Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Joo o, todettu on moneen kertaan niin. Mitähän sä nyt jankkaat siis? Oikeus ei tule millään toteamaan että ei olisi ollut verovelvollinen, sitä ei siis todistella lainkaan. Jos toteaa, on lopputulos tasan nolla. Ja tokihan me kaikki halutaan jatkossakin, että syyttäjä vie kaikki jälkiverot oikeuteen, eikö niin?
Oletko edes seurannut oikeudenkäyntiä? Siellä oli tänään esimerkiksi tällainen kysymys Latvalalle. Kysyjänä hänen asianajajansa.
Oleskelitko Suomessa jatkuvasti kuuden kuukauden aikana vuosina 2014–2017?
– Omasta mielestäni en ole ollut yhtäjaksoisesti Suomessa kuuden kuukauden ajan, Latvala vastaa.
Mitä luulet, mitä tällä yritetään osoittaa ja miksi?
Syyttäjä: "vastaaja oleskeli Suomessa yli 6 kk vuodesta."
Latvala: "en oleskellut yhtäjaksoisesti Suomessa kuutta kuukautta."
Molemmat kertovat faktan. Huomaatko olennaisen eron?
Huomaan. Tiedän myös, että tuloverolain mukaiseen asumiseen ei tarvita yhtäjaksoista yli 6 kuukauden oleskelua.
Siksi Latvalan asianajajan edeltävä kysymyskin oli johdatteleva: oletko oleskellut Suomessa jatkuvasti yli 6kk?
Semantiikalla yrittävät häivyttää tosiasiaa, että Latvis vietti Suomessa yli puolet vuodesta, jolloin katsotaan yleisesti verovelvolliseksi.
Miksi se haluttaisiin piilottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä alkaa olla jo melkein taidetta se, kuinka monta kertaa pystyt kirjoittamaan saman väitteen muuttamatta sitä yhtään paremmaksi.
"Verovelvollisuus on kiistaton."
Samaan aikaan oikeudessa puolustus kiistää syyttäjän väitteet olennaisista siteistä Suomeen, esittelee vuosien oleskelupäivät, selvittää matkustuspäivien laskentaa ja perustelee, miksi Latvala ei heidän mukaansa asunut Suomessa. Syyttäjä puolestaan käyttää tuntikausia todisteluun, jolla se yrittää osoittaa päinvastaista.
Sinä katselet tätä kaikkea ja päättelet: "Tätä asiaa ei käsitellä."
😂😂😂
Tämä on vähän kuin istuisit jalkapallo-ottelussa 90 minuuttia ja väittäisit, ettei siellä pelata jalkapalloa, koska stadionilla ei päätetä jalkapallon sääntöjä.
Kaikkein huvittavinta on, että olet itse joutunut jo perääntymään alkuperäisestä väitteestäsi. Ensin asiaa "ei puida". Sitten myönnät, että oikeuden pitää "vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuudet", mutta ilmoitat heti perään, ettei niitä kuitenkaan käsitellä.
No mitä kuvittelet sen vahvistamisen tarkoittavan? Tuomari katsoo verottajan paperia, lyö leiman otsaan ja huutaa SEURAAVA? 😭
Rikostuomioistuin ei tietenkään tee Latvalalle uutta hallinnollista verotuspäätöstä. Tätä ei kukaan ole väittänyt. Se arvioi, onko syyttäjä näyttänyt rikossyytteen perusteena olevat seikat toteen. Siinä arvioinnissa voidaan joutua ratkaisemaan juuri niitä asumiseen, siteisiin ja oleskeluun liittyviä kysymyksiä, joista syyttäjä ja puolustus nyt tappelevat.
Ja tämä on se ero, johon olet kompastunut varmaan 40 viestin ajan:
Verotuspäätöksen kumoaminen verotuspäätöksen taustalla olevien seikkojen arvioiminen rikosasiassa.
Ei tämä muutu vaikeammaksi sillä, että kirjoitat "Suomi-päivät" vielä 27 kertaa.
Mutta jatka toki. Tässä vaiheessa Suomi-päivilläsi alkaa olla enemmän oleskelupäiviä tässä ketjussa kuin Latvalalla Suomessa.
Ihan kuin yksi henkilö olisi kanssasi keskustelussa.
arvioi, onko syyttäjä näyttänyt rikossyytteen perusteena olevat seikat toteen. Siinä arvioinnissa voidaan joutua ratkaisemaan juuri niitä asumiseen, siteisiin ja oleskeluun liittyviä kysymyksiä, joista syyttäjä ja puolustus nyt tappelevat.
Ja tämähän on ihan eri asia kuin noiden verotuspäätösten arviointi tai puiminen tai mitä sanaa nyt haluatkaan käyttää.
Tässähän on nyt (jälleen kerran) käynyt kanssasi niin, että sinä luet mitä haluat lukea. Kaikkia em. asioita kyllä tietenkin oikeudessa käydään läpi siihen syytteeseen kuuluvina asioina. Sinä nyt vaan olet väittänyt, että se syyte itsessään koskee noita veroilmoituksia. Eli puhutte samasta asiasta ihan eri vinkkelistä.
Ja minulle ainakin riittää, kun sulla ei ole päässä mitään muuta kuin oma ylimielisyytesi, mistä jo eilen joku toinenkin huomautti.
-yksi noista Suomi-päivistä puhunut
Syyte koskee väärin ilmoitettuja verotietoja eli veroilmoitukseen ilmoitettuja tietoja. Siten syytteellä on suora yhteys veroilmituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Olet oikeassa siinä, että oikeudessa ei anneta tuomiota noiden vuosien verovelvollisuudesta. Sitä kuitenkin puidaan ja hyvin tarkkaan. Se on koko oikeudenkäynnin keskiössä. Oikeudenkäynnin kaikkein suurin ja tärkein kysymys on: Oliko Latvala rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? Tälle kysymykselle verottaja hakee ennakkotapausta. Sen lisäksi haetaan tietysti sitä, täyttyvätkö törkeän veropetoksen tunnusmerkit ja mikä on sopiva rangaistus.
Miksi verovelvollisuuden kriteereille pitää hakea ennakkopäätöstä? Onko Suomi muuttamassa kriteereitä? Ja miksi ne pitäisi kalliin rikosepäilyn kautta luoda?
Ainakin sille, miten matkapäivät (saapumis- ja lähtöpäivät) tarkalleen ottaen lasketaan. Siitä on ollut tulkintaero viranomaisen ja kansalaisen välillä ja siihen haetaan oikeudesta ratkaisua. Ja varmaan muutenkin, miten 6 kuukauden sääntöä tulkitaan, kun lähtöjä ja tuloja on paljon.
Ei tällaisia asioita petossyytteillä määritellä. Haloo nyt.
Nuo asiat liittyvät kokonaisuuteen, jota oikeudessa arvioidaan. Syyte on nostettu siksi, että Latvalan epäillään rikkoneen voimassa olevaa lakia. Petossyytteen kautta saadaan uutta oikeuskäytäntöä (ennakkopäätöksiä), mutta se on vain prosessin sivutuote.
Verottaja antoi asian mennä tarkoituksella rikosoikeuden ratkaistavaksi, koska tapaus on suuri ja ennakkotapauksia näin laajasta matkapäivien laskennasta ei ole. Tämän vuoksi verottaja jätti hallinnollisen veronkorotuksen määräämättä, jotta syyttäjä voi viedä asian käräjille ja tuomioistuin pääsee riippumattomasti punnitsemaan, missä rajat kulkevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein huvittavinta on, että olet itse joutunut jo perääntymään alkuperäisestä väitteestäsi. Ensin asiaa "ei puida". Sitten myönnät, että oikeuden pitää "vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuudet", mutta ilmoitat heti perään, ettei niitä kuitenkaan käsitellä.
Tämä on mun kommenttiin kuitti. Sanoin ettei niitä käsitellä omana asianaan, koska ne eivät ole syytteen syy. Toki ne on käsiteltävä siinä laajuudella kun ne ovat osatodiste syyttäjälle (koska oikeus ei voi vain niitä todeta), mutta niistä ei itsessään anneta ratkaisua verovelvollisuuden näkökulmasta (eli oikeus ei voi todeta, että ei ollutkaan noina vuosina verovelvollinen). Menet ihan solmuun kun sulla on niin kauhea hinku päteä.Aika monelta n vissiin unohtunut että Latvalaa syytetään veropetoksesta eikä yleisestä verovelvollisuudesta muutamana vuonna. 😅
Nuo asiat liittyvät yhteen. Latvala ei ole voinut syyllistyä veropetokseen ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi tuo kysymys on aivan oleellinen oikeudenkäynnin kannalta. Oikeuden pitää ratkaista, oliko Latvala yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Olet oikeassa siinä, että oikeudessa ei anneta tuomiota noiden vuosien verovelvollisuudesta. Sitä kuitenkin puidaan ja hyvin tarkkaan. Se on koko oikeudenkäynnin keskiössä. Oikeudenkäynnin kaikkein suurin ja tärkein kysymys on: Oliko Latvala rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? Tälle kysymykselle verottaja hakee ennakkotapausta. Sen lisäksi haetaan tietysti sitä, täyttyvätkö törkeän veropetoksen tunnusmerkit ja mikä on sopiva rangaistus.
Miksi verovelvollisuuden kriteereille pitää hakea ennakkopäätöstä? Onko Suomi muuttamassa kriteereitä? Ja miksi ne pitäisi kalliin rikosepäilyn kautta luoda?
Ainakin sille, miten matkapäivät (saapumis- ja lähtöpäivät) tarkalleen ottaen lasketaan. Siitä on ollut tulkintaero viranomaisen ja kansalaisen välillä ja siihen haetaan oikeudesta ratkaisua. Ja varmaan muutenkin, miten 6 kuukauden sääntöä tulkitaan, kun lähtöjä ja tuloja on paljon.
Ei tällaisia asioita petossyytteillä määritellä. Haloo nyt.
Nuo asiat liittyvät kokonaisuuteen, jota oikeudessa arvioidaan. Syyte on nostettu siksi, että Latvalan epäillään rikkoneen voimassa olevaa lakia. Petossyytteen kautta saadaan uutta oikeuskäytäntöä (ennakkopäätöksiä), mutta se on vain prosessin sivutuote.
Verottaja antoi asian mennä tarkoituksella rikosoikeuden ratkaistavaksi, koska tapaus on suuri ja ennakkotapauksia näin laajasta matkapäivien laskennasta ei ole. Tämän vuoksi verottaja jätti hallinnollisen veronkorotuksen määräämättä, jotta syyttäjä voi viedä asian käräjille ja tuomioistuin pääsee riippumattomasti punnitsemaan, missä rajat kulkevat.
Asia käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa, jos kyse olisi verovelvollisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Ei olekaan, mutta etkö ymmärrä, että syytteellä ei ole pohjaa, jos on ollutkin rajoitetusti verovelvollinen. Miksi tämä on niin vaikeaa ymmärtää? Verottajan verotarkastusraportti ei ole riittävä määrittely rikosoikeudessa. Se on vain todiste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Olet oikeassa siinä, että oikeudessa ei anneta tuomiota noiden vuosien verovelvollisuudesta. Sitä kuitenkin puidaan ja hyvin tarkkaan. Se on koko oikeudenkäynnin keskiössä. Oikeudenkäynnin kaikkein suurin ja tärkein kysymys on: Oliko Latvala rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? Tälle kysymykselle verottaja hakee ennakkotapausta. Sen lisäksi haetaan tietysti sitä, täyttyvätkö törkeän veropetoksen tunnusmerkit ja mikä on sopiva rangaistus.
Miksi verovelvollisuuden kriteereille pitää hakea ennakkopäätöstä? Onko Suomi muuttamassa kriteereitä? Ja miksi ne pitäisi kalliin rikosepäilyn kautta luoda?
Ainakin sille, miten matkapäivät (saapumis- ja lähtöpäivät) tarkalleen ottaen lasketaan. Siitä on ollut tulkintaero viranomaisen ja kansalaisen välillä ja siihen haetaan oikeudesta ratkaisua. Ja varmaan muutenkin, miten 6 kuukauden sääntöä tulkitaan, kun lähtöjä ja tuloja on paljon.
Ei tällaisia asioita petossyytteillä määritellä. Haloo nyt.
Nuo asiat liittyvät kokonaisuuteen, jota oikeudessa arvioidaan. Syyte on nostettu siksi, että Latvalan epäillään rikkoneen voimassa olevaa lakia. Petossyytteen kautta saadaan uutta oikeuskäytäntöä (ennakkopäätöksiä), mutta se on vain prosessin sivutuote.
Verottaja antoi asian mennä tarkoituksella rikosoikeuden ratkaistavaksi, koska tapaus on suuri ja ennakkotapauksia näin laajasta matkapäivien laskennasta ei ole. Tämän vuoksi verottaja jätti hallinnollisen veronkorotuksen määräämättä, jotta syyttäjä voi viedä asian käräjille ja tuomioistuin pääsee riippumattomasti punnitsemaan, missä rajat kulkevat.
Asia käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa, jos kyse olisi verovelvollisuudesta.
Nyt kun asia on rikosoikeudessa, siellä pitää tutkia verovelvollisuus. Rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen vaatii, että hänellä on ollut lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ulkomaan tulot. Sitä ei ole ollut ilman yleistä verovelvollisuutta.
Juttu ei voi enää mennä hallinto-oikeuteen. Latvala maksoi verot valittamatta niistä hallinto-oikeuteen ja valitusaika on umpeutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein huvittavinta on, että olet itse joutunut jo perääntymään alkuperäisestä väitteestäsi. Ensin asiaa "ei puida". Sitten myönnät, että oikeuden pitää "vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuudet", mutta ilmoitat heti perään, ettei niitä kuitenkaan käsitellä.
Tämä on mun kommenttiin kuitti. Sanoin ettei niitä käsitellä omana asianaan, koska ne eivät ole syytteen syy. Toki ne on käsiteltävä siinä laajuudella kun ne ovat osatodiste syyttäjälle (koska oikeus ei voi vain niitä todeta), mutta niistä ei itsessään anneta ratkaisua verovelvollisuuden näkökulmasta (eli oikeus ei voi todeta, että ei ollutkaan noina vuosina verovelvollinen). Menet ihan solmuun kun sulla on niin kauhea hinku päteä.Aika monelta n vissiin unohtunut että Latvalaa syytetään veropetoksesta eikä yleisestä verovelvollisuudesta muutamana vuonna. 😅
Nuo asiat liittyvät yhteen. Latvala ei ole voinut syyllistyä veropetokseen ellei ole ollut yleisesti verovelvollinen. Siksi tuo kysymys on aivan oleellinen oikeudenkäynnin kannalta. Oikeuden pitää ratkaista, oliko Latvala yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen.
Ei pidä. Oikea sana on todeta tai ottaa kantaan. Rikosoikeus ei ratkaisen mitään veroin liittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Olet oikeassa siinä, että oikeudessa ei anneta tuomiota noiden vuosien verovelvollisuudesta. Sitä kuitenkin puidaan ja hyvin tarkkaan. Se on koko oikeudenkäynnin keskiössä. Oikeudenkäynnin kaikkein suurin ja tärkein kysymys on: Oliko Latvala rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? Tälle kysymykselle verottaja hakee ennakkotapausta. Sen lisäksi haetaan tietysti sitä, täyttyvätkö törkeän veropetoksen tunnusmerkit ja mikä on sopiva rangaistus.
Miksi verovelvollisuuden kriteereille pitää hakea ennakkopäätöstä? Onko Suomi muuttamassa kriteereitä? Ja miksi ne pitäisi kalliin rikosepäilyn kautta luoda?
Ainakin sille, miten matkapäivät (saapumis- ja lähtöpäivät) tarkalleen ottaen lasketaan. Siitä on ollut tulkintaero viranomaisen ja kansalaisen välillä ja siihen haetaan oikeudesta ratkaisua. Ja varmaan muutenkin, miten 6 kuukauden sääntöä tulkitaan, kun lähtöjä ja tuloja on paljon.
Ei tällaisia asioita petossyytteillä määritellä. Haloo nyt.
Nuo asiat liittyvät kokonaisuuteen, jota oikeudessa arvioidaan. Syyte on nostettu siksi, että Latvalan epäillään rikkoneen voimassa olevaa lakia. Petossyytteen kautta saadaan uutta oikeuskäytäntöä (ennakkopäätöksiä), mutta se on vain prosessin sivutuote.
Verottaja antoi asian mennä tarkoituksella rikosoikeuden ratkaistavaksi, koska tapaus on suuri ja ennakkotapauksia näin laajasta matkapäivien laskennasta ei ole. Tämän vuoksi verottaja jätti hallinnollisen veronkorotuksen määräämättä, jotta syyttäjä voi viedä asian käräjille ja tuomioistuin pääsee riippumattomasti punnitsemaan, missä rajat kulkevat.
Asia käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa, jos kyse olisi verovelvollisuudesta.
Nyt kun asia on rikosoikeudessa, siellä pitää tutkia verovelvollisuus. Rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen vaatii, että hänellä on ollut lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ulkomaan tulot. Sitä ei ole ollut ilman yleistä verovelvollisuutta.
Juttu ei voi enää mennä hallinto-oikeuteen. Latvala maksoi verot valittamatta niistä hallinto-oikeuteen ja valitusaika on umpeutunut.
Niinpä, sepä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työstä johtuva oleskelu ulkomailla on yhtäjaksoista muun muassa, jos henkilö työskentelyn aikana oleskelee Suomessa keskimäärin enintään kuusi päivää jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta eli kuukauden mittaista aikaa kohden (niin sanotut Suomi-päivät).
Esimerkki 1: Henkilö A on ulkomailla töissä 15.1.–11.8. Tähän aikaan sisältyy kuusi täyttä kuukautta, joten hän voi tuona aikana oleskella Suomessa yhteensä enintään 36 päivää, jotta työskentely on yhtäjaksoista.
Suomessa oleskelupäivien määrää tarkastellaan koko yhtäjaksoisen ulkomaantyöskentelyn ajalta. Siten esimerkiksi viisi vuotta kestävän ulkomaankomennuksen aikana ulkomailla oleskelu on yhtäjaksoista, jos Suomessa oleskelua on enintään 360 päivää (5 v x 12 kk/v x 6 pvä/kk).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paluu Suomeen: Päivä, jona saavut takaisin Suomeen, lasketaan Suomessa vietetyksi päiväksi riippumatta siitä, mihin aikaan saavut.
Lähtö Suomesta: Päivä, jona matkustat pois Suomesta ulkomaille, lasketaan niin ikään Suomessa oleskelupäiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Paluu Suomeen: Päivä, jona saavut takaisin Suomeen, lasketaan Suomessa vietetyksi päiväksi riippumatta siitä, mihin aikaan saavut.
Lähtö Suomesta: Päivä, jona matkustat pois Suomesta ulkomaille, lasketaan niin ikään Suomessa oleskelupäiväksi.
Mutta oliko se verottajan ohjeissa v 2016?
yksiö monacossa ja torppa suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.
Ilmoitettuja päiviä kysytään siksi, että ne vaikuttavat verovelvollisuuteen eli onko ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Se on se syy, miksi niitä käydään niin tarkasti läpi. Sen lisäksi arvioidaan, onko niitä ilmoitettu väärin ja onko väärin ilmoittaminen ollut tahallisesti. Niitä ei todellakaan käydä läpi pelkästään tahallisuuden arvioimiseksi.
Se ei ole rikosoikeudellinen asia onko joku ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.
Tässäpä oikeudellinen läpimurto: veropetosasiassa ei muka tarvitsisi arvioida verovelvollisuutta, koska verovelvollisuus kuuluu vero-oikeuteen. Seuraavaksi varmaan kielletään tuomaria avaamasta tuloverolakia, koska istunnon otsikossa lukee rikosasia.
Tuo perustelu ei kumoa vastaväitettä. Se vain vaihtaa puheenaiheen.
Kukaan ei tarvitse selitystä siitä, että yleinen verovelvollisuus ei itsessään ole rikos. Kysymys on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot olisi pitänyt ilmoittaa ja verottaa Suomessa. Rikoslain 29 luvun 1 ei kriminalisoi mitä tahansa väärää tietoa irrallaan sen merkityksestä: menettelyllä pitää aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Siksi syytteen vero-oikeudellista perustaa ei voi korvata hokemalla ”tahallisuus”.
Ja juuri yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ero vaikuttaa verotuksen laajuuteen. Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista, rajoitetusti verovelvollista Suomessa vain Suomesta saaduista tuloista. Tämä ei ole mikään rikosjutun koristeellinen taustatieto silloin, kun riita koskee ulkomaisia tuloja.
Ketjussa väitetään myös, että oleskelupäiviä käsitellään ”vain” tahallisuuden vuoksi. Mistä tuo ”vain” ilmestyi? Sama selvitys voi auttaa arvioimaan sekä sitä, missä henkilö tosiasiassa oleskeli, että sitä, olivatko hänen ilmoituksensa tietoisesti vääriä. Todisteelle ei jaeta ovella kertakäyttölippua, jolla se pääsee vaikuttamaan vain yhteen kysymykseen.
Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat seikat toteen, ja tuomioistuimen pitää arvioida näyttö itsenäisesti ja tasapuolisesti. Tuomitsemiseen ei riitä, että keskustelupalstalla joku ilmoittaa asian olevan ”jo ratkaistu”. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä koskee syytettä kokonaisuutena, ei vain vastaajan ajatusten arvuuttelua.
Verotuspäätöksen muuttaminen ei ole sama asia kuin rikossyytteen perusteiden arvioiminen. Kun tähän eroon vastataan taas ”mutta siellä ei muuteta verotuspäätöstä”, vastataan huomautukseen, jota kukaan ei siinä kohdassa esittänyt. Omaa sivulausetta vastaan voi toki voittaa loputtomasti.
Ja sitten tämä ketjun toinen helmi: asianajajan käyttämä sana ”jatkuvasti” olisi muka semanttinen temppu.
Se sana tulee laista.
Tuloverolain 11 :n oleskeluperuste koskee jatkuvaa yli kuuden kuukauden oleskelua. Tilapäinen poissaolo ei katkaise sitä, eikä tarkastelujakso ole sidottu kalenterivuoteen. Sääntö ei siis ole pelkkä ”yli puolet vuoden päivistä Suomessa, asia loppuun käsitelty”. Toisaalta lyhyet ulkomaanmatkat eivät automaattisesti pelasta yleiseltä verovelvollisuudelta, ja Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on erillinen peruste. Koko säännös pitää lukea, ei vain omaan väitteeseen sopivaa puolikasta.
Mikään tästä ei todista Latvalaa syyttömäksi. Se osoittaa, miksi hänen syyllisyyttään ei ratkaista tällä palstan oikoreitillä.
Jos perustelu kaatuu siihen, että joku lukee pykälästä myös sanan ”jatkuvasti”, ongelma ei ole vastapuolen semantiikka. Ongelma on se, että päivät on laskettu ennen kuin sääntö on luettu.
Ihan turhaan sä taas jälkeen kerran tulet jauhamaan tota samaa. Fakta nyt on se, että Latvalan asia olisi hallinto-oikeudessa, jos hänen veroistaan annettaisiin joku ratkaisu. Rikosoikeudessa ratkaistaan ja tuomitaan vain petos-asia. Käytä siitä verovelvollisuuden toteamisesta mitä tahansa sanaa, mutta ratkaisuksi se ei sillä muutu. Oikeus katsoo vain petosepäilyn kannalta asiaa, se että petos on mahdollisesti tapahtunut veroilmoituksissa, ei tee rikosoikeudesta vero-oikeutta.
Rikosoikeuden ratkaisu verovelvollisuuden suhteen voi vaikuttaa verottajan ohjeisiin. Tämä riippuu toki siitä, minkälainen ratkaisu sieltä tulee. Rikosoikeus ei päätä veroista, mutta ratkaisulla on vaikutusta. Jos Latvala oli rikosoikeuden mielestä rajoitetusti verovelvollinen, hän voi hakea veroja takaisin.
Kun se rikosoikeus ei tee siitä ratkaisua ollenkaan vaan se on vain syytteen tausta.
Nuo on sitä tajallisuuden käsittelyä nimenomaan. Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Latvala on ollut Suomessa enemmän kuin on ilmoittanut. Niitä ilmoitettuja päiviä käsitellään vain kysymyksellä ”ilmoititko tahallasi vai vahingossa ne väärin”.