt aletaan peukkujakin katsella, tällä lakijankalla (sinulla?) on kyllä vähemmän laumassaan porukkaa. Mitähän se kertoisi?
Sulla on kaksi ip:tä joista peukutat. Todennäköisesti wifi ja mobiilinetti.
Sekin on paljastaa sut. Aina tulee samaan aikaan kaksi alapeukkua mun viesteille. Harva seuraa tätä ketjua enää joten rehellisiä peukkuja ei juuri tule.
Ai ei seuraa? Miksi sä sitten jatkat vaan?
-Ketjua seuraava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Rikostuomioistuin (käräjäoikeus) ratkaisee vain sen, onko Latvala syyllistynyt syyttäjän väittämään törkeään veropetokseen vuosina 2014–2017. Oikeus arvioi, oliko hänen toimintansa tahallista veron välttämistä ja onko syytä määrätä vankeusrangaistus.
Varsinaisen hallinnollisen päätöksen verovelvollisuuden luonteesta (yleisesti vs. rajoitetusti verovelvollinen) ja maksettavista veroista tekee verohallinto, ja niistä valitetaan tarvittaessa hallinto-oikeuteen, ei rikosoikeuteen.
Tämä on mennyt muutamalta ilmeisesti pahasti sekaisin. Jos syyttäjä ei olisi epäillyt rikosta, se olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Hallinnollinen päätös riittää, jos petosta ei edes epäillä, veropäätöstä ei tarvitse oikeudessa puida tai vahvistaa ollenkaan.Veropetossyyttä ja verovelvollisuuden luonnetta ei voi erottaa toisistaan. Jotta käräjäoikeus voi tuomita jonkun veropetoksesta, sen on pakko ensin ratkaista rikoksen esikysymyksenä se, oliko syytetyllä laissa tarkoitettu yleinen verovelvollisuus. Käräjäoikeus siis nimenomaan pureutuu ja ratkaisee sen, oliko verottajan tekemä päätös verotuksista oikea. Käräjäoikeus ei päätä veroista, mutta käräjäoikeuden päätös on hyvä peruste hakea veroja takaisin, jos ei ollut yleisesti verovelvollinen.
Rikosoikeuden päätös ei vaikuta Latvalan verovelvollisuuteen.
Olet aivan pihalla.
Ei ole. Rikostuomioistuin ei tee päätöstä Latvalan verovelvollisuudesta. Vaikka tuomio olisi ei petosta, se ei todellakaan tarkoita, että Latvala ei olisi ollut noina vuosina yleisesti verovelvollinen.
Oikeus voi päätyä kolmeen ratkaisuun:
1) Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, petossyyte raukeaa. Verot voi hakea takaisin hallinto-oikeuden kautta.
2) Latvala oli yleisesti verovelvollinen, mutta ei ollut tahallisuutta, ei tuomiota. Veroille ei tapahdu mitään.
3) Latvala oli yleisesti verovelvollinen ja antoi tietoja tahallaan väärin. Tuomio petoksesta. Veroille ei tapahdu mitään.
Verovelvollisuus ratkaistaan jokaiselle vuodelle erikseen.
Noin se menee. Käräjäoikeuden ratkaisu saadaan parin kuukauden päästä. Sen jälkeen tämä menee hovioikeuteen ja siellä voi mennä pari vuotta. Sitten vielä korkeimmassa oikeudessa 1-2 vuotta. Jos korkeimman oikeuden päätös on, että oli rajoitetusti verovelvollinen, Latvala voi saada takaisin noin neljän vuoden päästä yli 5,5 miljoonaa. Tässä on isot panokset: voi tulla vankilatuomio tai sitten saa takaisin miljoonia. Tai ei kumpaakaan.
Ei ne edes anna siitä päätöstä. Miten pihalla porukka oikeasti on 😂
Älykkyys vastaa AIta, niin laitetaan nyt sen vastaus kysymykseen ”Antaako rikosoikeus päätlksen Latvalan verovelvollisuudesta?”. Olkaa hyvä:
Käräjäoikeus ratkaisee, onko Latvala syyllistynyt törkeään veropetokseen antamalla Verohallinnolle vääriä tai puutteellisia tietoja oleskelustaan Suomessa vuosina 2014–2017. Jotta oikeus voi antaa tuomion verorikoksesta, sen on otettava esikysymyksenä kantaa siihen, täyttyivätkö rajoitetun verovelvollisuuden ehdot (kuten alle 183 päivän oleskelu Suomessa vuodessa) syytteessä mainittuina vuosina.
Käräjäoikeuden päätös ratkaisee siis sen, katsotaanko Latvalan toiminta rikolliseksi veronkierroksi, mutta se ei korvaa tai kumoa verottajan tekemiä hallinnollisia verotuspäätöksiä.Et taida ymmärtää, että käräjäoikeuden päätös pitää sisällään ratkaisun esikysymykseen. Jos oikeus toteaa tuomiossa, että Latvala ei ollut yleisesti verovelvollinen, se se on juridinen päätös siitä, ettei rikosoikeudellista verovelvollisuutta syntynyt. Se ei suoraan kumoa verottajan päätöstä, mutta sen perusteella voi hakea muutosta hallinto-oikeuden kautta.
Kun se ei totea siitä mitään. Sepä se.
Käräjäoikeus siis "toteaa" verovelvollisuuden vain yhtenä rikosasian palapelin osana määrittäessään, täyttyykö törkeän veropetoksen tunnusmerkistö. Ei siis millään tavalla oikeasti totea Latvalan verovelvollisuutta. Se ei ole sen tehtäbä eikä tarkoitus.
Ja tämähän me nähdään kun yhtään seurataan oikeudenkäyntiä. Ei sanaakaan siitä että oikeus toteaisi Latvalan verovelvollisuutta. MOT
Mynäkössä neliö maksaa miljoonan joten uskon että veronkiertäja asuu koirankopissa.